Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.
Kreikan saarille on saapunut viime vuosina kymmeniä tuhansia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, jotka joutuvat elämään ala-arvoisissa olosuhteissa. (Kuva: Stefanie Eisenschenk / CC BY 2.0)

Noin 7 800 pakolaista ja turvapaikanhakijaa elää Kreikan Lesboksen saarella surkeissa olosuhteissa kuukausi sen jälkeen, kun Morian vastaanottokeskus tuhoutui tulipalossa. Lähestyvä talvi uhkaa pahentaa olosuhteita entisestään, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR).

Leirin viemäröinnissä, vedensaannissa, sanitaatiossa, hygieniaolosuhteissa ja terveyspalveluissa on puutteita. Viime viikolla sateet johtivat tulviin, ja vesi löysi tiensä myös telttoihin.

”Pakolaiset itse ovat kaivaneet ojia ja kanavia telttojensa ympärille tulvimisen estämiseksi, sillä kunnollista viemäröintiä ei ole”, kertoi UNHCR:n edustaja Shabia Mantoo perjantaina.

Lesboksen saarella sijaitseva, Välimeren yli saapuvia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita majoittanut Morian vastaanottokeskus paloi syyskuun 9. päivänä lähes kokonaan ja noin 12 000 ihmistä joutui taivasalle.

Osa ihmisistä on viime viikkoina siirretty Kreikan pääsaarille tai muuten turvallisempiin olosuhteisiin, mutta suurin osa elää Lesboksen saarelle nopeasti kyhätyssä hätämajoituskeskuksessa. Se sijaitsee lähellä merenrantaa eikä sitä ole suunniteltu kestämään sään ääri-ilmiöitä.

Ihmiset peseytyvät meressä ja ruokaa jaetaan kerran päivässä. Osassa teltoista ei ole lattioita ja ihmiset nukkuvat maan ja kivien päällä. Juoksevaa vettä ei ole, kertoi avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja viime viikolla. Sen mukaan potilaat ovat kertoneet, että olosuhteet ovat huonommat kuin Moriassa. Lisäksi leirillä on havaittu 15 koronavirustartuntaa.

UNHCR toimittaa leirille muun muassa soraa, eristepakkauksia, lattiasuojia ja vaneria, mutta se muistuttaa, että toimet ovat vain ensiapua. Järjestö vaatii muun muassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtojen lisäämistä Manner-Kreikkaan.

Lääkärit ilman rajoja kritisoi erityisesti EU:ta, joka julkaisi uuden maahanmuuttopoliittisen ehdotuksen syyskuun lopussa ja lupasi, ettei uusia Morioita enää synny. Järjestön mukaan epäinhimilliset olosuhteet ovat seurausta unionin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, ja se vaatii EU:ta ottamaan Kreikasta ihmisiä enemmän vastaan.

”Euroopan komissio on vuosien ajan antanut uusia ilmoituksia, lupauksia ja sitoumuksia, mutta se, mitä näemme Kreikan saarilla ja keskisellä Välimerellä on, että turvaa etsiviä ihmisiä altistetaan systemaattisesti lisäkärsimyksille, nöyryytykselle ja väkivallalle”, sanoo MSF:n kansainvälinen johtaja Christos Christou tiedotteessa.

Kreikassa on yhteensä noin 121 400 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Heistä 27 200 elää Egeanmeren saarilla ahtaissa vastaanottokeskuksissa, joihin mahtuisi todellisuudessa vain 5 500 ihmistä.

Myös Suomessa järjestöt ovat vaatineet hallitusta ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista. Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa asuminenavustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka Lääkärit ilman rajoja

Lue myös

Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”