Uutiset Kehityspolitiikka

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä
Muun muassa konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Kuvassa eteläsudanilaisia pakolaisia Etiopiassa. (Kuva: Lars Oberhaus / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas viime vuosina. Osuus on nyt noin kymmenen prosenttia eli 735,9 miljoonaa, kertoo Maailmanpankki.

Luku koskee vuotta 2015, jolta viimeisimmät luvut on saatavissa. Alustavan ennusteen mukaan tänä vuonna äärimmäinen köyhyys putoaa todennäköisesti 8,6 prosenttiin.

”Viimeisten 25 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on nyt matalampi kuin se on koskaan ollut tilastohistoriassa. Tämä on yksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”, sanoo Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.

Äärimmäisen köyhiksi lasketaan kaikki ne ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla, eli noin 1,6 eurolla päivässä. Aiemmat tilastot ovat vuodelta 2013, jolloin osuus oli 11 prosenttia.

Köyhyyden väheneminen on Maailmanpankin mukaan kuitenkin hidastunut. Vuosina 1990–2015 pudotusta oli noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mutta vuosina 2013–2015 vain yhden prosenttiyksikön yhteensä. Syinä vähenemisen hidastumiseen ovat konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla, hyödykkeiden hinnan lasku ja muut talousongelmat kehittyvissä maissa. 

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhien osuus väestöstä lasketaan todennäköisesti tuolloin kuitenkin kaksinumeroisina lukuina.

Myös brittiläinen kehitystutkimusinstituutti ODI laskee viime viikolla julkaistussa tutkimuksessaan, että äärimmäisen köyhiä on vielä vuonna 2030 noin 400 miljoonaa. 
Sen mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa enemmän kehitysapua kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niissä verotulot eivät riitä kattamaan tarvittavia sosiaali-ja terveyspalveluita, joita tarvitaan köyhyyden vähentämiseen.

Myös Maailmanpankki perää investointeja.

”Jos aiomme lopettaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme paljon enemmän investointeja, etenkin inhimillisen pääoman rakentamiseen osallistavan kasvun luomiseksi”, Kim sanoo.

Maailmanpankin tilastojen mukaan kaikkein vähiten köyhiä on Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Eniten äärimmäisen köyhiä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, noin 41 prosenttia. Etelä-Aasiassa köyhyysaste on noin 12 prosenttia. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa köyhyysaste on Jemenin ja Syyrian sotien takia noussut viiteen prosenttiin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n eilen julkistaman raportin mukaan noin puolet maailman köyhistä on alle 18-vuotiaita. Raportissa tarkastellaan köyhyyttä laajemmin kuin vain tuloköyhyytenä. Sen mukaan niin sanotussa moniulotteisessa köyhyydessä elää yhteensä noin 1,3 miljardia ihmistä. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten elinolosuhteiden puutetta.

OIKAISU 21.9. 5. kappaleessa puhuttiin alun perin prosenteista. Todellisuudessa kyse on prosenttiyksiköistä.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyököyhyys

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Fysioterapeutti auttaa lasta Irakissa

Rikkaiden maiden apu köyhimmille kasvoi

OECD-maat suuntasivat viime vuonna hieman aiempaa enemmän apua kaikkein vähiten kehittyneimmille maille. Suomen kehitysavun kokonaissumma laski entisestään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Ihmisiä, palmuja ja rikkoutuneita katulaattoja

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja

1,9 miljoonaa ihmistä tarvitsee yhä apua Mosambikia ja sen naapurimaita viime keväänä runnelleiden hirmumyrskyjen jäljiltä. Viljely on laajoilla alueilla yhä mahdotonta ja apua tarvitaan lisää, vetoavat avustusjärjestöt.
Kolme ihmistä puhujanpöydän takana

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tuoreimmat

Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta
Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät