Uutiset

Suomesta vietiin miljoonilla aseita Bahrainiin arabikevään kynnyksellä

Bahraihiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa, paljastaa SaferGloben raportti.

Suomesta vietiin Bahrainiin arabikevään alla aseita ja asetarvikkeita 3,5 miljoonan euron arvosta, mutta vientivalvonta ulottui vain puoleen viennistä ja vientilupapäätökset sivuuttivat valtioneuvoston toimivallan, toteaa rauhantutkimusverkosto SaferGlobe Finland raportissaan.

Asevienti Bahrainiin tapahtui SaferGloben mukaan seitsemässä erässä, useat eri viranomaiset päättivät vientiluvista ja lupiin sovellettiin sekä asevientilakia että ampuma-aselakia. Bahrainiin vietiin muun muassa tarkkuuskiväärejä, niiden patruunoita sekä optiikkaa.

Ensimmäinen vientilupa myönnettiin syyskuussa 2010 ja aseita vietiin Bahrainiin vielä tammikuussa 2011, todetaan raportissa. Bahrainissa väkivaltaisuudet puhkesivat helmikuun puolivälissä 2011.

Koska yhdenkään vientierän arvo ei ylittänyt miljoonaa euroa, vientiä ei katsottu ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäväksi eikä lupapäätöstä käsitelty valtioneuvostossa. Verkoston mukaan on muodostunut käytäntö, että miljoonan euron ylittävät vientilupapäätökset tekee valtioneuvosto.

Kolme suomalaista kansalaisjärjestöä pyysi huhtikuussa keskusrikospoliisia selvittämään, rikottiinko Bahrainin kanssa tehdyissä asekaupoissa asevienti- ja ampuma-aselakia.

Raportissaan SaferGlobe arvostelee Suomen aseiden vientilupakäytäntöä haasteelliseksi sekä viejille että viranomaisille.

Yrityksille lupaprosessin ennakoiminen on vaikeaa, koska luvat myönnetään tapauskohtaisesti. Viranomaisten toimintaa vaikeuttaa sekä tuoteluetteloiden puute että vaikeus erottaa siviili- ja sotilastarvikkeita toisistaan.

Tehokas aseviennin valvonta edellyttäisi lupaviranomaisille reaaliaikaista järjestelmää. Tällä hetkellä vientilupia käsitteleviltä viranomaisilta puuttuu tiedot edellisen vuoden vienneistä, sillä tilastot valmistuvat 8–11 kuukautta edellisen vientivuoden päättymisestä, huomauttaa SaferGlobe.

Verkoston mukaan myös aseviennin loppukäyttöä pitäisi valvoa tehokkaammin. Esimerkiksi poliisihallitus ei edellytä loppukäyttötodistusta kaikista vienneistä.

Suomen asekaupat lakiaseet & armeijakauppa BahrainSuomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.