Uutiset Kehityspolitiikka

Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi

YK:n jäsenmaat ovat sopineet poistavansa äärimmäisen köyhyyden kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikka köyhyys vähenee, tavoitetta ei tällä vauhdilla saavuteta.
Ihmisiä kantamassa tavaroita päänsä päällä
Muun muassa konfliktit hidastavat äärimmäisen köyhyyden vähentämistä. Kuvassa eteläsudanilaisia pakolaisia Etiopiassa. (Kuva: Lars Oberhaus / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Äärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas viime vuosina. Osuus on nyt noin kymmenen prosenttia eli 735,9 miljoonaa, kertoo Maailmanpankki.

Luku koskee vuotta 2015, jolta viimeisimmät luvut on saatavissa. Alustavan ennusteen mukaan tänä vuonna äärimmäinen köyhyys putoaa todennäköisesti 8,6 prosenttiin.

”Viimeisten 25 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on nostanut itsensä äärimmäisestä köyhyydestä, ja maailman köyhyysaste on nyt matalampi kuin se on koskaan ollut tilastohistoriassa. Tämä on yksi suurimmista inhimillisistä saavutuksista aikanamme”, sanoo Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim tiedotteessa.

Äärimmäisen köyhiksi lasketaan kaikki ne ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla, eli noin 1,6 eurolla päivässä. Aiemmat tilastot ovat vuodelta 2013, jolloin osuus oli 11 prosenttia.

Köyhyyden väheneminen on Maailmanpankin mukaan kuitenkin hidastunut. Vuosina 1990–2015 pudotusta oli noin prosenttiyksikön verran vuodessa, mutta vuosina 2013–2015 vain yhden prosenttiyksikön yhteensä. Syinä vähenemisen hidastumiseen ovat konfliktit, hidas kehitys tietyillä alueilla, hyödykkeiden hinnan lasku ja muut talousongelmat kehittyvissä maissa. 

YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden päätarkoitus on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhien osuus väestöstä lasketaan todennäköisesti tuolloin kuitenkin kaksinumeroisina lukuina.

Myös brittiläinen kehitystutkimusinstituutti ODI laskee viime viikolla julkaistussa tutkimuksessaan, että äärimmäisen köyhiä on vielä vuonna 2030 noin 400 miljoonaa. 
Sen mukaan rikkaiden maiden pitäisi antaa enemmän kehitysapua kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niissä verotulot eivät riitä kattamaan tarvittavia sosiaali-ja terveyspalveluita, joita tarvitaan köyhyyden vähentämiseen.

Myös Maailmanpankki perää investointeja.

”Jos aiomme lopettaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä, tarvitsemme paljon enemmän investointeja, etenkin inhimillisen pääoman rakentamiseen osallistavan kasvun luomiseksi”, Kim sanoo.

Maailmanpankin tilastojen mukaan kaikkein vähiten köyhiä on Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä Itä-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Eniten äärimmäisen köyhiä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, noin 41 prosenttia. Etelä-Aasiassa köyhyysaste on noin 12 prosenttia. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa köyhyysaste on Jemenin ja Syyrian sotien takia noussut viiteen prosenttiin.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n eilen julkistaman raportin mukaan noin puolet maailman köyhistä on alle 18-vuotiaita. Raportissa tarkastellaan köyhyyttä laajemmin kuin vain tuloköyhyytenä. Sen mukaan niin sanotussa moniulotteisessa köyhyydessä elää yhteensä noin 1,3 miljardia ihmistä. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten elinolosuhteiden puutetta.

OIKAISU 21.9. 5. kappaleessa puhuttiin alun perin prosenteista. Todellisuudessa kyse on prosenttiyksiköistä.

Kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyököyhyys

Lue myös

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Kolikoita valumassa ulos kaatuneesta lasipurkista

Rikkaat maat lisäsivät kehitysapuaan viime vuonna – Koronavirus lisää painetta nostaa tukea

Vain viisi vaurasta maata saavutti viime vuonna tavoitteen suunnata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön. Suomi on EU-maiden keskitasoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta