Uutiset Tappajarobotit

Tappajarobottiteknologia edistyy nopeammin kuin niiden kieltoa vaativa sopimus – ”meiltä alkaa loppua aika”

Kansalaisjärjestöt haluaisivat kieltää autonomiset asejärjestelmät kansainvälisellä sopimuksella ennen kuin sotia ryhdytään käymään tappajaroboteilla. YK-tasolla käytävät neuvottelut etenevät kuitenkin hitaasti. Muun muassa Suomi ei vielä kannata täyskieltosopimusta.
Kokoussali osanottajineen
Tappajarobottien kieltämisestä on keskusteltu YK:ssa useiden vuosien ajan. Kuvassa asiantuntijaryhmän tapaaminen Genevessä vuonna 2014. (Kuva: Jean-Marc Ferré / UN Photo, UN Geneva / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmassa ei vielä ole käytössä aseita, jotka valitsisivat kohteensa ja tappaisivat ilman, että ihmisellä olisi siinä roolia.

Niitä kuitenkin kehitetään kovaa vauhtia. Siksi maailman maat keskustelevat nyt siitä, pitäisikö autonomiset asejärjestelmät, eli niin sanotut tappajarobotit, kieltää ennen kuin niitä on olemassa.

Aihe oli tapetilla viimeksi huhtikuussa Genevessä, kun yli 80 maan edustajat sekä muun muassa kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita kokoontui YK:n kokoukseen eräistä tavanomaisia aseita koskevasta sopimuksesta. Kokousten yhteydessä on jo muutaman vuoden ajan keskusteltu mahdollisuudesta neuvotella sopimus, joka kieltäisi myös tappajarobotit.

Kokoukseen osallistuneen rauhanjärjestö Sadankomitean järjestökoordinaattorin Minna Vähäsalon mukaan varsinaiset sopimusneuvottelut näyttävät nyt yhä todennäköisemmiltä.

”Aiemmin kokouksissa on lähinnä järjestetty paneelikeskusteluja ja oltu ikään kuin mukana oppimassa. Nyt valtioiden edustajat alkoivat viimein keskustella näkemyksistään ja siitä, mitä asialle pitäisi tehdä”, hän kertoo.

Sadankomitea on Suomen Rauhanliiton ohella mukana järjestöjen kansainvälisessä Stop Killer Robots -kampanjassa, joka on viiden vuoden ajan vaatinut kieltosopimusta.

Robotilta puuttuu empatia

Terminator-elokuvissa esiintyviä tappokoneita ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin viime vuonna ilmestyneen selvityksen mukaan monissa asejärjestelmissä kuitenkin on jo autonomisia ominaisuuksia, joita hyödynnetään esimerkiksi liikkumisessa, kohteiden valinnassa ja tiedustelutehtävissä.

Autonomisia ominaisuuksia on esimerkiksi miehittämättömissä lennokeissa sekä vaikkapa Yhdysvaltain laivaston ja Israelin armeijan käyttämissä asejärjestelmissä, jotka pystyvät tunnistamaan, jäljittämään ja tulittamaan ohjuksia ohjelmoinnin perusteella, kerrotaan myös esimerkiksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden apulaisprofessorin Jarna Petmanin ulkoministeriölle viime vuonna tekemässä selvityksessä.

Muun muassa Venäjällä, Yhdysvalloissa, Israelissa, Etelä-Koreassa ja Isossa-Britanniassa kehitellään kuitenkin jo asejärjestelmiä, jotka toimisivat kokonaan itsenäisesti, ilman ihmisen osallistumista. Viime vuonna esimerkiksi venäläinen asevalmistaja Kalashnikov kertoi kehittävänsä täysautonomisia aseita.

Uhkakuva on, että robottiaseet syyllistyisivät julmuuksiin, sillä empatiaan kykenemättöminä ja virheille alttiina ne eivät osaisi käyttää samaa harkintaa kuin ihminen.

”Vaikka järjestelmä testi- ja simulaatiotilanteessa näyttäisi osaavan noudattaa sääntöjä, tositilanne on vaihteleva. Huolena on esimerkiksi se, pystyykö järjestelmä tunnistamaan vaikkapa sen, onko sotilas antautumassa, kun sillä ei ole ihmisen empaattisia kykyjä”, Vähäsalo kertoo.

Täyskieltoa kannattaa harva maa

Toistaiseksi lähes kaikki maat ovat Geneven neuvotteluissa olleet sitä mieltä, että  ihmisen kontrollin on säilyttävä aseissa kuin aseissa.

