”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.

Mies puolilähikuvassa.

Maina Kiai on muun muassa kenialaisen järjestön InformActionin perustaja ja Facebookin valvontalautakunnan jäsen. Kuva: Maina Kiai / CC BY 2.0.

Kun koronapandemia reilu vuosi sitten alkoi, ihmisoikeusaktivisti Maina Kiai uskoi monien muiden tavoin, että tilanne olisi kesään mennessä ohi.

Pandemian jatkuessa oli kuitenkin selvää, että se vaikuttaisi kauaskantoisesti myös ihmisoikeuksien ja demokratian tilaan ympäri maailman.

”Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun maat alkoivat toteuttaa laajoja eristystoimia. Silloin osa valtioiden reaktioista alkoi huolestuttaa meitä. Jotkut niistä ottivat turvallisuusnäkökulman kansanterveyden sijaan”, Kiai sanoo.

Kenialaistaustainen Kiai johtaa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) kumppanuusohjelmaa. Hänellä on pitkä tausta kansalaisaktivistina, ja hän on toiminut myös YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoijana.

Kiai on tunnettu suorasanaisista, ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä puheenvuoroistaan. Viime viikonloppuna hän puhui Maailma kylässä -festivaaleilla – koronatilanteen takia virtuaalisesti.

Nyt Kiai antaa haastattelua jälleen tietokoneen välityksellä. Lukemattomien muiden ihmisten tavoin hän on kyllästynyt kotona istumiseen ja etäpalavereihin. Eristäytymiseen liittyy hänen mukaansa kuitenkin myös kauaskantoisempia uhkia.

”Eräs asia, jota en odottanut, on ollut koronaan liittyvien valeuutisten kasvu: se, miten nerokkaita osa niistä oli ja miten hyvin ne onnistuivat hämmentämään meitä”, Kiai toteaa.

Valeuutiset olivat tietysti ongelma jo ennen pandemiaa, mutta jatkuva eristys on Kiain mukaan normalisoinut väärän tiedon ja luonut sille erityisen otollisen maaperän. Ihmiset eivät ole voineet kokoontua yhteen tai käydä keskustelua, joten moni on tyytynyt etsimään netistä omiin uskomuksiinsa sopivaa tietoa. Kun ajatuksia ei haasta kukaan, väärän tiedon omaksuminen on helpompaa.

Se näkyy myös Yhdysvalloissa: esimerkiksi hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa republikaaneista uskoo, ettei Joe Biden voittanut presidentinvaaleja, Kiai huomauttaa.

Valeuutisten voima selittää Kiain mukaan osaltaan nykyistä polarisoitunutta yhteiskunnallista keskustelua ja ihmisten jakautuneisuutta eri leireihin. Hän perää vastuuta suurilta mediayhtiöiltä, joiden algoritmit usein suosivat ristiriitaista tietoa.

”Me kaikki tarvitsemme tietoa. Mutta sen täytyy olla totuudenmukaista. Täytyy olla jokin tapa säädellä uutisia ja faktoja – tietysti ilman, että mennään takaisin neuvostoaikoihin ja valtion propagandaan. Jollakin luovalla tavalla tätä ilmiötä kuitenkin on käsiteltävä, jotta meistä ei tulisi jakautuneempia, kiihtyneempiä ja vihaisempia kuin jo olemme”, Kiai sanoo.

Demokratiaa yritetään kaventaa

Koronapandemia on luonut ennennäkemättömiä taloudellisia haasteita ja lisännyt esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää todennäköisesti vähintään kymmenillä miljoonilla. Ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan, ja eristys on johtanut myös esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan kasvuun.

Kiain mukaan monelta osin pandemia on kuitenkin vahvistanut sellaisia kielteisiä ihmisoikeus- ja demokratiatrendejä, jotka olivat olemassa jo aiemmin. Autoritaarisille johtajille pandemia on tarjonnut mahdollisuuden esimerkiksi pidättää ja kiduttaa yhä enemmän toisinajattelijoita, kun samaan aikaan tiedonkulku on eristyksen takia heikentynyt.

