Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Erivärisiä puuvärejä pöydällä
Suomi haluaa mukaan globaaleille koulutusvientimarkkinoille. (Kuva: Craig A Rodway / CC BY-NC-ND 2.0)

Koulutus pitäisi nostaa Suomen kehitysyhteistyön kärkitavoitteeksi, suositellaan ulkoministeriön helmikuussa julkaistussa raportissa.

Raportin työryhmässä on ollut edustajia ulkoministeriön lisäksi opetusministeriöstä, Opetushallituksesta, koulutusvientiohjelma Education Finlandista, korkeakouluista ja kehitysyhteistyöjärjestöistä, kuten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta.

”Suomi on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä koulutuksen ja opetuksen parissa, ja meidän osaamisellemme on maailmalla valtava kysyntä. Meiltä haetaan asiantuntemusta esimerkiksi koulutusjärjestelmien reformeihin tai opettajankoulutuksen järjestämiseen”, perustelee työryhmän vetäjä Tuula Yrjölä ulkoministeriöstä.

Yrjölän mukaan taustalla vaikuttaa globaali oppimisen kriisi, jonka vuoksi on haluttu pohtia, mitä suomalaiset voisivat tehdä enemmän. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon raportin mukaan maailmassa on 617 miljoonaa lasta ja nuorta, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai laskea, vaikka heistä kaksi kolmasosaa on käynyt koulua.
 
”Asioita pitää tarkastella uudella tavalla. On edelleen tärkeää, että tytöt pääsevät kouluun, mutta koulussa täytyy myös oppia jotain. Kyse on opetuksen laadusta, ja siinä meillä suomalaisilla on annettavaa. Se on myös YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n yksi tavoite”, Yrjölä sanoo.

Mahdollisuuksia myös ”kaupallisille toimijoille”

Koulutus kehitysyhteistyön ja -politiikan kärkitavoitteeksi -raportissa suositellaan muun muassa kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaispotin kasvattamista ja suomalaisten koulutusalan toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. Raportin mukaan kehitysyhteistyötä tekemään tulisi ottaa perinteisten kehitysyhteistyötoimijoiden, kuten järjestöjen, lisäksi esimerkiksi julkinen koulutussektori, oppilaitokset, korkeakoulut ja koulutusvientiyritykset.

Raportissa mainitaan useampaan otteeseen tavoite edistää suomalaistoimijoiden ja suomalaisten koulutusvientiyritysten ”mahdollisuuksia” maailmalla sekä mahdollistaa niiden entistä suurempi osallistuminen kehitysyhteistyöhön.

Kaupallisen puolen kiinnostus koulutusvientiä kohtaan on ymmärrettävää, sillä siitä on povattu maailmalla miljardibisnestä. Yrityspuolella kehitysyhteistyöstä toivotaan avoimesti koulutusviennin vauhdittajaa.

Voiko käydä niin, että kehitysyhteistyövaroja aletaan käyttää suomalaisten koulutusalan yritysten viennin ja bisnesmahdollisuuksien edistämiseen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamisen sijaan?

”Tavoitteena on tukea maita, jotka tarvitsevat meidän tukeamme, siitä ei voida kehitysyhteistyöpuolella lipsua. Kehitysyhteistyömäärärahoja ei tietenkään kohdenneta suomalaisten yritysten tukemiseen, vaan ne kohdennetaan kehitysyhteistyömaihin”, Yrjölä sanoo.

”Mutta joissakin tapauksissa se voi tarkoittaa, että hyödynnetään myös suomalaista kaupallista osaamista. Tai lähdetään liikkeelle kehitysyhteistyöpanoksella, ja sitten avautuu mahdollisuuksia myös suomalaisille kaupallisille toimijoille, eikä meidän enää tarvitsekaan käyttää kehitysyhteistyömäärärahoja tulosten saavuttamiseksi.”

Tarvitaan keskustelua koulutusviennin etiikasta

Tutkija Henna Juusola tekee Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa väitöskirjaa suomalaisten korkeakoulujen koulutusviennistä koulutuksen laadun näkökulmasta. Hänestä koulutusviennin etiikasta pitäisi käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.

