Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Toivakka ei luvannut kehitysyhteistyöleikkausten perumista

Yli 41 000 nimeä kerännyt Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus luovutettiin mielenosoittajien saattelemana tiistaina ministeri Toivakalle, joka ei kuitenkaan antanut toivoa leikkauksien perumisesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. (Kuva: Teija Laakso CC BY-NC-ND 2.0)

Kansalaisjärjestöjen delegaatio luovutti tänään tiistaina kehitysyhteistyöleikkauksia vastustavan vetoomuksen kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok). Kesällä allekirjoituksille avattuun Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomukseen kertyi yhteensä 41 271 nimeä.

Vetoomusta edelsi kansalaistilaisuus ja mielenosoituskulkue, joihin osallistui tapahtuman järjestäneen Kepan arvion mukaan yhteensä noin tuhat ihmistä.

Vetoomuksen toivotaan vaikuttavan huomenna ja torstaina käytävään hallituksen budjettiriiheen. Hallituksen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen osuus leikkauksista on 49 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 43:a prosenttia nykyisestä. Närää on herättänyt erityisesti se, että samalla kehitysrahasto Finnfundin pääomitusta lisätään.

Vetoomuksen luovuttaneeseen järjestödelegaatioon kuulunut World Visionin toiminnanjohtaja Anne Pönni arvioi, että leikkaukset vaikuttavat satojen tuhansien, jopa miljoonien maailman köyhimpien ihmisten elämään.

Useat järjestöt ovat jo aloittaneet yt-neuvottelut tai ajavat alas hankkeitaan.

Toivakka ei luvannut suuria

Vetoomuksen ministeri Toivakalle luovuttanut Kepan puheenjohtaja Elina Vuola muistutti, että 41 000 ihmisen allekirjoitus osoittaa, että suomalaiset haluavat vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin tukea kehitysyhteistyötä.

"Toivomme, että tämä hallitus ei jäisi historiaan sellaisten leikkauksien tekemisessä, joita yksikään aiempi hallitus ei ole tehnyt", hän sanoi.

Toivakka on korostanut, että leikkauksissa ei ole kyse arvovalinnasta, vaan taloudellisista realiteeteista. Vuolan mukaan allekirjoitukset sekä muun muassa kirkkojen johtajien kääntyminen leikkauksia vastaan kuitenkin osoittavat, että kyse on nimenomaan arvovalinnasta.

Ympäristöjärjestöjä delegaatiossa edustanut WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen puolestaan muistutti, että hallituksella on samaan aikaan leikkausten kanssa varaa tukea esimerkiksi ympäristölle haitallisia energiahankkeita.

Mukana delegaatiossa oli myös entinen kansanedustaja, ministeri Elisabet Rehn, joka kertoi, ettei tavallisesti osoita mieltään. Tällä kertaa asia oli niin tärkeä, että siihen piti ryhtyä.

"Olen istunut hallituksessa 90-luvun alussa, kun oli kireät ajat ja tiedän vallan hyvin, että leikkauksiakin täytyy tehdä. Pystymme nielemään ne ilman muuta, jos ne ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Mutta tässä prosentuaalinen leikkaus on kyllä kovasti hurja", hän sanoi.

Järjestöjen vetoomuksesta huolimatta Toivakka ei luvannut leikkausten perumista, vaikka sanoikin ottavansa viestin vakavasti vastaan ja pitävänsä leikkauksia valitettavana asiana.

"On tärkeää, että Suomi on jatkossakin avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Siitä maineesta on pidettävä kiinni leikkauksista huolimatta", hän sanoi.

Toivakan mukaan suomalaiset järjestöt ovat tehneet tärkeää työtä mutta hän muistutti myös, että järjestöjen rahoitusta on takavuosina lisätty paljon.

Toivakka myös kutsui järjestöt mukaan suunnittelemaan uutta kehityspoliittista linjausta, jonka on määrä korvata vuonna 2012 voimaan astunut kehityspoliittinen ohjelma.

"Toivon, että saman pöydän ääressä olisivat järjestöt, vastuullinen suomalainen yrityssektori ja virkamiehet, eli kaikki ne asiantuntijat, joita tarvitaan siihen, että Suomen vaikuttavuus ja hyvä työ maailmalla jatkuvat."

OIKAISU: Järjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, ei 65 miljoonaa, kuten alkuperäisessä tekstissä sanottiin.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkaetiikka & arvokeskustelukansalaisyhteiskunta Suomi KepaSuomen World VisionUlkoministeriöWWF Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.