Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Toivakka ei luvannut kehitysyhteistyöleikkausten perumista

Yli 41 000 nimeä kerännyt Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus luovutettiin mielenosoittajien saattelemana tiistaina ministeri Toivakalle, joka ei kuitenkaan antanut toivoa leikkauksien perumisesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisjärjestöjen delegaatio luovutti tänään tiistaina kehitysyhteistyöleikkauksia vastustavan vetoomuksen kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok). Kesällä allekirjoituksille avattuun Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomukseen kertyi yhteensä 41 271 nimeä.

Vetoomusta edelsi kansalaistilaisuus ja mielenosoituskulkue, joihin osallistui tapahtuman järjestäneen Kepan arvion mukaan yhteensä noin tuhat ihmistä.

Vetoomuksen toivotaan vaikuttavan huomenna ja torstaina käytävään hallituksen budjettiriiheen. Hallituksen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen osuus leikkauksista on 49 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 43:a prosenttia nykyisestä. Närää on herättänyt erityisesti se, että samalla kehitysrahasto Finnfundin pääomitusta lisätään.

Vetoomuksen luovuttaneeseen järjestödelegaatioon kuulunut World Visionin toiminnanjohtaja Anne Pönni arvioi, että leikkaukset vaikuttavat satojen tuhansien, jopa miljoonien maailman köyhimpien ihmisten elämään.

Useat järjestöt ovat jo aloittaneet yt-neuvottelut tai ajavat alas hankkeitaan.

Toivakka ei luvannut suuria

Vetoomuksen ministeri Toivakalle luovuttanut Kepan puheenjohtaja Elina Vuola muistutti, että 41 000 ihmisen allekirjoitus osoittaa, että suomalaiset haluavat vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin tukea kehitysyhteistyötä.

"Toivomme, että tämä hallitus ei jäisi historiaan sellaisten leikkauksien tekemisessä, joita yksikään aiempi hallitus ei ole tehnyt", hän sanoi.

Toivakka on korostanut, että leikkauksissa ei ole kyse arvovalinnasta, vaan taloudellisista realiteeteista. Vuolan mukaan allekirjoitukset sekä muun muassa kirkkojen johtajien kääntyminen leikkauksia vastaan kuitenkin osoittavat, että kyse on nimenomaan arvovalinnasta.

Ympäristöjärjestöjä delegaatiossa edustanut WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen puolestaan muistutti, että hallituksella on samaan aikaan leikkausten kanssa varaa tukea esimerkiksi ympäristölle haitallisia energiahankkeita.

Mukana delegaatiossa oli myös entinen kansanedustaja, ministeri Elisabet Rehn, joka kertoi, ettei tavallisesti osoita mieltään. Tällä kertaa asia oli niin tärkeä, että siihen piti ryhtyä.

"Olen istunut hallituksessa 90-luvun alussa, kun oli kireät ajat ja tiedän vallan hyvin, että leikkauksiakin täytyy tehdä. Pystymme nielemään ne ilman muuta, jos ne ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Mutta tässä prosentuaalinen leikkaus on kyllä kovasti hurja", hän sanoi.

Järjestöjen vetoomuksesta huolimatta Toivakka ei luvannut leikkausten perumista, vaikka sanoikin ottavansa viestin vakavasti vastaan ja pitävänsä leikkauksia valitettavana asiana.

"On tärkeää, että Suomi on jatkossakin avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Siitä maineesta on pidettävä kiinni leikkauksista huolimatta", hän sanoi.

Toivakan mukaan suomalaiset järjestöt ovat tehneet tärkeää työtä mutta hän muistutti myös, että järjestöjen rahoitusta on takavuosina lisätty paljon.

Toivakka myös kutsui järjestöt mukaan suunnittelemaan uutta kehityspoliittista linjausta, jonka on määrä korvata vuonna 2012 voimaan astunut kehityspoliittinen ohjelma.

"Toivon, että saman pöydän ääressä olisivat järjestöt, vastuullinen suomalainen yrityssektori ja virkamiehet, eli kaikki ne asiantuntijat, joita tarvitaan siihen, että Suomen vaikuttavuus ja hyvä työ maailmalla jatkuvat."

OIKAISU: Järjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, ei 65 miljoonaa, kuten alkuperäisessä tekstissä sanottiin.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkaetiikka & arvokeskustelukansalaisyhteiskunta Suomi KepaSuomen World VisionUlkoministeriöWWF Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.