Uutiset

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”

Tukholman rauhantutkimusinstituutin tuoreiden tilastojen mukaan etenkin Kiina ja Lähi-idän maat kasvattivat viime vuonna sotilasmenojaan. Myös Suomi on mukana kasvutrendissä.
Mielenosoittaja War Pigs -kyltin kera
Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet, käy ilmi Siprin uusista tilastoista. Isossa-Britanniassa on viime aikoina kritisoitu maan asekauppaa Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian kanssa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna muutaman vuoden tasaisen kauden jälkeen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaisemista tilastoista. Instituutti on trendistä huolissaan.

”Korkeat sotilasmenot ovat vakava huolenaihe. Ne vaikeuttavat rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin ympäri maailman”, toteaa Siprin johtokunnan puheenjohtaja Jan Eliasson tiedotteessa.

Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet suurimman osan 2000-luvusta, mutta vuosina 2012–2016 ne pysyivät suhteellisen samalla tasolla. Viime vuonna globaalit sotilasmenot nousivat kuitenkin noin 1 739 miljardiin dollariin, eli noin 1 440 miljardiin euroon. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Muutosta selittää etenkin Kiinan sekä monien Lähi-idän maiden sotilasmenojen kasvu. Esimerkiksi Jemenissä sotivan Saudi-Arabian menot kasvoivat yli 9 prosenttia. Myös esimerkiksi Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenot kasvoivat, taustalla muun muassa arvio Venäjän uhan kasvusta. Venäjän omat sotilasmenot taas laskivat peräti 20 prosenttia maan talousongelmien vuoksi.

Yhdysvaltain sotilasmenot olivat maailman suurimmat. Ne pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuosien laskun jälkeen. Sen jälkeen suurimmat sotilasmenot oli Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Intialla. Viiden maan yhteenlasketut sotilasmenot olivat 60 prosenttia globaalista.

Verrattuna esimerkiksi OECD-maiden antamaan kehitysapuun maailman sotilasmenot ovat melkein kymmenen kertaa suuremmat. Siprin ohella myös suomalaiset rauhanjärjestöt ovat kasvusta huolissaan.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa. Esimerkiksi kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille”, kritisoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen mukaan viime vuonna noin 2,98 miljardia euroa. Kasvua oli runsaat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt kritisoivat trendiä, sillä Suomi on leikkaamassa muun muassa sosiaali- ja koulutusmenoista samaan aikaan, kun se suunnittelee puolustusbudjetin kasvattamista lähivuosina.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, toteaa Sadankomitean toiminnanjohtaja Anni Lahtinen.

politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Kommentit

Lähettänyt Kun sotilasmen… (ei varmistettu) 5.5.2018 - 22:42

ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitys- ja tuotanto- ja ulkomaanmyyntitukea ja panostusta kasvatetaan, ollaan oikealla tiellä ja oikeanlainen tasapaino on mahdollista löytää ja saavuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti