Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomelta lähes 70 miljoonaa euroa humanitaaristen kriisien hoitoon – Jemenin tuki kasvaa miljoonalla eurolla

Suomi myöntää rahoitusta etenkin Lähi-idän ja Afrikan kriisien hoitamiseen.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi ohjaa humanitaarista apua tänä vuonna erityisesti Jemeniin. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomi on myöntänyt vuoden 2019 ensimmäisessä humanitaarisen avun varainjaossa yhteensä 68,35 miljoonaa euroa järjestöille, jotka välittävät apua kriisien ja katastrofien uhreille.

Tuki jaetaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön, Maailman ruokaohjelman, Punaisen Ristin liikkeen, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punaisen Ristin, Fidan, Planin, World Visionin ja Pelastakaa Lasten kautta.

Summasta runsas puolet on yleistukea, jonka käytöstä avustusjärjestöt voivat päättää nopeasti ja joustavasti.

”Haluamme auttaa ja kehittää avustusjärjestöjen työtä joustavan yleisrahoituksen avulla. Kumppanijärjestömme ovat läsnä kaikissa merkittävissä kriisitilanteissa”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) tiedotteessa.

Runsas 40 prosenttia avusta suunnataan Lähi-idän ja Afrikan humanitaaristen kriisien hoitamiseen. Maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä kärsivään Jemeniin ohjataan neljä miljoonaa euroa. Summa on miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi Suomi suuntaa humanitaarista tukea Afganistaniin, Bangladeshiin ja Ukrainaan.

Humanitaarisen avun tarve on tällä vuosikymmenellä kasvanut tuntuvasti maailmanlaajuisesti. YK:n apuvetoomusten yhteenlaskettu loppusumma on tänä vuonna noin 20 miljardia euroa, ja apua tarvitsee noin 130 miljoonaa ihmistä 42 maassa.

Suomi on budjetoinut tänä vuonna humanitaariseen apuun yhteensä 72,5 miljoonaa euroa.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyökonflikti Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Eurokolikoita ja lompakko

Järjestöt: Kehitysyhteistyörahoitusta nostettava tuntuvasti – Useimmat eduskuntapuolueet samaa mieltä

Kehitysjärjestöjen uudessa vaalikampanjassa vaaditaan, että Suomi toteuttaisi viimein lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Yli 90 kansanedustajaehdokasta on ilmoittanut tukevansa tavoitetta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.