Uutiset Koronavirus

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.
Nainen työssään kasvomaski- ja vaatetehtaassa Zimbabwen Bulawayossa huhtikuussa. (Kuva: KB Mpofu / International Labour Organization / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronaviruspandemian vaikutukset ovat käytännössä pysäyttäneet edistyksen kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, summaa Bill ja Melinda Gatesin säätiön tuore raportti.

Säätiö julkaisee vuosittain katsauksen siihen, miten maailma on edistynyt kohti vuonna 2015 sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita. 17 tavoitteesta tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä.

Raportin mukaan edistys lähes jokaisessa tavoitteessa on taantunut koronaviruspandemian seurauksena. Äärimmäinen köyhyys on kasvanut seitsemän prosenttia. Lähes 37 miljoonaa ihmistä on pudonnut alle 1,9 dollarin päiväansiorajan ja 68 miljoonaa ihmistä alle 3,2 dollarin rajan viime vuoteen verrattuna.

Aiemmin on arvioitu, että koronaviruspandemia voi johtaa jopa yli 500 miljoonan ihmisen putoamiseen alle 5,5 dollarin päiväansiorajan.

Monet köyhtyneistä ovat ansainneet elantonsa epävirallisella sektorilla. Esimerkiksi Afrikassa epävirallisen sektorin työntekijöiden tulot putosivat 80 prosenttia pandemian ensimmäisenä kuukautena, Gatesien raportissa kerrotaan.

Rokotekattavuus on pudonnut tasolle, joka on viimeksi nähty 1990-luvulla. ”Toisin sanoen olemme menneet noin 25 vuotta taaksepäin 25 viikossa”, raportissa todetaan. Myös monissa muissa tavoitteissa edistys on hidastumassa.

Pandemialla on myös ollut suhteettoman suuret vaikutukset naisiin ja etnisiin vähemmistöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa mustat ja latinalaisamerikkalaistaustaiset kertovat kaksi kertaa valkoisia useammin, etteivät pysty maksamaan vuokraansa, raportissa kerrotaan.

Monet kehittyvät maat ovat kuitenkin myös keksineet innovatiivisia ratkaisuja epidemian ja sen vaikutusten hallinnassa. Helmikuusta alkaen 131 maata on laajentanut käteissiirto-ohjelmiaan tai luonut kokonaan uusia ohjelmia.

Raportissa kehotetaan maailmaa tekemään yhteistyötä taudin hoidon kehittämisessä. Erään tutkimuksen mukaan mikäli rikkaat maat ostavat itselleen rokotteen kaksi miljardia ensimmäistä annosta, koronaan voi kuolla lähes kaksi kertaa enemmän ihmisiä.

”Tutkijat ovat hyvin lähellä kehittää turvallisia, tehokkaita rokotteita, mutta tieteen läpimurron pitää yhdistyä anteliaisuuden läpimurtoon. Hallitusten ja lääketeollisuuden johtajien on varmistettava, että kaikki, riippumatta siitä, missä he asuvat, saavat rokotteen. Ja olemme toiveikkaita sen suhteen, että näin käy”, sanoo Melinda Gates tiedotteessa.

Kestävän kehityksen tavoitteetKoronavirus kestävän kehityksen tavoitteetköyhyystalousterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.
Vauva saamassa rokotusta lähikuvassa.

Lapsikuolleisuus laski viime vuonna ennätysalas – Korona uhkaa kääntää hyvän kehityksen

Miljoonia lapsia on pelastettu viime vuosikymmeninä muun muassa turvallisempien synnytysten ja rokottamisen avulla. Koronan takia terveyspalveluissa on kuitenkin häiriöitä, mikä voi maksaa monien lasten hengen, pelkäävät Unicef ja WHO.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.