Uutiset

Suomesta vietiin miljoonilla aseita Bahrainiin arabikevään kynnyksellä

Bahraihiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa, paljastaa SaferGloben raportti.

Suomesta vietiin Bahrainiin arabikevään alla aseita ja asetarvikkeita 3,5 miljoonan euron arvosta, mutta vientivalvonta ulottui vain puoleen viennistä ja vientilupapäätökset sivuuttivat valtioneuvoston toimivallan, toteaa rauhantutkimusverkosto SaferGlobe Finland raportissaan.

Asevienti Bahrainiin tapahtui SaferGloben mukaan seitsemässä erässä, useat eri viranomaiset päättivät vientiluvista ja lupiin sovellettiin sekä asevientilakia että ampuma-aselakia. Bahrainiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa.

Ensimmäinen vientilupa myönnettiin syyskuussa 2010 ja aseita vietiin Bahrainiin vielä tammikuussa 2011, todetaan raportissa. Bahrainissa väkivaltaisuudet puhkesivat helmikuun puolivälissä 2011.

Koska yhdenkään vientierän arvo ei ylittänyt miljoonaa euroa, vientiä ei katsottu ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäväksi eikä lupapäätöstä käsitelty valtioneuvostossa. Verkoston mukaan on muodostunut käytäntö, että miljoonan euron ylittävät vientilupapäätökset tekee valtioneuvosto.

Kolme suomalaista kansalaisjärjestöä pyysi huhtikuussa keskusrikospoliisia selvittämään, rikottiinko Bahrainin kanssa tehdyissä asekaupoissa asevienti- ja ampuma-aselakia.

Raportissaan SaferGlobe arvostelee Suomen aseiden vientilupakäytäntöä haasteelliseksi sekä viejille että viranomaisille.

Yrityksille lupaprosessin ennakoiminen on vaikeaa, koska luvat myönnetään tapauskohtaisesti. Viranomaisten toimintaa vaikeuttaa sekä tuoteluetteloiden puute että vaikeus erottaa siviili- ja sotilastarvikkeita toisistaan.

Tehokas aseviennin valvonta edellyttäisi lupaviranomaisille reaaliaikaista järjestelmää. Tällä hetkellä vientilupia käsitteleviltä viranomaisilta puuttuu tiedot edellisen vuoden vienneistä, sillä tilastot valmistuvat 8–11 kuukautta edellisen vientivuoden päättymisestä, huomauttaa SaferGlobe.

Verkoston mukaan myös aseviennin loppukäyttöä pitäisi valvoa tehokkaammin. Esimerkiksi poliisihallitus ei edellytä loppukäyttötodistusta kaikista vienneistä.

Suomen asekaupat lakiaseet & armeijakauppa BahrainSuomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.