Uutiset Suomen asekaupat

Suomen asevienti lähes kaksinkertaistui

Aseviennin läpinäkyvyys on heikentynyt, kritisoi SaferGlobe-verkosto.
(Kuva: Andrew Becraft / cc 2.0)

Suomi vei sotatuotteita viime vuonna yhteensä 224 miljoonalla eurolla, lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna ja eniten 15 vuoden aikana, käy ilmi SaferGlobe-tutkimusverkoston tuoreesta asevalvontaraportista.

Nousu johtuu pääosin Patria Oyj:n Ruotsin kanssa tekemästä panssariajoneuvokaupasta. Suomi vei Ruotsiin viime vuonna sotatuotteita 145,2 miljoonalla eurolla, josta lähes kaikki oli nimenomaan panssariajoneuvoja. Toiseksi tärkein asevientimaa oli Puola, jonne Suomi vei niinikään panssariajoneuvoja.

Ruotsin ja Puolan jälkeen eniten aseita myytiin Kanadaan, Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Bruneihin, Ranskaan, Saksaan, Malesiaan ja Chileen. Raportin mukaan ilman Ruotsin kauppaa EU-maiden osuus Suomen aseviennistä olisi laskenut historiallisen alas, noin 20 prosenttiin.

Suomi vie myös niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, joita voidaan käyttää joukkotuhoaseen valmistamiseen tai edistää sotilaallista toimintakykyä ja infrastruktuuria. Kaksikäyttötuotteita vietiin eniten Aasiaan, etenkin Iraniin ja Kiinaan.

Sotatuotteille jätettiin raportin mukaan viime vuonna myöntämättä yksi vientilupa, joka koski tarkka-ampujien kiväärien vientiä Egyptiin. Hakijat vetivät kesken lupaprosessin pois 12 hakemusta. Kaksikäyttötuotteille jätettiin myöntämättä vientilupia Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan.

Vaikka Suomi on ollut aktiivisesti ajamassa YK:n asekauppasopimusta, maan aseviennin läpinäkyvyys on heikentynyt, verkosto sanoo. Poliisihallitus ei resurssipulaan vedoten ollut toimittanut tilastoja myönnetyistä siviiliaseiden asevientiluvista syyskuun loppuun mennessä, eikä puolustusministeriö edelleenkään raportoinut suomalaisten aseiden jälleenviennistä. EU kielsi useiden kuolemanrangaistukseen ja kiduttamiseen käytettyjen tuotteiden tuonnin ja viennin kesällä 2014, mutta sisäministeriö ei edes tiedottanut tästä, vaikka kyseisillä tuotteilla käydään kauppaa Suomessa, verkosto kritisoi.

Suomen asekaupat aseet & armeijakauppa Suomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria