Uutiset Kehityspolitiikka

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä
Muun muassa konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Kuvassa eteläsudanilaisia pakolaisia Etiopiassa. (Kuva: Lars Oberhaus / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas viime vuosina. Osuus on nyt noin kymmenen prosenttia eli 735,9 miljoonaa, kertoo Maailmanpankki.

Luku koskee vuotta 2015, jolta viimeisimmät luvut on saatavissa. Alustavan ennusteen mukaan tänä vuonna äärimmäinen köyhyys putoaa todennäköisesti 8,6 prosenttiin.

”Viimeisten 25 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on nyt matalampi kuin se on koskaan ollut tilastohistoriassa. Tämä on yksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”, sanoo Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.

Äärimmäisen köyhiksi lasketaan kaikki ne ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla, eli noin 1,6 eurolla päivässä. Aiemmat tilastot ovat vuodelta 2013, jolloin osuus oli 11 prosenttia.

Köyhyyden väheneminen on Maailmanpankin mukaan kuitenkin hidastunut. Vuosina 1990–2015 pudotusta oli noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mutta vuosina 2013–2015 vain yhden prosenttiyksikön yhteensä. Syinä vähenemisen hidastumiseen ovat konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla, hyödykkeiden hinnan lasku ja muut talousongelmat kehittyvissä maissa. 

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhien osuus väestöstä lasketaan todennäköisesti tuolloin kuitenkin kaksinumeroisina lukuina.

Myös brittiläinen kehitystutkimusinstituutti ODI laskee viime viikolla julkaistussa tutkimuksessaan, että äärimmäisen köyhiä on vielä vuonna 2030 noin 400 miljoonaa. 
Sen mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa enemmän kehitysapua kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niissä verotulot eivät riitä kattamaan tarvittavia sosiaali-ja terveyspalveluita, joita tarvitaan köyhyyden vähentämiseen.

Myös Maailmanpankki perää investointeja.

”Jos aiomme lopettaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme paljon enemmän investointeja, etenkin inhimillisen pääoman rakentamiseen osallistavan kasvun luomiseksi”, Kim sanoo.

Maailmanpankin tilastojen mukaan kaikkein vähiten köyhiä on Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Eniten äärimmäisen köyhiä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, noin 41 prosenttia. Etelä-Aasiassa köyhyysaste on noin 12 prosenttia. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa köyhyysaste on Jemenin ja Syyrian sotien takia noussut viiteen prosenttiin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n eilen julkistaman raportin mukaan noin puolet maailman köyhistä on alle 18-vuotiaita. Raportissa tarkastellaan köyhyyttä laajemmin kuin vain tuloköyhyytenä. Sen mukaan niin sanotussa moniulotteisessa köyhyydessä elää yhteensä noin 1,3 miljardia ihmistä. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten elinolosuhteiden puutetta.

OIKAISU 21.9. 5. kappaleessa puhuttiin alun perin prosenteista. Todellisuudessa kyse on prosenttiyksiköistä.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyököyhyys

Lue myös

Dollareita seteleinä

Raportti: Julkisen sektorin yhteistyö yksityisen kanssa ei usein palvele köyhimpiä – päin vastoin

Lesothossa sairaalan rakentaminen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä johti valtaviin julkisen sektorin kuluihin. Tuoreen järjestöraportin mukaan näin käy myös monessa muussa tapauksessa.
Eduskuntatalo

Tuore selvitys mittaa rikkaiden maiden politiikan vaikutusta köyhimpiin – Suomi auttaisi enemmän paremmalla siirtolaispolitiikalla

Tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on maailman paras kehitysmaiden tukija. Suomea kehutaan tuoreessa selvityksessä muun muassa turvallisuuspolitiikasta, mutta siirtolaispolitiikassa Suomi ei pärjää erityisen hyvin.
Fysioterapeutti auttaa lasta Irakissa

Rikkaiden maiden apu köyhimmille kasvoi

OECD-maat suuntasivat viime vuonna hieman aiempaa enemmän apua kaikkein vähiten kehittyneimmille maille. Suomen kehitysavun kokonaissumma laski entisestään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.