Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.

Erivärisiä lankarullia

Vaateteollisuus on ihmisoikeusriskien huomioinnissa edellä elintarviketeollisuutta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0.

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäävät parhaiten tuoreessa vertailussa, jossa selvitettiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuutta sekä ihmisoikeusriskien torjuntaa.

Reilu kauppa ry:n tekemässä vertailussa ei selvitetty yritysten mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia vaan käytiin läpi yritysten verkkosivut ja selvitettiin, mitä ne itse kertovat omasta tuotantoketjustaan ja siihen liittyvistä ihmisoikeusriskeistä.

Ihmisoikeusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, kohtuuttomia työaikoja, terveydelle haitallisia työmenetelmiä sekä elämiseen riittämätöntä palkkaa.

”Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Vertailun mukaan monet yritykset myöntävät oman toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit, mikä on merkittävä edistysaskel yritysten vastuullisuustyössä. Vaateyritykset ovat kuitenkin avoimempia kuin elintarvikeyritykset. Ne käyvät toimittajiensa kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja ovat useammin mukana myös erilaisissa vastuullisuusaloitteissa.

”Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite”, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät julkisesti omat tuotantoketjunsa vakavimmat riskit. Marimekolla ne ovat puuvillan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.

Vertailussa oli mukana viisi suurinta suomalaista kauppaketjua, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuovaa yritystä, seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä sekä kodintekstiiliyritys Finlayson.

Suomalaisjärjestöt aloittivat viime viikolla kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen pakollista yritysvastuulakia. Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa tuotantoketjussaan tapahtuvista rikkomuksista ulkomailla. Myös Reilu kauppa on mukana kampanjassa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia