Uutiset

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”

Tukholman rauhantutkimusinstituutin tuoreiden tilastojen mukaan etenkin Kiina ja Lähi-idän maat kasvattivat viime vuonna sotilasmenojaan. Myös Suomi on mukana kasvutrendissä.
Mielenosoittaja War Pigs -kyltin kera
Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet, käy ilmi Siprin uusista tilastoista. Isossa-Britanniassa on viime aikoina kritisoitu maan asekauppaa Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian kanssa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna muutaman vuoden tasaisen kauden jälkeen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaisemista tilastoista. Instituutti on trendistä huolissaan.

”Korkeat sotilasmenot ovat vakava huolenaihe. Ne vaikeuttavat rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin ympäri maailman”, toteaa Siprin johtokunnan puheenjohtaja Jan Eliasson tiedotteessa.

Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet suurimman osan 2000-luvusta, mutta vuosina 2012–2016 ne pysyivät suhteellisen samalla tasolla. Viime vuonna globaalit sotilasmenot nousivat kuitenkin noin 1 739 miljardiin dollariin, eli noin 1 440 miljardiin euroon. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Muutosta selittää etenkin Kiinan sekä monien Lähi-idän maiden sotilasmenojen kasvu. Esimerkiksi Jemenissä sotivan Saudi-Arabian menot kasvoivat yli 9 prosenttia. Myös esimerkiksi Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenot kasvoivat, taustalla muun muassa arvio Venäjän uhan kasvusta. Venäjän omat sotilasmenot taas laskivat peräti 20 prosenttia maan talousongelmien vuoksi.

Yhdysvaltain sotilasmenot olivat maailman suurimmat. Ne pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuosien laskun jälkeen. Sen jälkeen suurimmat sotilasmenot oli Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Intialla. Viiden maan yhteenlasketut sotilasmenot olivat 60 prosenttia globaalista.

Verrattuna esimerkiksi OECD-maiden antamaan kehitysapuun maailman sotilasmenot ovat melkein kymmenen kertaa suuremmat. Siprin ohella myös suomalaiset rauhanjärjestöt ovat kasvusta huolissaan.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa. Esimerkiksi kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille”, kritisoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen mukaan viime vuonna noin 2,98 miljardia euroa. Kasvua oli runsaat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt kritisoivat trendiä, sillä Suomi on leikkaamassa muun muassa sosiaali- ja koulutusmenoista samaan aikaan, kun se suunnittelee puolustusbudjetin kasvattamista lähivuosina.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, toteaa Sadankomitean toiminnanjohtaja Anni Lahtinen.

politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Kommentit

Lähettänyt Kun sotilasmen… (ei varmistettu) 5.5.2018 - 22:42

ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitys- ja tuotanto- ja ulkomaanmyyntitukea ja panostusta kasvatetaan, ollaan oikealla tiellä ja oikeanlainen tasapaino on mahdollista löytää ja saavuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.