Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.
Erivärisiä lankarullia
Vaateteollisuus on ihmisoikeusriskien huomioinnissa edellä elintarviketeollisuutta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäävät parhaiten tuoreessa vertailussa, jossa selvitettiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuutta sekä ihmisoikeusriskien torjuntaa.

Reilu kauppa ry:n tekemässä vertailussa ei selvitetty yritysten mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia vaan käytiin läpi yritysten verkkosivut ja selvitettiin, mitä ne itse kertovat omasta tuotantoketjustaan ja siihen liittyvistä ihmisoikeusriskeistä.

Ihmisoikeusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, kohtuuttomia työaikoja, terveydelle haitallisia työmenetelmiä sekä elämiseen riittämätöntä palkkaa.

”Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Vertailun mukaan monet yritykset myöntävät oman toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit, mikä on merkittävä edistysaskel yritysten vastuullisuustyössä. Vaateyritykset ovat kuitenkin avoimempia kuin elintarvikeyritykset. Ne käyvät toimittajiensa kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja ovat useammin mukana myös erilaisissa vastuullisuusaloitteissa.

”Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite”, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät julkisesti omat tuotantoketjunsa vakavimmat riskit. Marimekolla ne ovat puuvillan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.

Vertailussa oli mukana viisi suurinta suomalaista kauppaketjua, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuovaa yritystä, seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä sekä kodintekstiiliyritys Finlayson.

Suomalaisjärjestöt aloittivat viime viikolla kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen pakollista yritysvastuulakia. Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa tuotantoketjussaan tapahtuvista rikkomuksista ulkomailla. Myös Reilu kauppa on mukana kampanjassa.

Yritysvastuu työtalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi

Lue myös

Erivärisiä neulepuita henkareilla

Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin

Muun muassa Adidas, Amazon, H&M ja Nike saivat Clean Clothes -kampanjan tutkimuksessa huonoimman mahdollisen arvosanan. Silti suurin osa tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on sitoutunut maksamaan palkkaa, joka riittäisi elämiseen.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.