”Koulutusviennin kenttä on laaja, ja siellä on monenlaisia konsepteja ja toimijoita. Olisi tärkeää selvittää, millaisia motivaatioita taustalla on.”

Juusolan mukaan korkeakoulukentällä ei ole systemaattisesti käyty läpi koulutusviennin eettisiä periaatteita, vaikka syytä olisi. Yritysmaailmasta tiedetään vielä vähemmän, sillä tutkimusta aiheesta ei ole. Osa voi toimia hyvinkin eettisesti, toiset ehkä eivät.
 
”Korkeakoulutus on kuitenkin säädeltyä toimintaa, jota ohjaavat erilaiset lait ja laadunvarmistuskäytänteet. Yritystoiminnassa tällaista ei samalla tavalla ole. Jäädäänkö siellä täysin vain markkinoiden armoille? Tätä pitäisi miettiä jo vastaanottavan tahon oikeusturvankin kannalta.”

Juusolan mielestä Suomessa on ehkä liikaakin tuudittauduttu ajatukseen, että olemme koulutuksen mallimaa ja voimme viedä osaamistamme muualle tarvitsematta pohtia omia vaikuttimia.

”Meillä ei ehkä ole samanlaista kolonialistista historiaa kuin vaikka Britannialla, mutta meilläkin on omat kipupisteemme. Suomessa on paljon vähemmistöryhmiä, joita ei välttämättä ole osattu koulutuksessa ottaa huomioon. Voi esimerkiksi kysyä, miten saamelaisten peruskoulutus on Suomen historiassa järjestetty.”

Myös laadun ja vaikuttavuuden arviointi – mikä erityisesti kehitysyhteistyössä on tärkeää, ja jota järjestöt joutuvat seuraamaan ja raportoimaan tarkasti – on koulutusviennin kohdalla haasteellista, Juusola sanoo.

Ulkomaiset investoinnit eivät ole avain onneen

Koulutusviennin painottaminen kehitysyhteistyössä ei ole Suomen viime aikojen kehityspolitiikassa poikkeuksellinen ilmiö. Kestävän kehityksen kysymyksiin perehtyneen maailmanpolitiikan yliopistonlehtorin Matti Ylösen mukaan suomalaisessa kehitysyhteistyöajattelussa on viime vuosina ollut havaittavissa käänne kohti 1980-lukulaista vienninedistämispolitiikkaa.

Ylönen toteaa, ettei viennissä sinänsä ei ole mitään pahaa, kunhan vain kehitysyhteistyön ja viennin periaatteet pidetään erillään toisistaan. Huolestuttavaa hänen mielestään on se, että kaikki avunantajamaat tuntuvat olevan menossa samaan suuntaan.

”Taustalla on ajatus siitä, että kun saadaan firmat mukaan kehitysyhteistyöhön, kehitysresurssit moninkertaistuvat. Todellisuudessa yksikään maa ei ole kehittynyt ja teollistunut ulkomaisia investointeja houkuttelemalla, vaan se on aina vaatinut valtion omaa pitkän tähtäimen kehitysstrategiaa”, Ylönen sanoo.

Esimerkiksi Suomen kehitystä köyhästä maa- ja metsätalousvaltaisesta maasta hyvinvoivaksi teollisuusmaaksi ohjasivat valtion investoinnit, joita tehtiin muun muassa vahvojen valtionyhtiöiden kautta, Ylönen kuvaa.

”Suomen nykyisen kehitystason synnyttämisessä koulujärjestelmä on ollut yhdessä roolissa, mutta yhtä lailla tärkeässä asemassa ovat olleet myös sosiaaliturvajärjestelmät. Nykyään ulkoministeriössä ei esimerkiksi ole enää sosiaalipoliittista neuvonantajaa, se pesti lakkautettiin säästöjen yhteydessä.”

Pelkästään koulutukseen keskittymällä ja koulutusvientiin panostamalla suomalaista kehitystarinaa on vaikea toistaa maailmalla, Ylönen sanoo.

