Belo Monten patohankkeen kiemurat ulottuvat Suomeen asti | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Belo Monten patohankkeen kiemurat ulottuvat Suomeen asti

Teknologiakonserni Metso on toimittanut Brasilian kritisoidun Belo Monten padon vesivoimalatyömaalle laitteita. Yhtiön mukaan yhteys hankkeeseen on epäsuora, asiantuntijoiden mielestä Metso rikkoo omia kestävyysperiaatteitaan.

Belo Montea vastaan osoitettiin mieltä Rio de Janeirossa kesällä 2012. (Kuva: Brent Millikan / International Rivers / cc 2.0)

Asiantuntijat kritisoivat Suomen valtion osittain omistamaa teknologiakonserni Metsoa siitä, että se on toimittanut Brasiliaan kyseenalaiselle Belo Monten padon vesivoimalatyömaalle murskainlaitteita.

"Kyse on siitä, halutaanko olla mukana tuotantoketjussa ja projektissa, jossa on vakavia ongelmia, kuten ihmisoikeuksien ja ympäristölainsäädännön loukkauksia. Jos diskurssi sosiaalisesta ja ympäristöllisestä vastuusta otetaan tosissaan, heidän ei pitäisi olla mukana tämänkaltaisissa projekteissa", sanoo kansainvälisen ympäristöjärjestö International Riversin Amazonin ohjelman johtaja Brent Millikan.

Metso toimitti laitteet maaliskuussa urakoitsijakonsortio Consórcio Construtor Belo Montelle, joka käyttää niitä vesivoimalan rakennusprojektissa.

Myös suomalainen johtamistieteen tutkija, hallintotieteiden tohtori Susanna Myllylä kritisoi Metsoa. Hänen mukaansa Metso korostaa sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta esimerkiksi yhteiskuntavastuuraporteissaan mutta ei noudata periaatteitaan käytännössä.

"Metson toiminnan paikallinen kestävyys olisi punnittava perusteellisemmin ja julkisuuden valossa", hän sanoo.

Myllylä tutkii Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Brasiliassa toimivien suomalaisyritysten yhteiskuntavastuuta.

Kalat häviävät

Forbes-lehti on kutsunut Brasilian pohjoisosiin Amazonin sivujokeen Xinguun rakennettavaa Belo Monten patoa "luultavasti maailman vihatuimmaksi hallituksen projektiksi". Sitä vastaan on osoitettu mieltä ympäri maailman jo vuosien ajan.

Mikäli kesällä 2011 aloitetut rakennustyöt lähivuosina saadaan päätökseen, tuloksena on tuotantokapasiteetiltaan maailman kolmanneksi suurin vesivoimala, joka tuottaisi arvioiden mukaan keskimäärin noin 4 500 megawattia vuodessa, enemmän kuin Suomen vesivoimalat yhteensä.

Paikalliset yhteisöt sekä ympäristöjärjestöt kampanjoivat hanketta vastaan, koska ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat kustannukset ovat niiden mukaan liian kovat. Hanke vaikuttaisi 1 500 neliökilometriin maata ja ajaisi 20 000–40 000 ihmistä kodeistaan. Sademetsää tuhoutuisi, ja alueella elää myös alkuperäiskansoja.

Brent Millikanin mukaan räjäytystyöt ovat jo nyt pyyhkineet pois kalakantoja ja vieneet näin elinkeinoja. Myös juomaveden laatu on heikentynyt.

Korkein oikeus salli viime syksynä padon rakennustöiden jatkumisen, mutta Millikanin mukaan hanke voi vielä pysähtyä.

"Vireillä on yli tusina oikeusjuttua, jotka koskevat esimerkiksi sitä, ettei alkuperäiskansoja konsultoitu eikä ympäristöluvan ehtoja ole noudatettu."

Itä-Amazon teollistuu?

