Uutiset

Suomesta vietiin miljoonilla aseita Bahrainiin arabikevään kynnyksellä

Bahraihiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa, paljastaa SaferGloben raportti.

Suomesta vietiin Bahrainiin arabikevään alla aseita ja asetarvikkeita 3,5 miljoonan euron arvosta, mutta vientivalvonta ulottui vain puoleen viennistä ja vientilupapäätökset sivuuttivat valtioneuvoston toimivallan, toteaa rauhantutkimusverkosto SaferGlobe Finland raportissaan.

Asevienti Bahrainiin tapahtui SaferGloben mukaan seitsemässä erässä, useat eri viranomaiset päättivät vientiluvista ja lupiin sovellettiin sekä asevientilakia että ampuma-aselakia. Bahrainiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa.

Ensimmäinen vientilupa myönnettiin syyskuussa 2010 ja aseita vietiin Bahrainiin vielä tammikuussa 2011, todetaan raportissa. Bahrainissa väkivaltaisuudet puhkesivat helmikuun puolivälissä 2011.

Koska yhdenkään vientierän arvo ei ylittänyt miljoonaa euroa, vientiä ei katsottu ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäväksi eikä lupapäätöstä käsitelty valtioneuvostossa. Verkoston mukaan on muodostunut käytäntö, että miljoonan euron ylittävät vientilupapäätökset tekee valtioneuvosto.

Kolme suomalaista kansalaisjärjestöä pyysi huhtikuussa keskusrikospoliisia selvittämään, rikottiinko Bahrainin kanssa tehdyissä asekaupoissa asevienti- ja ampuma-aselakia.

Raportissaan SaferGlobe arvostelee Suomen aseiden vientilupakäytäntöä haasteelliseksi sekä viejille että viranomaisille.

Yrityksille lupaprosessin ennakoiminen on vaikeaa, koska luvat myönnetään tapauskohtaisesti. Viranomaisten toimintaa vaikeuttaa sekä tuoteluetteloiden puute että vaikeus erottaa siviili- ja sotilastarvikkeita toisistaan.

Tehokas aseviennin valvonta edellyttäisi lupaviranomaisille reaaliaikaista järjestelmää. Tällä hetkellä vientilupia käsitteleviltä viranomaisilta puuttuu tiedot edellisen vuoden vienneistä, sillä tilastot valmistuvat 8–11 kuukautta edellisen vientivuoden päättymisestä, huomauttaa SaferGlobe.

Verkoston mukaan myös aseviennin loppukäyttöä pitäisi valvoa tehokkaammin. Esimerkiksi poliisihallitus ei edellytä loppukäyttötodistusta kaikista vienneistä.

Suomen asekaupat lakiaseet & armeijakauppa BahrainSuomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”