Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa
Kirkon Ulkomaanapu alkaa rahoittaa pienyrityksiä maissa, jonne suursijoittajat eivät yleensä halua. Kuva Ugandan Kampalasta. (Kuva: J Stimp / CC BY 2.0)

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy myöntämään rahoitusta kehitysmaiden pienyrityksille perustamansa uuden osakeyhtiön kautta. Tarkoituksena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä.

KUA:n säätiön omistama FCA Investments Oy on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta.

”Työssämme on jo aiemmin tuettu mikroyrityksiä ja annettu yrittäjyyskoulutusta. Ongelmana on, että kun pienyritykset käynnistyvät, ne eivät tahdo löytää rahoittajia, vaikka niillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa suuremmiksi”, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä sekä etenkin köyhimpiä ja konflikteista kärsiviä maita, joissa on isot riskit. KUA puolestaan aikoo mennä juuri niihin. Rahoitusta myönnetään ensimmäisenä Ugandaan ja Somaliaan.

FCA Investments myöntää rahoitusta aluksi kahden rahaston kautta ja myöhemmin suoraan pienyrityksille. Rahoitusta myönnetään kerrallaan 100 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi yritykset saavat tukea esimerkiksi taloudenhoitoon ja markkinointiin.

Rahat maksetaan takaisin

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset poikkeavat perinteisestä kehitysavusta siten, että rahat myönnetään lainana tai investointina, jotka saaja maksaa myöhemmin takaisin korkojen kera. Esimerkiksi FCA Investmentsin on tarkoitus maksaa laina takaisin 18 vuoden kuluttua. Mahdolliset voitot se sijoittaa uudelleen.

Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

KUA:n kannalta lainamuotoisuus mahdollistaa suuremmat summat kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä tavallisesti liikkuu.

”Emme voisi muuten myöntää näin isoja lainoja. Nyt voimme nousta isommalle tasolle, jolloin vaikuttavuus kasvaa ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Toki riskitkin ovat isompia, mutta on omissa käsissämme, millaisille yrityksille lainoja annamme”, Hemberg toteaa.

Läpinäkyvyys huolena

Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ovat osa maailmanlaajuista trendiä, jossa yksityinen sektori halutaan mukaan köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Taustalla on toisaalta julkisen rahoituksen hupeneminen, toisaalta laskelmat siitä, ettei YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita muutenkaan saavuteta ilman yksityistä rahaa.

”Näen tämän tulevaisuutena. Emme väheksy perinteistä kehitysyhteistyötä ja teemme sitä edelleen sataprosenttisesti, mutta meidän on pakko tarkastella asioita myös laajemmin”, Hemberg toteaa.

Finanssisijoituksia on kuitenkin myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua.

Joidenkin kriitikoiden mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Niiden kehitysvaikutusten mittaaminen sekä seuranta ylipäätään on hankalaa, sillä osa rahoittajista vetoaa liikesalaisuuteen eikä kerro toiminnasta tarkasti julkisuuteen. Kansalaisjärjestö Finnwatchin viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisen Finnfundin kautta on siksi valunut rahaa jopa veroparatiiseihin.

Hemberg vakuuttaa, että läpinäkyvyyskysymykset ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, kun KUA:n projektia on suunniteltu.

”Olemme luoneet erilaisia turvamekanismeja ja yrittäneet oppia muilta alan toimijoilta. Periaatteet ovat samat kuin Kirkon Ulkomaanavun työssäkin. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun valitsemme yrityksiä, joille annamme lainaa.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötyöluotto/investointirahoitusyhtiöt Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Viljelijöitä pellolla Sambiassa

Suomi jäädytti apunsa Sambian sosiaaliturvaohjelmalle väärinkäyttöepäilysten takia – ”Sambian kehitys on tuottanut pettymyksiä viime vuosina”

Sambiassa tutkitaan laajaa julkisten varojen väärinkäyttöepäilyä sosiaali-, terveys- ja opetussektoreilla. Suomi jäädyttää rahoituksensa sosiaaliturvaohjelmalle muiden avunantajamaiden tavoin. Ulkoministeriön mukaan kaikki raha ei ole mennyt hukkaan.
Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Suomen lippu -kuviolla koristeltu kakku

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä yhä tärkeämpänä – ”hiljainen, hyväntahtoinen enemmistö” jää keskusteluissa kriitikoiden varjoon

Ulkoministeriön tänään julkaistun kehitysyhteistyökyselyn mukaan melkein yhdeksän kymmenestä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Taustalla voi olla Suomen oman talouden elpyminen, arvelee Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.