Rahastojen kautta helppo sijoittaa

Julkisen sektorin koulutusvientiä ja sen eettistä arviointia vaikeuttavat kahden viime hallituskauden aikana tehdyt isot koulutusleikkaukset.

”Henkilöresurssit ovat usein niin tiukilla, että kun joku iso sopimus saadaan neuvoteltua, voi olla vaikeuksia löytää henkilökuntaa, jota voisi irrottaa sitä toteuttamaan”, Henna Juusola kuvaa tilannetta korkeakoulumaailmassa.

Sama ongelma vaivaa kehitysyhteistyösektoria, sanoo Ylönen. Henkilökuntaa on vähennetty rajulla kädellä niin ulkoministeriöstä kuin lähetystöistäkin.

Samaan aikaan rahastosijoitusten osuus kehitysyhteistyöstä on kasvanut. Rahastot ovat budjettikehysten ulkopuolella, joten niihin tehtyjä sijoituksia ei valvota samalla tavalla kuin perinteistä kehitysyhteistyötä, eivätkä ne vaadi yhtä paljon henkilöresursseja.

Koulutusrahastoihin sijoittamista suositellaan myös Koulutus kehitysyhteistyön ja -politiikan kärkitavoitteeksi -raportissa.

Rahastosijoitusten ja toisaalta avunantajamaiden omien vientipyrkimysten suosiminen kehitysyhteistyössä voi johtaa siihen, että perustavanlaatuiset ideat kehitysyhteistyön taustalla hämärtyvät, Ylönen sanoo.

”Kehitysyhteistyöllä on ollut merkittävä rooli esimerkiksi tietynlaisten oikeusvaltiokäsitysten levittämisessä, ja tuntuu että tämä laajempi kuva ei saa tällä hetkellä riittävästi huomiota.”

Kirkon Ulkomaanapu vie koulutusta Ugandaan

Kirkon Ulkomaanavulla (KUA) on jo kokemusta kehitysyhteistyön ja koulutusviennin yhdistämisestä. Järjestö on ollut kouluttamassa kongolaisia pakolaisia Ugandassa Rwamwamjan pakolaisasutusalueella, jossa ensimmäiset kolmisenkymmentä nuorta saivat maaliskuussa virallisen todistuksen suomalaisen yrittäjätutkinnon suorittamisesta.
 
Pakolaisnuoret opiskelevat KUA:n ja koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipin (OEP) perustamassa FCA Collegessa, jota myös UNHCR:n tukee. KUA ostaa koulutuksen OEP:ltä, jonka omistavat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Kirkon Ulkomaanapu, Savon Koulutus ja Suomen Yrittäjäopisto.

KUA:n kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen kertoo, että OEP:n kanssa on tehty sopimus, jossa voittomarginaali on hyvin pieni – OEP saa lähinnä omat kustannuksensa pois.

Opiskelijoille koulutus on ilmaista.

”Merkittävää tässä on se, että opiskelijat saavat virallisen suomalaisen eli eurooppalaisen tutkinnon, joka on Afrikassa arvostettu. Tutkintojen puuttuminen on iso ongelma ja ihmisoikeuskysymys, kun puhutaan pakolaisista tai nuorista muuttoliikkeissä. Ilman sitä koulutuksella on hyvin vähän painoarvoa jatko-opintoja ajatellen.”

KUA:ssa on pohdittu myös koulutusvientiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Järvisen mukaan oli itsestään selvää, että opettajat ovat paikallisia, korkeasti koulutettuja ja saavat ammattiopettajiksi tarvitsemansa lisäkoulutuksen KUA:lta Ugandassa, eivät esimerkiksi Suomessa. Myös paikalliset yritykset on pyritty pitämään mukana koulutuksessa alusta lähtien.

Tavoitteena on tutkinnon jälkeinen työllistyminen, ja niin kauan kuin opiskelijat pysyvät pakolaisasutusalueella, sen toteutumista pystytään myös seuraamaan, Järvinen sanoo.