International Riversin mukaan Belo Monten padon kustannusarvio on jo yli kaksinkertaistunut alkuperäisestä yli 16 miljardiin dollariin. Rahat tulevat pääosin veronmaksajilta, sillä hankkeen toteuttava Norte Energia on suurimmaksi osaksi valtion omistama, ja se saa valtavan lainan Brasilian kehityspankilta.

Silti joidenkin järjestöjen mukaan hanke ei edes ole taloudellisesti kannattava, koska kuivina aikoina Xingun virtaama on hyvin pieni eikä energiaa tule kuin murto-osa koko kapasiteetista.

"Brasiliassa on käytetty argumenttina sitä, että maa tarvitsee energiaa. Saman verran saisi, kun investoisi sähkölinjojen uudistamiseen. Ne kuluttavat tällä hetkellä hirveästi energiaa", toteaa Amazonin alueen megaprojekteja Suomen Akatemian hankkeessa tutkiva valtiotieteiden tohtori Markus Kröger.

Alueelle on suunnitteilla myös muita patohankkeita. Krögerin mukaan Belo Montessa onkin kyse koko Itä-Amazonin teollistamisesta: sitä haluavat esimerkiksi paljon energiaa kuluttavat kaivosyhtiöt sekä patoja rakentavat firmat.

"Tietyt taloudelliset ryhmittyvät hyötyvät patojen rakentamisesta, ja ne ovat lähempänä poliittista johtoa kuin vaikkapa voimalinjoja rakentavat yhtiöt. Yhtiöt tarvitsevat oikeuden rakentaa suurpatoja, jotta juuri heidän teknologiaansa voitaisiin myydä eteenpäin", hän kritisoi.

"Kieltäytyminen ei olisi vaikuttanut"

Belo Monte on valtaosin Brasilian hallituksen projekti, mutta siihen kytkeytyy myös joitakin ulkomaisia firmoja. Metsoa suurempia tekijöitä ovat muun muassa turbiineja Norte Energialle toimittavat ranskalainen Alstom, saksalainen Voith ja itävaltalainen Andritz. Yhtiöillä on toimintaa myös Suomessa.

Esimerkiksi Alstomin sopimuksen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Metson sopimus on siihen verrattuna pieni – 30 miljoonaa euroa. Markus Krögerin mukaan yhtiöllä on silti välillinen vastuu siitä, minne se tavaraa myy.

"Tätä voidaan pitää samantapaisena kysymyksenä kuin jos kysyttäisiin, onko joku vastuussa siitä, että toimittaa osia aseisiin, joita käytetään väkivaltaisessa konfliktissa tai varmistamaan maakaappaus vastoin paikallisten tahtoa", hän sanoo.

Metson sidosryhmäsuhteiden ja kauppapolitiikan johtaja Jukka Seppälä myöntää, että Belo Monte on kritisoitu projekti, mutta muistuttaa, että yhtiö on mukana projektissa vain epäsuorasti: laitteita käytetään vain voimalan rakennustyömaalla ja hanke oli joka tapauksessa jo pitkällä, kun Metso tuli siihen mukaan.

"Meidän kieltäytymisemme toimittamasta kivenmurskauslaitteita ei olisi vaikuttanut hankkeen toteutumiseen. Yhtä hyvin voisi ajatella, että ruokakauppa ei palvelisi hankkeeseen liittyviä ihmisiä", hän toteaa.

Metso korostaa kestävyysperiaatteita yhteiskuntavastuuraporteissaan. Seppälä sanoo, että esimerkiksi laitetoimitusten ympäristövaikutuksista ollaan kiinnostuneita, mutta hänen mukaansa kivenmurskaimilla ei juuri ympäristövaikutuksia ole.

Tutkija Susanna Myllylä kritisoi suuryritysten yhteiskuntavastuuraportteja ylipäätään. Hänen mielestään ne ovat valikoivia ja todellisuutta vääristäviä ja palvelevat lähinnä talouspiirien keskinäisiä palkitsemiskäytäntöjä.

"Raportointityylin pitäisi uudistua realistisempaan suuntaan – muuten menee uskottavuus", hän toteaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia