Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.
Erivärisiä lankarullia
Vaateteollisuus on ihmisoikeusriskien huomioinnissa edellä elintarviketeollisuutta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäävät parhaiten tuoreessa vertailussa, jossa selvitettiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuutta sekä ihmisoikeusriskien torjuntaa.

Reilu kauppa ry:n tekemässä vertailussa ei selvitetty yritysten mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia vaan käytiin läpi yritysten verkkosivut ja selvitettiin, mitä ne itse kertovat omasta tuotantoketjustaan ja siihen liittyvistä ihmisoikeusriskeistä.

Ihmisoikeusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, kohtuuttomia työaikoja, terveydelle haitallisia työmenetelmiä sekä elämiseen riittämätöntä palkkaa.

”Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Vertailun mukaan monet yritykset myöntävät oman toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit, mikä on merkittävä edistysaskel yritysten vastuullisuustyössä. Vaateyritykset ovat kuitenkin avoimempia kuin elintarvikeyritykset. Ne käyvät toimittajiensa kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja ovat useammin mukana myös erilaisissa vastuullisuusaloitteissa.

”Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite”, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät julkisesti omat tuotantoketjunsa vakavimmat riskit. Marimekolla ne ovat puuvillan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.

Vertailussa oli mukana viisi suurinta suomalaista kauppaketjua, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuovaa yritystä, seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä sekä kodintekstiiliyritys Finlayson.

Suomalaisjärjestöt aloittivat viime viikolla kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen pakollista yritysvastuulakia. Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa tuotantoketjussaan tapahtuvista rikkomuksista ulkomailla. Myös Reilu kauppa on mukana kampanjassa.

Yritysvastuu työtalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi

Lue myös

Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee I don't want to die for fashion.

Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat