Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Nainen kuokkii pellolla
Yli 70 prosenttia ugandalaisista elää maanviljelyksestä. (Kuva: Matthias Mugisha / Mountain Partnership at FAO / CC BY-NC 2.0)

Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiö FCA Investments Oy sijoittaa neljä miljoonaa euroa ugandalaiseen sijoitusrahastoon Yield Fundiin.

Rahasto myöntää rahoitusta etenkin pienille ja keskisuurille maatalousyrityksille. Sen tavoitteena on edistää maanviljelijöiden pääsyä markkinoille ja parantaa maaseudun kotitalouksien toimeentuloa. Toiveissa on myös esimerkiksi maatalousviennin kehittäminen. Tähän mennessä se on tehnyt sijoituksia yli 1,9 miljoonan euron arvosta.

“Investoinnit maataloussektorille ovat varmin tapa parantaa elämänlaatua Ugandassa. Maataloussektori on Ugandan suurin työllistäjä; se työllistää yli 70 prosenttia maan koko väestöstä. Silti sen osuus bruttokansantuotteesta on vain 25 prosenttia. Maatalous on maan vähiten tuottava sektori, eikä se tuota riittävän tasaisesti, jotta se pystyisi vastaamaan väestön tarpeisiin”, sanoo FCA Investmentsin sijoitusjohtaja Emmanuel Obwori tiedotteessa.

Maailmanpankin arvion mukaan maailmaan olisi luotava yli 600 miljoonaa työpaikkaa seuraavien 15 vuoden aikana, jotta kasvavalla väestöllä olisi mahdollisuus riittävään toimeentuloon. Etenkin pienyritysten on kuitenkin vaikea saada rahoitusta, sillä perinteiset kehitysrahoitusyhtiöt eivät yleensä ole niistä kiinnostuneita.

FCA Investmentsin ideana on tehdä sijoituksia niissä maissa, joihin perinteiset kehitysrahoittajat eivät yleensä mene, kuten köyhiin ja konflikteista kärsiviin maihin. Yhtiö sai ulkoministeriöltä viime vuonna toimintaansa varten 16 miljoonan euron lainan, joka sen on määrä maksaa takaisin 18 vuoden kuluttua.

Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta. Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

Kyseessä on yhtiön toinen investointi. Ensimmäinen meni Aasiaan ja seuraava mahdollisesti Somaliaan.

Finanssisijoituksia on myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua. Joidenkin kriitikoiden, kuten kansalaisjärjestö Finnwatchin, mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Myös kehitysvaikutusten mittaaminen ja seuranta voi olla hankalaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötyötalousluotto/investointirahoitus UgandaSuomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.
Hökkeleitä ja pilvenpiirtäjiä Rio de Janeirossa

Tutkimus: Köyhyyden poistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa

Itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa tarvitaan ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseksi Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Tulokset yllättivät tutkijatkin. ”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton”, toteaa tutkija Narasimha Rao.