Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Suomalaiset pakolaisjärjestöt epäilevät EU–Turkki-sopimuksen laillisuutta

Kenenkään turvapaikan ei pitäisi olla kiinni jonkun toisen vaarallisesta merimatkasta, sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Siirtolaisia saapumassa Lesboksen saarelle lokakuussa 2015. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten pakolaisjärjestöjen asiantuntijat kritisoivat EU:n ja Turkin viime viikolla solmimaa pakolaissopimusta, jonka tavoitteena on käännyttää mahdollisimman suuri osa Kreikkaan saapuvista siirtolaisista takaisin Turkkiin. Sekä Suomen Pakolaisavun että Pakolaisneuvonnan mukaan sopimus ei tule toimimaan käytännössä, ja lisäksi sen laillisuus on vähintäänkin kyseenalainen.

"Sopimuksessa on vakavia laillisuusongelmia ja myös käytännön ongelmia, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Koko laillisuusproblematiikka on sellainen, että eurooppalaiset tuomioistuimet, EU-tuomioistuin ja ihmisoikeustuomioistuin, joutuvat hyvin todennäköisesti arvioimaan sopimuksen laillisuuden", sanoo Pakolaisneuvonnan tiedottaja Sanna Rummakko.

EU ja Turkki pääsivät viime perjantaina sopimukseen, jonka mukaan jatkossa Turkista Kreikkaan meriteitse tulevat siirtolaiset käännytetään käytännössä Turkkiin. YK:n pakolaissopimuksen mukaisesti jokaisen turvapaikkahakemus ja mahdolliset valitukset luvataan käsitellä yksilöllisesti, mutta käytännössä suurin osa tulijoista käännytetään takaisin Turkkiin sillä perusteella, että se on turvallinen maa.

Vastineeksi EU ottaa Turkista vastaan yhden syyrialaisen jokaista sinne käännytettyä syyrialaista kohti, edistää turkkilaisten viisumivapautta sekä nopeuttaa maan EU-jäsenyysneuvotteluita ja aiemmin luvattujen tukirahojen maksua. Kreikkaan taas luvataan tuhansia asiantuntijoita hakemusten käsittelemiseksi.

Kiintiöpaikan hintana vaarallinen matka

Ihmisoikeusjärjestöt ovat maailmalla kritisoineet sopimusta, ja myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ilmaissut huolensa sen käytännön toimivuudesta.

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan sopimus on YK:n kansainvälisen pakolaissopimuksen vastainen. Vaikka EU lupaa käsitellä hakemukset yksilöllisesti, näin ei hänen mukaansa tule tapahtumaan, sillä Kreikalla ei ole siihen kykyä. Maasta ei ole voinut käytännössä hakea turvapaikkaa tähänkään mennessä, eikä sinne ole saanut palauttaa hakijoita muista EU-maista.

"Kreikassa ei ole mitään turvapaikkajärjestelmää. Maa on kaaoksessa. Nyt käytännössä päätettiin, että järjestelmä alkaa toimia [viime] sunnuntaina. Eihän se niin nopeasti mene", hän sanoo.

Väkiparran mukaan sopimuksessa sekoitetaan toisiinsa turvapaikanhaku ja pakolaiskiintiö. Turvapaikanhakijat aiotaan nyt käännyttää Turkkiin, ja Turkkiin jääneet taas odottavat vastineeksi pääsyä kiintiössä Eurooppaan – älytöntä, sanoo Väkiparta.

"Kiintiöpaikan hintana ei voi olla se, että joku muu joutuu tekemään vaarallisen merimatkan Välimerelle ihmissalakuljettajien kyydissä, jotta sieltä pääsisi joku muu turvaan."

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti."

Sopimuksen laillisuuden asettaa järjestöjen mukaan kyseenalaiseksi myös se, että ihmisiä aiotaan palauttaa Turkkiin, joka niiden mukaan ei ole turvallinen maa.

Se ei sovella YK:n pakolaissopimusta täysimääräisesti, vaan se katsoo vain Euroopan kriisejä pakenevat oikeutetuiksi suojeluun ja on satunnaisesti palauttanut jopa syyrialaisia. Lisäksi maasta pakenee sen omiakin kansalaisia, muun muassa kurdeja.

"Ei ole mitään takeita siitä, ettei Turkki esimerkiksi pakottaisi ihmistä takaisin Syyriaan tai johonkin muuhun maahan, jossa on vakavien ihmisoikeusloukkausten riski", Rummakko sanoo.

Laillisia reittejä

Oli sopimus laillinen tai ei, se ei tule toimimaan käytännössä, Rummakko ja Väkiparta sanovat. Rummakko ei usko, että EU:n jäsenmaat pääsevät sopuun vastuun jakamisesta pakolaiskysymyksessä, vaikka sopimus muuten toimisikin, koska tähänkään mennessä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Sopimus ei myöskään poista Eurooppaan lähdön syitä. Rummakko ja Väkiparta uskovat, että ihmiset saattavat löytää toisen reitin, mikäli Turkista Kreikkaan kulkeva meritie onnistutaan tukkimaan.

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti. Kymmenen vuotta sitten suosituin reitti oli Länsi-Afrikasta Kanarian kautta ja sitten Gibraltarin yli. Reitit löytyvät kyllä, kun yksi suljetaan, ja valitettavasti ne ovat joka kerta vähän vaarallisempia kuin edelliset", Väkiparta sanoo.

Järjestöt peräänkuuluttavatkin ratkaisuissa turvallisten reittien luomista turvapaikanhakijoille ja pakolaisille sekä suunniteltuja perheenyhdistämisen sääntöjen kiristyksistä luopumista. Ihmisiä pitäisi yksikertaisesti ottaa vastaan enemmän laillista tietä.

"Jos ihmiset näkisivät, että pakolaisleiri on vain välivaihe ja he pääsevät turvaan lähitulevaisuudessa, he saattaisivat jäädäkin odottamaan. Mutta suhdeluvut eivät täsmää: viime vuonna EU-maihin tuli 17 000 ihmistä pakolaiskiintiössä ja turvapaikanhakijoina miljoona. Paikkoja siis puuttuu 900 000", Väkiparta sanoo.

Toistaiseksi sopimus ei ole onnistunut pysäyttämään siirtolaisten tuloa. Esimerkiksi Deutsche Wellen mukaan 24 tuntia sopimuksen voimaantulon jälkeen maanantaina Kreikan saarille oli saapunut 1 662 ihmistä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus PakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat