Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.
Kreikan saarille on saapunut viime vuosina kymmeniä tuhansia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, jotka joutuvat elämään ala-arvoisissa olosuhteissa. (Kuva: Stefanie Eisenschenk / CC BY 2.0)

Noin 7 800 pakolaista ja turvapaikanhakijaa elää Kreikan Lesboksen saarella surkeissa olosuhteissa kuukausi sen jälkeen, kun Morian vastaanottokeskus tuhoutui tulipalossa. Lähestyvä talvi uhkaa pahentaa olosuhteita entisestään, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR).

Leirin viemäröinnissä, vedensaannissa, sanitaatiossa, hygieniaolosuhteissa ja terveyspalveluissa on puutteita. Viime viikolla sateet johtivat tulviin, ja vesi löysi tiensä myös telttoihin.

”Pakolaiset itse ovat kaivaneet ojia ja kanavia telttojensa ympärille tulvimisen estämiseksi, sillä kunnollista viemäröintiä ei ole”, kertoi UNHCR:n edustaja Shabia Mantoo perjantaina.

Lesboksen saarella sijaitseva, Välimeren yli saapuvia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita majoittanut Morian vastaanottokeskus paloi syyskuun 9. päivänä lähes kokonaan ja noin 12 000 ihmistä joutui taivasalle.

Osa ihmisistä on viime viikkoina siirretty Kreikan pääsaarille tai muuten turvallisempiin olosuhteisiin, mutta suurin osa elää Lesboksen saarelle nopeasti kyhätyssä hätämajoituskeskuksessa. Se sijaitsee lähellä merenrantaa eikä sitä ole suunniteltu kestämään sään ääri-ilmiöitä.

Ihmiset peseytyvät meressä ja ruokaa jaetaan kerran päivässä. Osassa teltoista ei ole lattioita ja ihmiset nukkuvat maan ja kivien päällä. Juoksevaa vettä ei ole, kertoi avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja viime viikolla. Sen mukaan potilaat ovat kertoneet, että olosuhteet ovat huonommat kuin Moriassa. Lisäksi leirillä on havaittu 15 koronavirustartuntaa.

UNHCR toimittaa leirille muun muassa soraa, eristepakkauksia, lattiasuojia ja vaneria, mutta se muistuttaa, että toimet ovat vain ensiapua. Järjestö vaatii muun muassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtojen lisäämistä Manner-Kreikkaan.

Lääkärit ilman rajoja kritisoi erityisesti EU:ta, joka julkaisi uuden maahanmuuttopoliittisen ehdotuksen syyskuun lopussa ja lupasi, ettei uusia Morioita enää synny. Järjestön mukaan epäinhimilliset olosuhteet ovat seurausta unionin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, ja se vaatii EU:ta ottamaan Kreikasta ihmisiä enemmän vastaan.

”Euroopan komissio on vuosien ajan antanut uusia ilmoituksia, lupauksia ja sitoumuksia, mutta se, mitä näemme Kreikan saarilla ja keskisellä Välimerellä on, että turvaa etsiviä ihmisiä altistetaan systemaattisesti lisäkärsimyksille, nöyryytykselle ja väkivallalle”, sanoo MSF:n kansainvälinen johtaja Christos Christou tiedotteessa.

Kreikassa on yhteensä noin 121 400 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Heistä 27 200 elää Egeanmeren saarilla ahtaissa vastaanottokeskuksissa, joihin mahtuisi todellisuudessa vain 5 500 ihmistä.

Myös Suomessa järjestöt ovat vaatineet hallitusta ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista. Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa asuminenavustustyöpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka Lääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi