Uutiset Koronaviruspandemia

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Mielenosoituskylttejä kasassa
Koronaviruspandemia on lisännyt perheväkivaltaa. Kuvassa perheväkivallan vastaisia ja tasa-arvoa puolustavia kylttejä Mosambikissa, jossa osallistuttiin UN Womenin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiin toimintapäiviin vuonna 2017. (Kuva: Jaana Oikarinen / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisten eristäytyminen koteihinsa koronaviruksen torjumiseksi on lisännyt perheiväkivaltaa ympäri maailman. Eristyksissä on nyt arviolta neljä miljardia ihmistä, ja mediat eri puolilta maailmaa ovat raportoineet viime viikkoina auttavien puhelinten työtaakan kasvusta sekä suojakotien asiakasmäärien noususta.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä YK:n uutiskeskus kertovat kokoamissaan tiedoissa, että esimerkiksi Singaporessa ja Kyproksella soitot ovat kasvaneet yli 30 prosenttia. Malesiassa soitot ovat tuplaantuneet ja Ranskassa kasvaneet lähes kolmannekselle. Libanonissa maaliskuun soittojen määrä oli kaksi kertaa suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.

Myös Suomessa Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että esimerkiksi poliisin kotihälytystehtävät ovat kasvaneet ja turvakodeissa on ollut enemmän asiakkaita. Uutistoimisto Reuters puolestaan kertoo, että esimerkiksi Tunisiassa soitot apulinjoille ovat viisinkertaistuneet.

”Eristys pahentaa turvallisuus-, terveys- ja rahahuolten aiheuttamia jännitteitä. Se lisää naisten eristäytymistä kotiin väkivaltaisten kumppanien kanssa ja erottaa heidät ihmisistä ja resursseista, jotka voisivat parhaiten auttaa heitä. Olosuhteet kontrolloivalle, väkivaltaiselle käytökselle suljettujen ovien takana ovat täydelliset”, varoitti YK:n tasa-arvojärjestö UN Women maanantaina julkaistussa kannanotossaan.

Se kutsuu koronaviruksen seurauksena lisääntynyttä perheväkivaltaa ”varjopandemiaksi”. Ongelmaa pahentaa se, että terveydenhuoltojärjestelmät ovat muutenkin äärirajoilla.

Arvioiden mukaan alle 40 prosenttia perheväkivaltaa kokeneista hakee apua tai raportoi poliisille. YK:n varapääsihteeri Amina Mohammed muistuttaakin, että nyt tiedossa olevat luvut ovat todennäköisesti todellisuudessa korkeampia.

”Kun liikkuminen on rajoitettua ja yksityisyys rajoitettua, naisten on vaikea soittaa apua. Joten on todennäköistä, että nämä luvut edustavat vain murto-osaa ongelmasta. Ne myös heijastavat sitä, että mailla on raportointijärjestelmät olemassa. Dataa ei ole saatavilla samalla tavalla kaikkialta, etenkään kehitysmaista”, Mohamed sanoo YK:n uutiskeskuksen haastattelussa.

Osa maista on jo ryhtynyt toimiin perheväkivaltaa kokeneiden tukemiseksi. Argentiinassa apteekeista on julistettu turvatiloja uhreille, jotta he voivat kertoa kokemuksistaan. Myös Ranskassa tarjotaan hotellihuoneita naisille, jotka eivät voi mennä kotiin. Espanjassa hallitus on antanut luvan naisille lähteä kotoa väkivallan takia eristysmääräyksistä huolimatta.

UN Women sekä muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres vaativat, että perheväkivalta huomioidaan, kun valtiot suunnittelevat elvytys- ja tukipaketteja. Turvakodeille ja auttaville puhelimille pitää suunnata riittävästi rahaa, teknologiaa pitää hyödyntää tuen tehostamiseksi ja palveluista pitää tiedottaa.

Ennen koronaviruspandemiaa arvioitiin, että yhteensä noin 243 miljoonaa 15–49-vuotiasta naista ja tyttöä oli kokenut seksuaalista tai fyysistä parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Perheväkivallan globaaliksi hinnaksi on aiemmin arvioitu 1,5 biljoonaa dollaria eli noin 1,4 biljoonaa euroa.

KoronaviruspandemiaTasa-arvo ihmisoikeudetgendersukupuolten tasa-arvooikeus ja rikosterveys UN Women Suomi

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen