Uutiset Ihmisoikeudet

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Mies puolilähikuvassa.
Maina Kiai on muun muassa kenialaisen järjestön InformActionin perustaja ja Facebookin valvontalautakunnan jäsen. (Kuva: Maina Kiai / CC BY 2.0)

Kun koronapandemia reilu vuosi sitten alkoi, ihmisoikeusaktivisti Maina Kiai uskoi monien muiden tavoin, että tilanne olisi kesään mennessä ohi.

Pandemian jatkuessa oli kuitenkin selvää, että se vaikuttaisi kauaskantoisesti myös ihmisoikeuksien ja demokratian tilaan ympäri maailman.

”Ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun maat alkoivat toteuttaa laajoja eristystoimia. Silloin osa valtioiden reaktioista alkoi huolestuttaa meitä. Jotkut niistä ottivat turvallisuusnäkökulman kansanterveyden sijaan”, Kiai sanoo.

Kenialaistaustainen Kiai johtaa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) kumppanuusohjelmaa. Hänellä on pitkä tausta kansalaisaktivistina, ja hän on toiminut myös YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoijana.

Kiai on tunnettu suorasanaisista, ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä puheenvuoroistaan. Viime viikonloppuna hän puhui Maailma kylässä -festivaaleilla – koronatilanteen takia virtuaalisesti.

Nyt Kiai antaa haastattelua jälleen tietokoneen välityksellä. Lukemattomien muiden ihmisten tavoin hän on kyllästynyt kotona istumiseen ja etäpalavereihin. Eristäytymiseen liittyy hänen mukaansa kuitenkin myös kauaskantoisempia uhkia.

”Eräs asia, jota en odottanut, on ollut koronaan liittyvien valeuutisten kasvu: se, miten nerokkaita osa niistä oli ja miten hyvin ne onnistuivat hämmentämään meitä”, Kiai toteaa.

Valeuutiset olivat tietysti ongelma jo ennen pandemiaa, mutta jatkuva eristys on Kiain mukaan normalisoinut väärän tiedon ja luonut sille erityisen otollisen maaperän. Ihmiset eivät ole voineet kokoontua yhteen tai käydä keskustelua, joten moni on tyytynyt etsimään netistä omiin uskomuksiinsa sopivaa tietoa. Kun ajatuksia ei haasta kukaan, väärän tiedon omaksuminen on helpompaa.

Se näkyy myös Yhdysvalloissa: esimerkiksi hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa republikaaneista uskoo, ettei Joe Biden voittanut presidentinvaaleja, Kiai huomauttaa.

Valeuutisten voima selittää Kiain mukaan osaltaan nykyistä polarisoitunutta yhteiskunnallista keskustelua ja ihmisten jakautuneisuutta eri leireihin. Hän perää vastuuta suurilta mediayhtiöiltä, joiden algoritmit usein suosivat ristiriitaista tietoa.

”Me kaikki tarvitsemme tietoa. Mutta sen täytyy olla totuudenmukaista. Täytyy olla jokin tapa säädellä uutisia ja faktoja – tietysti ilman, että mennään takaisin neuvostoaikoihin ja valtion propagandaan. Jollakin luovalla tavalla tätä ilmiötä kuitenkin on käsiteltävä, jotta meistä ei tulisi jakautuneempia, kiihtyneempiä ja vihaisempia kuin jo olemme”, Kiai sanoo.

Demokratiaa yritetään kaventaa

Koronapandemia on luonut ennennäkemättömiä taloudellisia haasteita ja lisännyt esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää todennäköisesti vähintään kymmenillä miljoonilla. Ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan, ja eristys on johtanut myös esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan kasvuun.

Kiain mukaan monelta osin pandemia on kuitenkin vahvistanut sellaisia kielteisiä ihmisoikeus- ja demokratiatrendejä, jotka olivat olemassa jo aiemmin. Autoritaarisille johtajille pandemia on tarjonnut mahdollisuuden esimerkiksi pidättää ja kiduttaa yhä enemmän toisinajattelijoita, kun samaan aikaan tiedonkulku on eristyksen takia heikentynyt.

