Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa
Kirkon Ulkomaanapu alkaa rahoittaa pienyrityksiä maissa, jonne suursijoittajat eivät yleensä halua. Kuva Ugandan Kampalasta. (Kuva: J Stimp / CC BY 2.0)

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy myöntämään rahoitusta kehitysmaiden pienyrityksille perustamansa uuden osakeyhtiön kautta. Tarkoituksena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä.

KUA:n säätiön omistama FCA Investments Oy on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta.

”Työssämme on jo aiemmin tuettu mikroyrityksiä ja annettu yrittäjyyskoulutusta. Ongelmana on, että kun pienyritykset käynnistyvät, ne eivät tahdo löytää rahoittajia, vaikka niillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa suuremmiksi”, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä sekä etenkin köyhimpiä ja konflikteista kärsiviä maita, joissa on isot riskit. KUA puolestaan aikoo mennä juuri niihin. Rahoitusta myönnetään ensimmäisenä Ugandaan ja Somaliaan.

FCA Investments myöntää rahoitusta aluksi kahden rahaston kautta ja myöhemmin suoraan pienyrityksille. Rahoitusta myönnetään kerrallaan 100 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi yritykset saavat tukea esimerkiksi taloudenhoitoon ja markkinointiin.

Rahat maksetaan takaisin

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset poikkeavat perinteisestä kehitysavusta siten, että rahat myönnetään lainana tai investointina, jotka saaja maksaa myöhemmin takaisin korkojen kera. Esimerkiksi FCA Investmentsin on tarkoitus maksaa laina takaisin 18 vuoden kuluttua. Mahdolliset voitot se sijoittaa uudelleen.

Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

KUA:n kannalta lainamuotoisuus mahdollistaa suuremmat summat kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä tavallisesti liikkuu.

”Emme voisi muuten myöntää näin isoja lainoja. Nyt voimme nousta isommalle tasolle, jolloin vaikuttavuus kasvaa ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Toki riskitkin ovat isompia, mutta on omissa käsissämme, millaisille yrityksille lainoja annamme”, Hemberg toteaa.

Läpinäkyvyys huolena

Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ovat osa maailmanlaajuista trendiä, jossa yksityinen sektori halutaan mukaan köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Taustalla on toisaalta julkisen rahoituksen hupeneminen, toisaalta laskelmat siitä, ettei YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita muutenkaan saavuteta ilman yksityistä rahaa.

”Näen tämän tulevaisuutena. Emme väheksy perinteistä kehitysyhteistyötä ja teemme sitä edelleen sataprosenttisesti, mutta meidän on pakko tarkastella asioita myös laajemmin”, Hemberg toteaa.

Finanssisijoituksia on kuitenkin myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua.

Joidenkin kriitikoiden mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Niiden kehitysvaikutusten mittaaminen sekä seuranta ylipäätään on hankalaa, sillä osa rahoittajista vetoaa liikesalaisuuteen eikä kerro toiminnasta tarkasti julkisuuteen. Kansalaisjärjestö Finnwatchin viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisen Finnfundin kautta on siksi valunut rahaa jopa veroparatiiseihin.

Hemberg vakuuttaa, että läpinäkyvyyskysymykset ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, kun KUA:n projektia on suunniteltu.

”Olemme luoneet erilaisia turvamekanismeja ja yrittäneet oppia muilta alan toimijoilta. Periaatteet ovat samat kuin Kirkon Ulkomaanavun työssäkin. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun valitsemme yrityksiä, joille annamme lainaa.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötyöluotto/investointirahoitusyhtiöt Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.
Mies kyykyssä kasvien keskellä

Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan

Entisessä Swazimaassa moni kansalainen luottaa kansanparantajiin, joiden tietämys uudemmista taudeista, kuten hivistä, ei kuitenkaan ole ollut ajan tasalla. Nyt kansanparantajat jakavat asiakkailleen hiv-testipakkauksia, jotta nämä pääsisivät hoitoon. ”On tiettyjä asioita, joita en kansanparantajana voi nähdä”, tunnustaa tohtori Khalishwayo.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.

Tuoreimmat

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti
Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman