Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lähes 70 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitoon – Jemenin tuki kasvaa miljoonalla eurolla

Suomi myöntää rahoitusta etenkin Lähi-idän ja Afrikan kriisien hoitamiseen.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi ohjaa humanitaarista apua tänä vuonna erityisesti Jemeniin. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomi on myöntänyt vuoden 2019 ensimmäisessä humanitaarisen avun varainjaossa yhteensä 68,35 miljoonaa euroa järjestöille, jotka välittävät apua kriisien ja katastrofien uhreille.

Tuki jaetaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön, Maailman ruokaohjelman, Punaisen Ristin liikkeen, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punaisen Ristin, Fidan, Planin, World Visionin ja Pelastakaa Lasten kautta.

Summasta runsas puolet on yleistukea, jonka käytöstä avustusjärjestöt voivat päättää nopeasti ja joustavasti.

”Haluamme auttaa ja kehittää avustusjärjestöjen työtä joustavan yleisrahoituksen avulla. Kumppanijärjestömme ovat läsnä kaikissa merkittävissä kriisitilanteissa”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) tiedotteessa.

Runsas 40 prosenttia avusta suunnataan Lähi-idän ja Afrikan humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä kärsivään Jemeniin ohjataan neljä miljoonaa euroa. Summa on miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi Suomi suuntaa humanitaarista tukea Afganistaniin, Bangladeshiin ja Ukrainaan.

Humanitaarisen avun tarve on tällä vuosikymmenellä kasvanut tuntuvasti maailmanlaajuisesti. YK:n apuvetoomusten yhteenlaskettu loppusumma on tänä vuonna noin 20 miljardia euroa, ja apua tarvitsee noin 130 miljoonaa ihmistä 42 maassa.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna humanitaariseen apuun yhteensä 72,5 miljoonaa euroa.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyökonflikti Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.