Uutiset Kehityspolitiikka

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä
Muun muassa konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Kuvassa eteläsudanilaisia pakolaisia Etiopiassa. (Kuva: Lars Oberhaus / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas viime vuosina. Osuus on nyt noin kymmenen prosenttia eli 735,9 miljoonaa, kertoo Maailmanpankki.

Luku koskee vuotta 2015, jolta viimeisimmät luvut on saatavissa. Alustavan ennusteen mukaan tänä vuonna äärimmäinen köyhyys putoaa todennäköisesti 8,6 prosenttiin.

”Viimeisten 25 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on nyt matalampi kuin se on koskaan ollut tilastohistoriassa. Tämä on yksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”, sanoo Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.

Äärimmäisen köyhiksi lasketaan kaikki ne ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla, eli noin 1,6 eurolla päivässä. Aiemmat tilastot ovat vuodelta 2013, jolloin osuus oli 11 prosenttia.

Köyhyyden väheneminen on Maailmanpankin mukaan kuitenkin hidastunut. Vuosina 1990–2015 pudotusta oli noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mutta vuosina 2013–2015 vain yhden prosenttiyksikön yhteensä. Syinä vähenemisen hidastumiseen ovat konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla, hyödykkeiden hinnan lasku ja muut talousongelmat kehittyvissä maissa. 

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhien osuus väestöstä lasketaan todennäköisesti tuolloin kuitenkin kaksinumeroisina lukuina.

Myös brittiläinen kehitystutkimusinstituutti ODI laskee viime viikolla julkaistussa tutkimuksessaan, että äärimmäisen köyhiä on vielä vuonna 2030 noin 400 miljoonaa. 
Sen mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa enemmän kehitysapua kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niissä verotulot eivät riitä kattamaan tarvittavia sosiaali-ja terveyspalveluita, joita tarvitaan köyhyyden vähentämiseen.

Myös Maailmanpankki perää investointeja.

”Jos aiomme lopettaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme paljon enemmän investointeja, etenkin inhimillisen pääoman rakentamiseen osallistavan kasvun luomiseksi”, Kim sanoo.

Maailmanpankin tilastojen mukaan kaikkein vähiten köyhiä on Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Eniten äärimmäisen köyhiä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, noin 41 prosenttia. Etelä-Aasiassa köyhyysaste on noin 12 prosenttia. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa köyhyysaste on Jemenin ja Syyrian sotien takia noussut viiteen prosenttiin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n eilen julkistaman raportin mukaan noin puolet maailman köyhistä on alle 18-vuotiaita. Raportissa tarkastellaan köyhyyttä laajemmin kuin vain tuloköyhyytenä. Sen mukaan niin sanotussa moniulotteisessa köyhyydessä elää yhteensä noin 1,3 miljardia ihmistä. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten elinolosuhteiden puutetta.

OIKAISU 21.9. 5. kappaleessa puhuttiin alun perin prosenteista. Todellisuudessa kyse on prosenttiyksiköistä.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyököyhyys

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle