Uutiset Ympäristö

Suurpatoprojektit uhkaavat maailman kalakantoja

Yli kolmannes maailman makeanveden kaloista elää kolmella jokialueella, joilla on meneillään ennennäkemätön patobuumi, tutkijat varoittavat.
Amazonjoki Perussa. (Kuva: Keith Cuddeback / CC BY-NC-ND 2.0)

Kolmella tärkeällä maailman jokialueella on meneillään ennennäkemätön patojenrakennusbuumi, joka uhkaa alueiden rikkaita kalakantoja, varoittaa ryhmä kansainvälisiä tutkijoita Science-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa. Artikkelin on tutkimusta johtaneen Texasin A&M-yliopiston ekologin Kirk Winemillerin mukaan tarkoitus kiinnittää globaali huomio asiaan.

Ryhmän mukaan patoprojektit pitäisi tutkia kokonaisvaltaisemmin, sillä usein taloudelliset hyödyt yliarvioidaan ja vaikutukset esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.

Artikkelin mukaan runsas kolmannes maailman makeanveden kaloista elää Amazon-, Kongo- ja Mekong-jokien alueilla. Esimerkiksi pelkästään Amazonilla on 2 300 tunnettua kalalajia, joista osaa ei tavata missään muualla. Joissa on jo nyt yli 800 patoa, mutta suurin osa on pieniä ja sivujoissa. Nyt kolmelle jokialueelle on kuitenkin suunnitteilla tai rakenteilla yli 450 patoa, taustalla energiantarve.

Monet jokien kaloista ovat vaelluskaloja, jotka eivät pääse enää liikkumaan patojen rakentamisen jälkeen. Tutkijoiden mukaan vaarana on, että kaloja kuolee sukupuuttoon. Patoprojekteilla on vaikutusta myös esimerkiksi sedimenttiin.

Winemillerin mukaan esimerkiksi Amazonin sivujokeen Xinguun rakenteilla oleva kritisoitu Belo Monten pato tulee vaikuttamaan radikaalisti joen ekologiaan ja ihmisten elämään.

"Aivan liian usein kehittyvissä trooppisissa maissa vesivoimaprojekteja on hyväksytty ja niiden rakennus aloitettu ennen kuin vakavasti otettavia arvioita ympäristöllisistä ja sosiaalis-taloudellisista vaikutuksista on tehty", hän kritisoi SciDevNet-uutissivustolla.

Tutkimuksessa mukana ollut WorldFish-tutkimusjärjestön tutkija Eric Baran muistuttaa, että miljoonat ihmiset ovat myös riippuvaisia kalasta ravitsemuksen ja elinkeinojen suhteen. Esimerkiksi pelkästään Mekongin alempi valuma-alue tuottaa lähes 80 prosenttia alueen ihmisten eläinproteiinista. Vaikka patojen vaikutukset ulottuvat koko alueelle, vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida kansallisen tason yläpuolella lainkaan.

Ympäristö energiakalastusympäristöbiodiversiteettieläimetjoet

Lue myös

Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.