Koulutus kehitysmaissaSuomen kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyökoulutustalousliiketoimintayhtiöt Suomi UlkoministeriöKirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Opettaja Peter Tabichi Kenian lippu olkapäillään

Maailman parhaan opettajan palkinto ensimmäisen kerran Afrikkaan – Kenialaisen Peter Tabichin koulussa on 480 oppilasta ja yksi tietokone

Miljoonan dollarin palkinto on tunnustus poikkeuksellisen lahjakkaalle opettajalle mutta myös muistutus ammattikunnan tärkeästä roolista yhteiskunnassa. Palkinnon voittanut Peter Tabichi on kertonut käyttävänsä palkintorahat muun muassa kunnollisen tietokoneluokan hankintaan.
Poika lukee koulukirjaa

Järjestöt haluavat koulutuksesta Suomen kehityspolitiikan kärkiteeman

Koulutus ei kuulu Suomen kehityspolitiikan kärkiteemojen joukkoon, vaikka Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, järjestöt kritisoivat.
Lapsia koulupuvuissa jonoissa

Lasten koulutus alkaa vanhemmista

Intialaisista 95 prosenttia kuuluu yhä köyhiin tai pienituloisiin. Lasten koulutie katkaa usein siksi, että kouluttamattomat vanhemmat kokevat kouluympäristön itselleen täysin vieraaksi. Siksi yhteiskunnan ja lasten parissa työskentelevien on tuettava vanhempia jo ennen kuin lapset tulevat kouluikään, kirjoittaa kasvatustieteilijä Seemant Dadwal.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Auringonlasku tai -nousu joen ja metsän yllä

Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo

Muun muassa kumin- ja marjojenkeräämisestä elävät keräilijät ovat riippuvaisia Amazonin sademetsistä elinkeinonaan. Samalla Amazonista on riippuvainen myös koko muu maailma, muistuttaa Suomessa vieraillut Joaquim Belo.
Koululaisia istumassa maassa

Afrikka kaipaa nuorempia johtajia – Internet tulisi nähdä mahdollisuutena, ei uhkana

Afrikan väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja. Kun vanhat johtajat yrittävät hallita internetiä vallassa pysyäkseen, kansalaiset ja talous kärsivät, kirjoittaa Selorm Branttie.
Kuivunut joen uoma ja kuolleen eläimen jäännökset

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa

Somaliassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Keniassa sadot ovat jäämässä pieniksi ja ruuan hinta on nousussa. Jotta laajamittaiselta katastrofilta vältyttäisiin, hätäapua tarvitaan pian, sanovat Famine Early Warning System Network ja Pelastakaa Lapset.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.
Tehtaanpiippuja joenrannalla

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin

Brittiläisen Autonomy-ajatuspajan tuoreen tutkimusraportin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatisi eurooppalaisia vähentämään työntekoaan noin yhdeksään tuntiin viikossa. Laskelma perustuu tietoihin Ruotsin, Saksan ja Iso-Britannian kasvihuonekaasupäästöistä ja teollisuustuotannosta.

Tuoreimmat

Järjestöt varoittavat: Kuivuudesta kärsivää Itä-Afrikkaa uhkaa laajamittainen ruokapula – Somalian Puntmaassa vain yksi neljästä lapsesta saa riittävästi ruokaa
Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"
Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Brasilian keräilijäväestö elää metsistä ja kasvattaa Suomessakin tunnettuja superfoodeja – Presidentti Jair Bolsonaro on kuitenkin tavallista suurempi uhka, sanoo keräilijöiden liiton johtaja Joaquim Belo
Syyriassa mielivaltaisia pidätyksiä ja katoamisia hallituksen valtaamilla alueilla – HRW: Mikään ei ole muuttunut al-Assadin hallinnossa
Meksikoon tulevien siirtolaisten määrä kasvaa rajusti – Kolmasosa lapsia ja nuoria
Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä
Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa
EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras
Etelä-Sudanin rauha luo toivoa myös rajanaapuri Etiopiassa – Gambellan kaupunkiin paenneet eivät kuitenkaan vielä ryhdy pakkaamaan

Luetuimmat

Ajatuspajan tutkimusraportti ehdottaa yhdeksäntuntisia työviikkoja ratkaisuksi ilmastokriisiin, perustaa laskelmansa YK:n ja OECD:n tilastoihin
Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista