Uutiset

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”

Tukholman rauhantutkimusinstituutin tuoreiden tilastojen mukaan etenkin Kiina ja Lähi-idän maat kasvattivat viime vuonna sotilasmenojaan. Myös Suomi on mukana kasvutrendissä.
Mielenosoittaja War Pigs -kyltin kera
Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet, käy ilmi Siprin uusista tilastoista. Isossa-Britanniassa on viime aikoina kritisoitu maan asekauppaa Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian kanssa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna muutaman vuoden tasaisen kauden jälkeen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaisemista tilastoista. Instituutti on trendistä huolissaan.

”Korkeat sotilasmenot ovat vakava huolenaihe. Ne vaikeuttavat rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin ympäri maailman”, toteaa Siprin johtokunnan puheenjohtaja Jan Eliasson tiedotteessa.

Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet suurimman osan 2000-luvusta, mutta vuosina 2012–2016 ne pysyivät suhteellisen samalla tasolla. Viime vuonna globaalit sotilasmenot nousivat kuitenkin noin 1 739 miljardiin dollariin, eli noin 1 440 miljardiin euroon. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Muutosta selittää etenkin Kiinan sekä monien Lähi-idän maiden sotilasmenojen kasvu. Esimerkiksi Jemenissä sotivan Saudi-Arabian menot kasvoivat yli 9 prosenttia. Myös esimerkiksi Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenot kasvoivat, taustalla muun muassa arvio Venäjän uhan kasvusta. Venäjän omat sotilasmenot taas laskivat peräti 20 prosenttia maan talousongelmien vuoksi.

Yhdysvaltain sotilasmenot olivat maailman suurimmat. Ne pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuosien laskun jälkeen. Sen jälkeen suurimmat sotilasmenot oli Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Intialla. Viiden maan yhteenlasketut sotilasmenot olivat 60 prosenttia globaalista.

Verrattuna esimerkiksi OECD-maiden antamaan kehitysapuun maailman sotilasmenot ovat melkein kymmenen kertaa suuremmat. Siprin ohella myös suomalaiset rauhanjärjestöt ovat kasvusta huolissaan.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa. Esimerkiksi kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille”, kritisoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen mukaan viime vuonna noin 2,98 miljardia euroa. Kasvua oli runsaat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt kritisoivat trendiä, sillä Suomi on leikkaamassa muun muassa sosiaali- ja koulutusmenoista samaan aikaan, kun se suunnittelee puolustusbudjetin kasvattamista lähivuosina.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, toteaa Sadankomitean toiminnanjohtaja Anni Lahtinen.

politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Kommentit

Lähettänyt Kun sotilasmen… (ei varmistettu) 5.5.2018 - 22:42

ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitys- ja tuotanto- ja ulkomaanmyyntitukea ja panostusta kasvatetaan, ollaan oikealla tiellä ja oikeanlainen tasapaino on mahdollista löytää ja saavuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”