Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.
Erivärisiä lankarullia
Vaateteollisuus on ihmisoikeusriskien huomioinnissa edellä elintarviketeollisuutta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäävät parhaiten tuoreessa vertailussa, jossa selvitettiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuutta sekä ihmisoikeusriskien torjuntaa.

Reilu kauppa ry:n tekemässä vertailussa ei selvitetty yritysten mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia vaan käytiin läpi yritysten verkkosivut ja selvitettiin, mitä ne itse kertovat omasta tuotantoketjustaan ja siihen liittyvistä ihmisoikeusriskeistä.

Ihmisoikeusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, kohtuuttomia työaikoja, terveydelle haitallisia työmenetelmiä sekä elämiseen riittämätöntä palkkaa.

”Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Vertailun mukaan monet yritykset myöntävät oman toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit, mikä on merkittävä edistysaskel yritysten vastuullisuustyössä. Vaateyritykset ovat kuitenkin avoimempia kuin elintarvikeyritykset. Ne käyvät toimittajiensa kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja ovat useammin mukana myös erilaisissa vastuullisuusaloitteissa.

”Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite”, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät julkisesti omat tuotantoketjunsa vakavimmat riskit. Marimekolla ne ovat puuvillan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.

Vertailussa oli mukana viisi suurinta suomalaista kauppaketjua, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuovaa yritystä, seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä sekä kodintekstiiliyritys Finlayson.

Suomalaisjärjestöt aloittivat viime viikolla kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen pakollista yritysvastuulakia. Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa tuotantoketjussaan tapahtuvista rikkomuksista ulkomailla. Myös Reilu kauppa on mukana kampanjassa.

Yritysvastuu työtalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi

Lue myös

Zombeiksi pukeutuneita ihmisiä ostoskeskuksessa

Black Friday tulee ja shoppailuzombiet valtaavat ostoskeskukset – Järjestökampanjoilla vastustetaan turhaa kuluttamista

Black Friday on kulutusjuhlaa ylistävä alennuspäivä, mutta myös järjestöt yrittävät ottaa sen haltuun. Eettisen kaupan puolesta ry kampanjoi tällä viikolla pikamuotia vastaan muun muassa zombie-kävelyillä. ”Toivomme että ihmiset pohtisivat sitä, kuinka paljon he oikeasti tarvitsevat uusia asioita ja vaatteita”, järjestön viestinnän suunnittelija Larri Himma sanoo.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.