Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa
Kirkon Ulkomaanapu alkaa rahoittaa pienyrityksiä maissa, jonne suursijoittajat eivät yleensä halua. Kuva Ugandan Kampalasta. (Kuva: J Stimp / CC BY 2.0)

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy myöntämään rahoitusta kehitysmaiden pienyrityksille perustamansa uuden osakeyhtiön kautta. Tarkoituksena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä.

KUA:n säätiön omistama FCA Investments Oy on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta.

”Työssämme on jo aiemmin tuettu mikroyrityksiä ja annettu yrittäjyyskoulutusta. Ongelmana on, että kun pienyritykset käynnistyvät, ne eivät tahdo löytää rahoittajia, vaikka niillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa suuremmiksi”, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä sekä etenkin köyhimpiä ja konflikteista kärsiviä maita, joissa on isot riskit. KUA puolestaan aikoo mennä juuri niihin. Rahoitusta myönnetään ensimmäisenä Ugandaan ja Somaliaan.

FCA Investments myöntää rahoitusta aluksi kahden rahaston kautta ja myöhemmin suoraan pienyrityksille. Rahoitusta myönnetään kerrallaan 100 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi yritykset saavat tukea esimerkiksi taloudenhoitoon ja markkinointiin.

Rahat maksetaan takaisin

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset poikkeavat perinteisestä kehitysavusta siten, että rahat myönnetään lainana tai investointina, jotka saaja maksaa myöhemmin takaisin korkojen kera. Esimerkiksi FCA Investmentsin on tarkoitus maksaa laina takaisin 18 vuoden kuluttua. Mahdolliset voitot se sijoittaa uudelleen.

Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

KUA:n kannalta lainamuotoisuus mahdollistaa suuremmat summat kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä tavallisesti liikkuu.

”Emme voisi muuten myöntää näin isoja lainoja. Nyt voimme nousta isommalle tasolle, jolloin vaikuttavuus kasvaa ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Toki riskitkin ovat isompia, mutta on omissa käsissämme, millaisille yrityksille lainoja annamme”, Hemberg toteaa.

Läpinäkyvyys huolena

Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ovat osa maailmanlaajuista trendiä, jossa yksityinen sektori halutaan mukaan köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Taustalla on toisaalta julkisen rahoituksen hupeneminen, toisaalta laskelmat siitä, ettei YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita muutenkaan saavuteta ilman yksityistä rahaa.

”Näen tämän tulevaisuutena. Emme väheksy perinteistä kehitysyhteistyötä ja teemme sitä edelleen sataprosenttisesti, mutta meidän on pakko tarkastella asioita myös laajemmin”, Hemberg toteaa.

Finanssisijoituksia on kuitenkin myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua.

Joidenkin kriitikoiden mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Niiden kehitysvaikutusten mittaaminen sekä seuranta ylipäätään on hankalaa, sillä osa rahoittajista vetoaa liikesalaisuuteen eikä kerro toiminnasta tarkasti julkisuuteen. Kansalaisjärjestö Finnwatchin viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisen Finnfundin kautta on siksi valunut rahaa jopa veroparatiiseihin.

Hemberg vakuuttaa, että läpinäkyvyyskysymykset ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, kun KUA:n projektia on suunniteltu.

”Olemme luoneet erilaisia turvamekanismeja ja yrittäneet oppia muilta alan toimijoilta. Periaatteet ovat samat kuin Kirkon Ulkomaanavun työssäkin. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun valitsemme yrityksiä, joille annamme lainaa.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötyöluotto/investointirahoitusyhtiöt Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Eduskuntatalo pimeällä

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Naisia käsittelemässä muovijätettä

Raportti: Kiinan muovijätteen tuontikielto käänsi jätevirran Kaakkois-Aasian maihin

Kiinan päätös kieltää muovijätteen tuonti maahan on toisaalta vähentänyt jätteiden vientiä, toisaalta ohjannut muovijätettä muihin maihin, joissa sääntely on lepsumpaa. Järjestöjen mielestä paras ratkaisu on vähentää kertakäyttömuovin valmistusta ylipäätään.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.