HRW on laskenut ainakin 83 maan käyttäneen koronapandemiaa oikeuttaakseen kokoontumisen ja sananvapauden rikkomukset. Esimerkiksi hallituksen koronatoimien kritisointi on voinut johtaa pidätykseen, ja kokoontumismääräyksiä rikkoneita on jopa tapettu.

Vielä ei tiedetä, ovatko trendit pysyviä. Se on kuitenkin selvää, että demokratian ja ihmisoikeuksien alamäki alkoi jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi Euroopassa huolta ovat herättäneet äärioikeiston nousu sekä Unkarin ja Puolan tiukentuva ote oikeuslaitoksesta ja muista riippumattomista instituutioista. Maailmalla autoritaariset populistijohtajat, kuten Brasilian Jair Bolsonaro ja Filippiinien Rodrigo Duterte ovat saaneet jalansijaa.

Kiai on demokratian tilasta huolissaan.

”Demokratiassa ei ole kyse vain äänestämisestä vaan myös esimerkiksi ilmaisunvapaudesta, yhdistymisen ja kokoontumisen vapaudesta vaalien välissä. Se on sitä, että sallitaan avoimuus ja erilaiset mielipiteet. Monin paikoin politiikassa mukana olevat haluavat nyt kaventaa tätä tilaa.”

Hän mainitsee esimerkkinä Yhdysvallat. Esimerkiksi Georgian osavaltion uusi vaalilaki rajoittaa postiäänestystä, vaatii tarkempaa tunnistautumista ja kriminalisoi veden tai ruuan toimittamisen äänestämispaikoille jonottaville. Sen uskotaan heikentävän etenkin mustien ja ruskeiden ihmisten äänestysmahdollisuuksia.

Demokratiaa puolustetaan avoimella keskustelulla

Muuttuva ihmisoikeus- ja demokratiamaisema haastaa myös vanhat kansalaisjärjestöt. Kiai huomauttaa, että suurten ihmisoikeustoimijoiden, kuten HRW:n ja Amnestyn, toiminta on perustunut naming and shaming -taktiikkaan eli rikkomusten julkituomiseen ja huonon maineen aiheuttamaan paineeseen ja häpeään. Se ei enää toimi kovin hyvin.

”Johtajat eivät enää häpeä. Esimerkiksi Valko-Venäjän presidentti on jo häpeän tuolla puolen. Meidän kaikkien pitää sopeutua, sillä vanhat työkalut eivät toimi enää yhtä hyvin kuin ennen”, Kiai sanoo.

Kiain mukaan demokratian ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valppautta.

”Pyydän suomalaisilta: älkää ottako demokratiaa itsestäänselvyytenä vain siksi, että teillä on säännölliset vaalit ja rauhanomainen, vakaa hallintojärjestelmä. Muutos vaatii vain yhden ihmisen”, hän sanoo.

Miten demokratiaa sitten voisi puolustaa?

”Yksi tärkeä asia on, että ihmiset keskustelevat toistensa kanssa, eivät vain verkossa. Äärioikeistoa ja epädemokraattisia elementtejä ei saa päästää maan alle vaan pitää keskustella, ei paeta. Demokraattinen puoli tulee voittamaan nämä keskustelut”, hän sanoo.

Optimismiinkin on silti syytä. Kiai on seurannut innolla viime vuosien rasismin vastaisia Black Lives Matter -mielenosoituksia sekä ilmastomielenosoituksia, joihin on osallistunut etenkin nuoria.

”Nuoret osallistuvat nykyään enemmän, he ovat rohkeita ja toimivat hyvin eri tavoin kuin vanhat kansalaisjärjestöt, niin kuin pitääkin. Samoja vanhoja asioita ei kannata tehdä uudelleen ja uudelleen”, hän sanoo.

Maina Kiain puheenvuoro katsottavissa Maailma kylässä -festivaalin verkkoalustalla 31.5.–4.6.2021.

DemokratiaIhmisoikeudetKoronaviruspandemia ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratiaterveys

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.

Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Kansainvälinen rikostuomioistuin on tutkinut Filippiinien väkivaltaista huumesotaa vuodesta 2018 alkaen, mikä on johtanut maan eroamiseen tuomioistuimesta. Virallinen tutkintaprosessi voidaan silti aloittaa, sanoo tuomioistuimen pääsyyttäjä, virastaan pian väistyvä Fatou Bensouda.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia