Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa
Vaatteiden alkuperä kiinnostaa yhä useammin kuluttajia, ja tuoreen selvityksen mukaan myös vaatebrändit ovat ryhtyneet julkaisemaan tietoja aiempaa avoimemmin. (Kuva: Chris Angle / CC BY-NC 2.0)

Suomalaisten vaatebrändien toiminta on muuttunut läpinäkyvämpään ja eettisempään suuntaan. Moni on aloittanut ilmastotyön ja lisännyt verkkosivuilleen tarkkoja tietoja vastuullisuustyöstään ja tuotantoketjustaan, käy ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaistusta raportista (pdf).

Raportissa jaotellaan 35 suomalaista vaatebrändiä viiteen eri kategoriaan sen perusteella, miten hyvin ne ottavat toiminnassaan huomioon ilmaston, ympäristön ja ihmisoikeudet ja miten paljon ne kertovat vastuullisuustyöstään.

Ilmasto-osiossa pisteitä saa esimerkiksi uusiutuvan energian käytöstä, ympäristöosiossa vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Ihmisoikeustoimien kohdalla tarkastellaan esimerkiksi tietoja elämiseen riittävästä palkasta.

Peräti 15 brändiä pääsi kahteen parhaaseen kategoriaan. Parhaassa eli A-kategoriassa ovat FRENN, Globe Hope, PaaPii sekä Papu. B-kategoriassa puolestaan ovat muun muassa Uhana Design, Vimma, Very Nice, Aarre ja Samuji.

Parhaat pisteet saaneita yrityksiä yhdistää se, että niiden tuotteet valmistetaan pääosin Suomessa tai matalan riskin maissa. Ne myös kertovat täsmällisesti materiaalivalinnoistaan sekä esimerkiksi hiiljalanjälkeen tai pakkausmateriaaliin liittyvistä toimenpiteistään, selvityksessä kerrotaan.

Viime vuonna vain yksi yritys ylsi toiseksi parhaaseen eli B-kategoriaan, A-kategoriaan ei yhtään. Nyt vähintään ensimmäisen portaan tehdaslistansa julkaisee jo 25 arvioitua yritystä.

Monet pisteitään parantaneista brändeistä ovat pieniä toimijoita. Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset eivät juuri ole parantaneet tulostaan viime vuodesta, Eetti kertoo.

”Suomalaisbrändien välillä on suuria eroja sekä vastuullisuustyössä että siitä viestimisessä. Erityisesti riskimaissa tuottavien yritysten tulisi kehittää läpinäkyviä, konkreettisia toimia ja mittareita muun muassa työolojen parantamiseksi ja elämiseen riittävien palkkojen edistämiseksi”, sanoo järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme tiedotteessa.

Esimerkiksi Prisman ja Citymarketin merkit House ja mywear pysyivät toiseksi alimmassa eli D-kategoriassa, samoin Stockmannin NOOM ja Lindex.

Niiden tuotanto tapahtuu joko kokonaan tai merkittäviltä osin riskimaissa eivätkä ne kerro esimerkiksi elämiseen riittävien palkkojen toteutumisesta.

Huonoimmassa eli E-kategoriassa on kuusi brändiä, muun muassa Reima, neljä Luhdan brändiä sekä Billebeino.

Selvitys toteutettiin vapaaehtoisvoimin arvioimalla yritysten nettisivuja sekä muita julkisesti saatavilla olevia tietoja. Arviointiin valittiin liikevaihdoltaan merkittävimmät suomalaiset brändit sekä liuta pienempiä.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyökauppakuluttaminenympäristö Suomi Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”