HRW on laskenut ainakin 83 maan käyttäneen koronapandemiaa oikeuttaakseen kokoontumisen ja sananvapauden rikkomukset. Esimerkiksi hallituksen koronatoimien kritisointi on voinut johtaa pidätykseen, ja kokoontumismääräyksiä rikkoneita on jopa tapettu.

Vielä ei tiedetä, ovatko trendit pysyviä. Se on kuitenkin selvää, että demokratian ja ihmisoikeuksien alamäki alkoi jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi Euroopassa huolta ovat herättäneet äärioikeiston nousu sekä Unkarin ja Puolan tiukentuva ote oikeuslaitoksesta ja muista riippumattomista instituutioista. Maailmalla autoritaariset populistijohtajat, kuten Brasilian Jair Bolsonaro ja Filippiinien Rodrigo Duterte ovat saaneet jalansijaa.

Kiai on demokratian tilasta huolissaan.

”Demokratiassa ei ole kyse vain äänestämisestä vaan myös esimerkiksi ilmaisunvapaudesta, yhdistymisen ja kokoontumisen vapaudesta vaalien välissä. Se on sitä, että sallitaan avoimuus ja erilaiset mielipiteet. Monin paikoin politiikassa mukana olevat haluavat nyt kaventaa tätä tilaa.”

Hän mainitsee esimerkkinä Yhdysvallat. Esimerkiksi Georgian osavaltion uusi vaalilaki rajoittaa postiäänestystä, vaatii tarkempaa tunnistautumista ja kriminalisoi veden tai ruuan toimittamisen äänestämispaikoille jonottaville. Sen uskotaan heikentävän etenkin mustien ja ruskeiden ihmisten äänestysmahdollisuuksia.

Demokratiaa puolustetaan avoimella keskustelulla

Muuttuva ihmisoikeus- ja demokratiamaisema haastaa myös vanhat kansalaisjärjestöt. Kiai huomauttaa, että suurten ihmisoikeustoimijoiden, kuten HRW:n ja Amnestyn, toiminta on perustunut naming and shaming -taktiikkaan eli rikkomusten julkituomiseen ja huonon maineen aiheuttamaan paineeseen ja häpeään. Se ei enää toimi kovin hyvin.

”Johtajat eivät enää häpeä. Esimerkiksi Valko-Venäjän presidentti on jo häpeän tuolla puolen. Meidän kaikkien pitää sopeutua, sillä vanhat työkalut eivät toimi enää yhtä hyvin kuin ennen”, Kiai sanoo.

Kiain mukaan demokratian ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valppautta.

”Pyydän suomalaisilta: älkää ottako demokratiaa itsestäänselvyytenä vain siksi, että teillä on säännölliset vaalit ja rauhanomainen, vakaa hallintojärjestelmä. Muutos vaatii vain yhden ihmisen”, hän sanoo.

Miten demokratiaa sitten voisi puolustaa?

”Yksi tärkeä asia on, että ihmiset keskustelevat toistensa kanssa, eivät vain verkossa. Äärioikeistoa ja epädemokraattisia elementtejä ei saa päästää maan alle vaan pitää keskustella, ei paeta. Demokraattinen puoli tulee voittamaan nämä keskustelut”, hän sanoo.

Optimismiinkin on silti syytä. Kiai on seurannut innolla viime vuosien rasismin vastaisia Black Lives Matter -mielenosoituksia sekä ilmastomielenosoituksia, joihin on osallistunut etenkin nuoria.

”Nuoret osallistuvat nykyään enemmän, he ovat rohkeita ja toimivat hyvin eri tavoin kuin vanhat kansalaisjärjestöt, niin kuin pitääkin. Samoja vanhoja asioita ei kannata tehdä uudelleen ja uudelleen”, hän sanoo.

Maina Kiain puheenvuoro katsottavissa Maailma kylässä -festivaalin verkkoalustalla 31.5.–4.6.2021.

Lisää uusi kommentti