Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Suomalaiset pakolaisjärjestöt epäilevät EU–Turkki-sopimuksen laillisuutta

Kenenkään turvapaikan ei pitäisi olla kiinni jonkun toisen vaarallisesta merimatkasta, sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Siirtolaisia saapumassa Lesboksen saarelle lokakuussa 2015. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten pakolaisjärjestöjen asiantuntijat kritisoivat EU:n ja Turkin viime viikolla solmimaa pakolaissopimusta, jonka tavoitteena on käännyttää mahdollisimman suuri osa Kreikkaan saapuvista siirtolaisista takaisin Turkkiin. Sekä Suomen Pakolaisavun että Pakolaisneuvonnan mukaan sopimus ei tule toimimaan käytännössä, ja lisäksi sen laillisuus on vähintäänkin kyseenalainen.

"Sopimuksessa on vakavia laillisuusongelmia ja myös käytännön ongelmia, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Koko laillisuusproblematiikka on sellainen, että eurooppalaiset tuomioistuimet, EU-tuomioistuin ja ihmisoikeustuomioistuin, joutuvat hyvin todennäköisesti arvioimaan sopimuksen laillisuuden", sanoo Pakolaisneuvonnan tiedottaja Sanna Rummakko.

EU ja Turkki pääsivät viime perjantaina sopimukseen, jonka mukaan jatkossa Turkista Kreikkaan meriteitse tulevat siirtolaiset käännytetään käytännössä Turkkiin. YK:n pakolaissopimuksen mukaisesti jokaisen turvapaikkahakemus ja mahdolliset valitukset luvataan käsitellä yksilöllisesti, mutta käytännössä suurin osa tulijoista käännytetään takaisin Turkkiin sillä perusteella, että se on turvallinen maa.

Vastineeksi EU ottaa Turkista vastaan yhden syyrialaisen jokaista sinne käännytettyä syyrialaista kohti, edistää turkkilaisten viisumivapautta sekä nopeuttaa maan EU-jäsenyysneuvotteluita ja aiemmin luvattujen tukirahojen maksua. Kreikkaan taas luvataan tuhansia asiantuntijoita hakemusten käsittelemiseksi.

Kiintiöpaikan hintana vaarallinen matka

Ihmisoikeusjärjestöt ovat maailmalla kritisoineet sopimusta, ja myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ilmaissut huolensa sen käytännön toimivuudesta.

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan sopimus on YK:n kansainvälisen pakolaissopimuksen vastainen. Vaikka EU lupaa käsitellä hakemukset yksilöllisesti, näin ei hänen mukaansa tule tapahtumaan, sillä Kreikalla ei ole siihen kykyä. Maasta ei ole voinut käytännössä hakea turvapaikkaa tähänkään mennessä, eikä sinne ole saanut palauttaa hakijoita muista EU-maista.

"Kreikassa ei ole mitään turvapaikkajärjestelmää. Maa on kaaoksessa. Nyt käytännössä päätettiin, että järjestelmä alkaa toimia [viime] sunnuntaina. Eihän se niin nopeasti mene", hän sanoo.

Väkiparran mukaan sopimuksessa sekoitetaan toisiinsa turvapaikanhaku ja pakolaiskiintiö. Turvapaikanhakijat aiotaan nyt käännyttää Turkkiin, ja Turkkiin jääneet taas odottavat vastineeksi pääsyä kiintiössä Eurooppaan – älytöntä, sanoo Väkiparta.

"Kiintiöpaikan hintana ei voi olla se, että joku muu joutuu tekemään vaarallisen merimatkan Välimerelle ihmissalakuljettajien kyydissä, jotta sieltä pääsisi joku muu turvaan."

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti."

Sopimuksen laillisuuden asettaa järjestöjen mukaan kyseenalaiseksi myös se, että ihmisiä aiotaan palauttaa Turkkiin, joka niiden mukaan ei ole turvallinen maa.

Se ei sovella YK:n pakolaissopimusta täysimääräisesti, vaan se katsoo vain Euroopan kriisejä pakenevat oikeutetuiksi suojeluun ja on satunnaisesti palauttanut jopa syyrialaisia. Lisäksi maasta pakenee sen omiakin kansalaisia, muun muassa kurdeja.

"Ei ole mitään takeita siitä, ettei Turkki esimerkiksi pakottaisi ihmistä takaisin Syyriaan tai johonkin muuhun maahan, jossa on vakavien ihmisoikeusloukkausten riski", Rummakko sanoo.

Laillisia reittejä

Oli sopimus laillinen tai ei, se ei tule toimimaan käytännössä, Rummakko ja Väkiparta sanovat. Rummakko ei usko, että EU:n jäsenmaat pääsevät sopuun vastuun jakamisesta pakolaiskysymyksessä, vaikka sopimus muuten toimisikin, koska tähänkään mennessä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Sopimus ei myöskään poista Eurooppaan lähdön syitä. Rummakko ja Väkiparta uskovat, että ihmiset saattavat löytää toisen reitin, mikäli Turkista Kreikkaan kulkeva meritie onnistutaan tukkimaan.

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti. Kymmenen vuotta sitten suosituin reitti oli Länsi-Afrikasta Kanarian kautta ja sitten Gibraltarin yli. Reitit löytyvät kyllä, kun yksi suljetaan, ja valitettavasti ne ovat joka kerta vähän vaarallisempia kuin edelliset", Väkiparta sanoo.

Järjestöt peräänkuuluttavatkin ratkaisuissa turvallisten reittien luomista turvapaikanhakijoille ja pakolaisille sekä suunniteltuja perheenyhdistämisen sääntöjen kiristyksistä luopumista. Ihmisiä pitäisi yksikertaisesti ottaa vastaan enemmän laillista tietä.

"Jos ihmiset näkisivät, että pakolaisleiri on vain välivaihe ja he pääsevät turvaan lähitulevaisuudessa, he saattaisivat jäädäkin odottamaan. Mutta suhdeluvut eivät täsmää: viime vuonna EU-maihin tuli 17 000 ihmistä pakolaiskiintiössä ja turvapaikanhakijoina miljoona. Paikkoja siis puuttuu 900 000", Väkiparta sanoo.

Toistaiseksi sopimus ei ole onnistunut pysäyttämään siirtolaisten tuloa. Esimerkiksi Deutsche Wellen mukaan 24 tuntia sopimuksen voimaantulon jälkeen maanantaina Kreikan saarille oli saapunut 1 662 ihmistä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus PakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi