Uutiset Koronavirus

Uusi arvio: Koronavirus vie köyhiltä yli 500 miljoonan dollarin tulot päivittäin, köyhyys siirtymässä takaisin Aasian kehitysmaihin

YK-yliopiston mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä voi koronaviruksen seurauksena nousta takaisin yli miljardiin ihmiseen ensimmäistä kertaa vuosiin. Samalla köyhyyden maantieteellinen jakautuminen on muuttumassa.
Maskein suojautuneita ihmisiä kalatorilla.
Kalakauppiaat suojautuivat hengityssuojainten avulla Bangladeshin Chandpurin kaupungin Biponibagin kalatorilla toukokuussa. (Kuva: Kingkar Shaha / ECOFISH II, WorldFish / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronaviruskriisi voi viedä maailman köyhimmiltä päivittäin yli 500 miljoonaa dollaria tuloja. Seurauksena äärimmäisen köyhien määrä voi nousta takaisin yli miljardiin, arvioi YK-yliopiston Wider-instituutti tänään ilmestyneessä tutkimuksessaan.

Tutkijat käyttivät laskelmissaan oletuksia, joiden mukaan ihmisten tulot tai kulutus supistuvat 5, 10 tai 20 prosenttia koronaviruksen rajoitustoimien seurauksena. Mukana tutkimuksessa olivat myös Lontoon King’s College ja Australian kansallinen yliopisto.

Wider julkisti jo aiemmin huhtikuussa arvion, jonka mukaan köyhien määrä voi koronaviruskriisin seurauksena lisääntyä yli 500 miljoonalla, mikäli mukaan lasketaan kaikki alle 5,5 dollaria päivässä tienaavat.

Nykyinen tutkimus vahvistaa aiemmat laskelmat ja arvioi myös, minkä verran koronakriisi köyhille maksaa ja missä köyhyys pahenee.

Tutkijoiden mukaan köyhien tulovaje voi kasvaa jopa 60 prosenttia. Mikäli tulot supistuvat 20 prosenttia, äärimmäisen köyhät menettävät päivittäin 345 miljoonaa dollaria ja uudelleen köyhyyteen pudonneet noin 188 miljoonaa. Äärimmäisen köyhiksi lasketaan alle 1,9 dollarilla päivässä elävät.

Köyhyyden painopiste on siirtymässä keskitulotason maihin. Maantieteellinen painopiste on siirtymässä takaisin kohti Etelä- ja Itä-Aasiasta: kaksi kolmasosaa uusista köyhistä olisi näistä maaosista. Tämä johtuu etenkin väkirikkaasta Intiasta. Köyhyys kasvaa myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joka on tähän asti ollut köyhin alue.

Äärimäisessä köyhyydessä elävien määrä on nousemassa yli miljardiin ihmiseen.

”Tämä johtuu siitä, että miljoonat ihmiset elävät juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella. He ovat yhden sysäyksen päässä köyhyydestä. Ja tämänhetkinen kriisi voi olla se sysäys”, sanoo King's Collegen kansainvälisen kehityksen professori ja Widerin tutkija Andy Sumner tiedotteessa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on laskenut 1990-luvulta alkaen, ja vuoden 2011 tienoilla se alitti miljardin. Vuonna 2018 äärimmäisen köyhiä oli noin 736 miljoonaa. Nyt köyhyysaste on kasvamassa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990.

Koronavirus kehitysköyhyystalousterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa rakennusten keskellä

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä

Monet kehityshankkeet ovat kovilla koronapandemian takia. Nepalin Rautahatin ja Ramechhapin piirikunnissa edistettiin menestyksekkäästi naisten pienviljelyhanketta, mutta luonnonkatastrofit ja korona tulivat väliin. Alueella vieraillut Siemenpuu-säätiön koordinaattori Kari Bottas analysoi tilanteen syitä ja seurauksia.
Kaksi naista pyöräilee.

Väkivalta lisääntyi Sri Lankassa koronasulun aikana – ”Pahinta on miehillä, sillä miesten odotetaan olevan vahvoja”

Koronasulku on lisännyt Sri Lankassa poliisiväkivalta, joka kohdistuu usein miehiin. ”Naiset ja lapset toki kokevat eniten sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mutta on tärkeää myös huomioida useimmiten ylenkatsottu miesten kokema väkivalta”, sanoo seksuaali- ja lisääntymisterveyskoordinaattori Shelani Palihawadana.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.