”Täysin ihmisen kontrollin ulkopuolella oleva asejärjestelmä olisi äärimmäisen ongelmallinen. En usko, että kukaan edes haluaa sellaista – sotilaskomentaja on viimeinen henkilö maailmassa, joka haluaa menettää kontrollin tapahtumista sotatantereella”, toteaa myös ulkoministeriön asevalvonnan yksikön vastuuvirkamies Mikko Autti.

Siitä huolimatta suoranaista kieltosopimusta kannattaa vasta 26 maata. Mukana on vasta yksi EU-maa, Itävalta. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista vain Kiina vaatii kieltoa ja sitäkin vain käytölle, ei kehittelylle.

Syitä on monia. Osa maista haluaa jatkaa rauhassa aseiden kehittämistä, ja toisaalta käsitteiden määrittely on ollut vaikeaa, koska kyse on vasta tulevaisuuden uhkakuvasta.

Myöskään Suomi ei kannata kieltosopimusta, vaikka Autin mukana keskustelua pidetäänkin  hyvänä asiana. Hänen mukaansa kieltosopimus on kuitenkin vielä ennenaikainen, sillä toistaiseksi täysautonomisia asejärjestelmiä ei ole olemassa eikä sopivasta ihmisen kontrollin tasosta ole päästy yhteisymmärrykseen. Lisäksi Suomen kanta on, että nykyiset humanitaarisen oikeuden velvoitteet pätevät myös autonomisiin asejärjestelmiin.

”Periaatteessa ei ole merkitystä, onko ase autonominen vai ei, koska kansainvälinen oikeus pätee myös niissä tilanteissa, joissa käytetään autonomisia asejärjestelmiä”, Autti sanoo.

Turun ylipiston kansainvälisen oikeuden tutkijan Johanna Frimanin mukaan humanitaarisen oikeuden näkökulmasta asiaan liittyy kuitenkin ongelmia. Humanitaarinen oikeus edellyttää esimerkiksi siviili- ja sotilaskohteiden erottelua.

”On kyseenalaista, pystyykö autonominen asejärjestelmä toimimaan itsenäisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti, koska konkreettisessa konfliktitilanteessa kriittiseen päätöksentekoon liittyy keskeisesti inhimillinen päättelykyky ja harkintavalta”, hän huomauttaa.

Sana leviää

Keskustelu tappajaroboteista on viime aikoina levinnyt laajemmalle. Juuri ennen Geneven kokousta tiedemaailma ryhtyi boikotoimaan eteläkorealaista KAIST-yliopistoa, joka aikoi ryhtyä hyödyntämään tekoälyä aseteknologian kehittämisessä. Myös esimerkiksi Googlen työntekijät ovat julkaisseet avoimen kirjeen vastustaakseen yhtiön yhteistyötä Pentagonin lennokkiohjelman kanssa.

Kohut ovat Vähäsalon mukaan merkki siitä, että tieto asiasta on leviämässä. Se ei kuitenkaan vielä riitä.

”Kysymys on noussut lyhyessä ajassa YK:n listoille asti. Asejärjestelmät kuitenkin kehittyvät todella nopeasti. Siihen verrattuna meiltä alkaa kyllä loppua aika”, hän toteaa.

Kieltosopimusneuvotteluiden aloittamisesta on määrä keskustella seuraavan kerran Genevessä elokuun lopulla. Tuolloin valtiot päättävät, annetaanko YK:n tavanomaisten aseiden kokoukselle mandaatti ryhtyä neuvottelemaan autonomisten asejärjestelmien sääntelystä.

Tappajarobotit politiikkaaseet & armeijakonfliktiturvallisuusYK Suomi SadankomiteaSuomen RauhanliittoUlkoministeriö

Lue myös

Robotti mielenosoituksessa

Tekoälyn asiantuntija Noel Sharkey tutustui tappajarobotteihin ja ryhtyi niitä vastustavaksi kansalaisaktivistiksi – ”asevarustelukilpa on alkamassa”

Suomessa vierailleen professori Noel Sharkeyn mukaan robottiaseilta puuttuu tärkeä ominaisuus: ne eivät pysty erottelemaan siviiliä sotilaista. Hän lobbaa nyt sen puolesta, että muun muassa Suomi ryhtyisi vastustamaan robottiaseita.
Tappajarobottikampanjan osallistujia ja robotti vuonna 2013

Valtiot keskustelevat taas tappajaroboteista – ”hallituksilta loppuu aika”

22 maata vaatii kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi niin sanotut tappajarobotit. Asiasta keskustellaan tällä viikolla YK-kokouksessa Genevessä. Järjestöt pelkäävät, että pian on liian myöhäistä.
Robotti mielenosoituksessa

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.