Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Suomalaiset pakolaisjärjestöt epäilevät EU–Turkki-sopimuksen laillisuutta

Kenenkään turvapaikan ei pitäisi olla kiinni jonkun toisen vaarallisesta merimatkasta, sanoo Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Siirtolaisia saapumassa Lesboksen saarelle lokakuussa 2015. (Kuva: Ben White/ CAFOD / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaisten pakolaisjärjestöjen asiantuntijat kritisoivat EU:n ja Turkin viime viikolla solmimaa pakolaissopimusta, jonka tavoitteena on käännyttää mahdollisimman suuri osa Kreikkaan saapuvista siirtolaisista takaisin Turkkiin. Sekä Suomen Pakolaisavun että Pakolaisneuvonnan mukaan sopimus ei tule toimimaan käytännössä, ja lisäksi sen laillisuus on vähintäänkin kyseenalainen.

"Sopimuksessa on vakavia laillisuusongelmia ja myös käytännön ongelmia, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Koko laillisuusproblematiikka on sellainen, että eurooppalaiset tuomioistuimet, EU-tuomioistuin ja ihmisoikeustuomioistuin, joutuvat hyvin todennäköisesti arvioimaan sopimuksen laillisuuden", sanoo Pakolaisneuvonnan tiedottaja Sanna Rummakko.

EU ja Turkki pääsivät viime perjantaina sopimukseen, jonka mukaan jatkossa Turkista Kreikkaan meriteitse tulevat siirtolaiset käännytetään käytännössä Turkkiin. YK:n pakolaissopimuksen mukaisesti jokaisen turvapaikkahakemus ja mahdolliset valitukset luvataan käsitellä yksilöllisesti, mutta käytännössä suurin osa tulijoista käännytetään takaisin Turkkiin sillä perusteella, että se on turvallinen maa.

Vastineeksi EU ottaa Turkista vastaan yhden syyrialaisen jokaista sinne käännytettyä syyrialaista kohti, edistää turkkilaisten viisumivapautta sekä nopeuttaa maan EU-jäsenyysneuvotteluita ja aiemmin luvattujen tukirahojen maksua. Kreikkaan taas luvataan tuhansia asiantuntijoita hakemusten käsittelemiseksi.

Kiintiöpaikan hintana vaarallinen matka

Ihmisoikeusjärjestöt ovat maailmalla kritisoineet sopimusta, ja myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ilmaissut huolensa sen käytännön toimivuudesta.

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran mukaan sopimus on YK:n kansainvälisen pakolaissopimuksen vastainen. Vaikka EU lupaa käsitellä hakemukset yksilöllisesti, näin ei hänen mukaansa tule tapahtumaan, sillä Kreikalla ei ole siihen kykyä. Maasta ei ole voinut käytännössä hakea turvapaikkaa tähänkään mennessä, eikä sinne ole saanut palauttaa hakijoita muista EU-maista.

"Kreikassa ei ole mitään turvapaikkajärjestelmää. Maa on kaaoksessa. Nyt käytännössä päätettiin, että järjestelmä alkaa toimia [viime] sunnuntaina. Eihän se niin nopeasti mene", hän sanoo.

Väkiparran mukaan sopimuksessa sekoitetaan toisiinsa turvapaikanhaku ja pakolaiskiintiö. Turvapaikanhakijat aiotaan nyt käännyttää Turkkiin, ja Turkkiin jääneet taas odottavat vastineeksi pääsyä kiintiössä Eurooppaan – älytöntä, sanoo Väkiparta.

"Kiintiöpaikan hintana ei voi olla se, että joku muu joutuu tekemään vaarallisen merimatkan Välimerelle ihmissalakuljettajien kyydissä, jotta sieltä pääsisi joku muu turvaan."

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti."

Sopimuksen laillisuuden asettaa järjestöjen mukaan kyseenalaiseksi myös se, että ihmisiä aiotaan palauttaa Turkkiin, joka niiden mukaan ei ole turvallinen maa.

Se ei sovella YK:n pakolaissopimusta täysimääräisesti, vaan se katsoo vain Euroopan kriisejä pakenevat oikeutetuiksi suojeluun ja on satunnaisesti palauttanut jopa syyrialaisia. Lisäksi maasta pakenee sen omiakin kansalaisia, muun muassa kurdeja.

"Ei ole mitään takeita siitä, ettei Turkki esimerkiksi pakottaisi ihmistä takaisin Syyriaan tai johonkin muuhun maahan, jossa on vakavien ihmisoikeusloukkausten riski", Rummakko sanoo.

Laillisia reittejä

Oli sopimus laillinen tai ei, se ei tule toimimaan käytännössä, Rummakko ja Väkiparta sanovat. Rummakko ei usko, että EU:n jäsenmaat pääsevät sopuun vastuun jakamisesta pakolaiskysymyksessä, vaikka sopimus muuten toimisikin, koska tähänkään mennessä esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ei ole päästy yhteisymmärrykseen.

Sopimus ei myöskään poista Eurooppaan lähdön syitä. Rummakko ja Väkiparta uskovat, että ihmiset saattavat löytää toisen reitin, mikäli Turkista Kreikkaan kulkeva meritie onnistutaan tukkimaan.

"Tuntuu, että EU:n päättäjillä on aika lyhyt muisti. Kymmenen vuotta sitten suosituin reitti oli Länsi-Afrikasta Kanarian kautta ja sitten Gibraltarin yli. Reitit löytyvät kyllä, kun yksi suljetaan, ja valitettavasti ne ovat joka kerta vähän vaarallisempia kuin edelliset", Väkiparta sanoo.

Järjestöt peräänkuuluttavatkin ratkaisuissa turvallisten reittien luomista turvapaikanhakijoille ja pakolaisille sekä suunniteltuja perheenyhdistämisen sääntöjen kiristyksistä luopumista. Ihmisiä pitäisi yksikertaisesti ottaa vastaan enemmän laillista tietä.

"Jos ihmiset näkisivät, että pakolaisleiri on vain välivaihe ja he pääsevät turvaan lähitulevaisuudessa, he saattaisivat jäädäkin odottamaan. Mutta suhdeluvut eivät täsmää: viime vuonna EU-maihin tuli 17 000 ihmistä pakolaiskiintiössä ja turvapaikanhakijoina miljoona. Paikkoja siis puuttuu 900 000", Väkiparta sanoo.

Toistaiseksi sopimus ei ole onnistunut pysäyttämään siirtolaisten tuloa. Esimerkiksi Deutsche Wellen mukaan 24 tuntia sopimuksen voimaantulon jälkeen maanantaina Kreikan saarille oli saapunut 1 662 ihmistä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus PakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia