Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées
Sveitsin Lausannessa järjestettiin viime viikolla flashmob-tapahtuma Morian turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten puolesta. (Kuva: Gustave Deghilage / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan maiden, myös Suomen, on laajennettava pakolaisten sisäisiä siirtoja Morian pakolaisleirin tilanteen helpottamiseksi, vaativat suomalaisjärjestöt eilen julkaistussa kannanotossaan.

Kreikan Lesboksen saarella sijaitsevalla Morian pakolaisleirillä tapahtui viime viikolla tuhoisa tulipalo, jonka seurauksena jopa 12 000 ihmistä on jäänyt vaille suojaa ja humanitaarista apua. Heistä arviolta 4 000 on lapsia.

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.

Sisäministeriö on myös lähettämässä Kreikkaan suihkutelttoja, makuualustoja, huopia ja käsisaippuaa EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.

Entisestään pahentunut kriisitilanne vaatii kuitenkin nyt Suomelta aiempaa enemmän vastuullisia päätöksiä ja nopeita toimia. Suomen on otettava vastaan lisää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, pyrittävä estämään toisen pitkäaikaisen leirin syntyä ja edistettävä EU:n muuttoliikepolitiikkaa, joka kunnioittaa ihmisarvoa, muun muassa Amnesty Internationalin ja Pelastaka Lasten allekirjoittamassa kannanotossa todetaan.

Morian leiri on alun perin rakennettu vajaalle 3 000 ihmiselle, mutta asukasmäärä on noussut jopa 13 000:een Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten ja pakolaisten jäätyä saarelle jumiin. Väkivalta, ruuan ja suojan sekä riittävän terveydenhuollon puute sekä psyykkiset ongelmat ovat olleet pitkään leirin arkea. Leirillä on todettu myös koronavirustartuntoja.

Muun muassa Punainen Risti, Lääkärit ilman rajoja ja SOS-Lapsikyläjärjestö välittävät leirille apua.

”Ennen tulipaloa leirillä majoitettiin yli neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin mitä sen kapasiteetti salli. Tämä ei ole inhimillistä. Koronaa ehkäisevät toimet, kuten hygieniasta ja turvaväleistä huolehtiminen, ovat tällaisissa oloissa erittäin vaikeita. Tulipalon syttyessä leiri oli karanteenissa yli 30 positiivisen koronatartunnan vuoksi”, kertoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski tiedotteeessa.

Järjestöjen kannanotossa ovat mukana Amnesty, Lastensuojelun Keskusliitto, Lääkärit ilman rajoja, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset ja Suomen Pakolaisapu.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuusEU KreikkaSuomi Amnesty InternationalPakolaisneuvontaSuomen PakolaisapuPelastakaa Lapset ryLääkärit ilman rajojaPunainen RistiSOS-Lapsikylä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.