Uutiset Kehityspolitiikka

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä
Muun muassa konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Kuvassa eteläsudanilaisia pakolaisia Etiopiassa. (Kuva: Lars Oberhaus / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas viime vuosina. Osuus on nyt noin kymmenen prosenttia eli 735,9 miljoonaa, kertoo Maailmanpankki.

Luku koskee vuotta 2015, jolta viimeisimmät luvut on saatavissa. Alustavan ennusteen mukaan tänä vuonna äärimmäinen köyhyys putoaa todennäköisesti 8,6 prosenttiin.

”Viimeisten 25 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on nyt matalampi kuin se on koskaan ollut tilastohistoriassa. Tämä on yksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”, sanoo Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.

Äärimmäisen köyhiksi lasketaan kaikki ne ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla, eli noin 1,6 eurolla päivässä. Aiemmat tilastot ovat vuodelta 2013, jolloin osuus oli 11 prosenttia.

Köyhyyden väheneminen on Maailmanpankin mukaan kuitenkin hidastunut. Vuosina 1990–2015 pudotusta oli noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mutta vuosina 2013–2015 vain yhden prosenttiyksikön yhteensä. Syinä vähenemisen hidastumiseen ovat konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla, hyödykkeiden hinnan lasku ja muut talousongelmat kehittyvissä maissa. 

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhien osuus väestöstä lasketaan todennäköisesti tuolloin kuitenkin kaksinumeroisina lukuina.

Myös brittiläinen kehitystutkimusinstituutti ODI laskee viime viikolla julkaistussa tutkimuksessaan, että äärimmäisen köyhiä on vielä vuonna 2030 noin 400 miljoonaa. 
Sen mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa enemmän kehitysapua kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niissä verotulot eivät riitä kattamaan tarvittavia sosiaali-ja terveyspalveluita, joita tarvitaan köyhyyden vähentämiseen.

Myös Maailmanpankki perää investointeja.

”Jos aiomme lopettaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme paljon enemmän investointeja, etenkin inhimillisen pääoman rakentamiseen osallistavan kasvun luomiseksi”, Kim sanoo.

Maailmanpankin tilastojen mukaan kaikkein vähiten köyhiä on Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Eniten äärimmäisen köyhiä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, noin 41 prosenttia. Etelä-Aasiassa köyhyysaste on noin 12 prosenttia. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa köyhyysaste on Jemenin ja Syyrian sotien takia noussut viiteen prosenttiin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n eilen julkistaman raportin mukaan noin puolet maailman köyhistä on alle 18-vuotiaita. Raportissa tarkastellaan köyhyyttä laajemmin kuin vain tuloköyhyytenä. Sen mukaan niin sanotussa moniulotteisessa köyhyydessä elää yhteensä noin 1,3 miljardia ihmistä. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten elinolosuhteiden puutetta.

OIKAISU 21.9. 5. kappaleessa puhuttiin alun perin prosenteista. Todellisuudessa kyse on prosenttiyksiköistä.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyököyhyys

Lue myös

Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Fysioterapeutti auttaa lasta Irakissa

Rikkaiden maiden apu köyhimmille kasvoi

OECD-maat suuntasivat viime vuonna hieman aiempaa enemmän apua kaikkein vähiten kehittyneimmille maille. Suomen kehitysavun kokonaissumma laski entisestään.
Pohjoismaiden lippuja

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”