Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Uusi tapa luoda työpaikkoja kehitysmaihin: Ulkoministeriö lainaa 16 miljoonaa euroa Kirkon Ulkomaanavun sijoitusyhtiölle

Kirkon Ulkomaanapu ryhtyy rahoittamaan pienyrityksiä hauraissa kehitysmaissa perustamansa yhtiön kautta. Yksityisen sektorin kautta tehtävä kehitysyhteistyö on myös tulevaisuuden trendi, uskoo järjestön toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Ihmisiä torilla Ugandan Kampalassa
Kirkon Ulkomaanapu alkaa rahoittaa pienyrityksiä maissa, jonne suursijoittajat eivät yleensä halua. Kuva Ugandan Kampalasta. (Kuva: J Stimp / CC BY 2.0)

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ryhtyy myöntämään rahoitusta kehitysmaiden pienyrityksille perustamansa uuden osakeyhtiön kautta. Tarkoituksena on luoda kehitysmaihin työpaikkoja ja vähentää näin köyhyyttä.

KUA:n säätiön omistama FCA Investments Oy on saanut ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Se on ensimmäinen kansalaisjärjestö, joka on saanut rahoitusta ulkoministeriön vuonna 2016 käyttöön ottamien kehityspoliittisten finanssisijoitusten kautta.

”Työssämme on jo aiemmin tuettu mikroyrityksiä ja annettu yrittäjyyskoulutusta. Ongelmana on, että kun pienyritykset käynnistyvät, ne eivät tahdo löytää rahoittajia, vaikka niillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa suuremmiksi”, kertoo KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Isot sijoittajat välttelevät usein pienyrityksiä sekä etenkin köyhimpiä ja konflikteista kärsiviä maita, joissa on isot riskit. KUA puolestaan aikoo mennä juuri niihin. Rahoitusta myönnetään ensimmäisenä Ugandaan ja Somaliaan.

FCA Investments myöntää rahoitusta aluksi kahden rahaston kautta ja myöhemmin suoraan pienyrityksille. Rahoitusta myönnetään kerrallaan 100 000 eurosta miljoonaan euroon. Lisäksi yritykset saavat tukea esimerkiksi taloudenhoitoon ja markkinointiin.

Rahat maksetaan takaisin

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset poikkeavat perinteisestä kehitysavusta siten, että rahat myönnetään lainana tai investointina, jotka saaja maksaa myöhemmin takaisin korkojen kera. Esimerkiksi FCA Investmentsin on tarkoitus maksaa laina takaisin 18 vuoden kuluttua. Mahdolliset voitot se sijoittaa uudelleen.

Aiemmin ulkoministeriö on ohjannut sijoituksia lähinnä valtion kehitysrahoitusyhtiölle Finnfundille.

KUA:n kannalta lainamuotoisuus mahdollistaa suuremmat summat kuin perinteisessä kehitysyhteistyössä tavallisesti liikkuu.

”Emme voisi muuten myöntää näin isoja lainoja. Nyt voimme nousta isommalle tasolle, jolloin vaikuttavuus kasvaa ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Toki riskitkin ovat isompia, mutta on omissa käsissämme, millaisille yrityksille lainoja annamme”, Hemberg toteaa.

Läpinäkyvyys huolena

Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ovat osa maailmanlaajuista trendiä, jossa yksityinen sektori halutaan mukaan köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. Taustalla on toisaalta julkisen rahoituksen hupeneminen, toisaalta laskelmat siitä, ettei YK:ssa vuonna 2015 hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita muutenkaan saavuteta ilman yksityistä rahaa.

”Näen tämän tulevaisuutena. Emme väheksy perinteistä kehitysyhteistyötä ja teemme sitä edelleen sataprosenttisesti, mutta meidän on pakko tarkastella asioita myös laajemmin”, Hemberg toteaa.

Finanssisijoituksia on kuitenkin myös kritisoitu. Suomessa ne otettiin käyttöön samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin suuri summa perinteistä kehitysapua.

Joidenkin kriitikoiden mukaan finanssisijoitukset eivät hyödytä kaikkein köyhimpiä. Niiden kehitysvaikutusten mittaaminen sekä seuranta ylipäätään on hankalaa, sillä osa rahoittajista vetoaa liikesalaisuuteen eikä kerro toiminnasta tarkasti julkisuuteen. Kansalaisjärjestö Finnwatchin viimevuotisen selvityksen mukaan suomalaisen Finnfundin kautta on siksi valunut rahaa jopa veroparatiiseihin.

Hemberg vakuuttaa, että läpinäkyvyyskysymykset ja eettiset näkökohdat on otettu huomioon viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, kun KUA:n projektia on suunniteltu.

”Olemme luoneet erilaisia turvamekanismeja ja yrittäneet oppia muilta alan toimijoilta. Periaatteet ovat samat kuin Kirkon Ulkomaanavun työssäkin. Myös esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat vahvasti mukana jo siinä vaiheessa, kun valitsemme yrityksiä, joille annamme lainaa.”

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyötyöluotto/investointirahoitusyhtiöt Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta