Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Vaatejättien avoimuus on parantunut, mutta yhä alle puolet julkistaa tehdaslistansa

Monet tutut vaatebrändit saavat hyvät pisteet Fashion Revolution -kampanjan avoimuusvertailussa. Avoimuus ei silti vielä tarkoita eettisyyttä vaan on vasta askel sen suuntaan, raportissa muistutetaan.
Vaatteita kuivumassa narulla.
Useimmat vaatebrändit eivät vieläkään kerro, missä niiden vaatteet valmistetaan, selviää Fashion Revolutionin listauksesta. (Kuva: Neil Barnwell / CC BY-SA 2.0)

Yhä useampi muotibrändi ja -jälleenmyyjä kertoo yleisölle, missä sen myymät vaatteet valmistetaan. Osuus on viime vuosina hieman kasvanut, mutta parannettavaa on yhä paljon, selviää tällä viikolla julkaistusta vaatealan avoimuustutkimuksesta Fashion Transparency Indexistä.

Indeksin taustalla on Fashion Revolution -kampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen väärinkäytöksiin puuttumiseksi. Se selvittää, mitä vaatebrändit kertovat esimerkiksi työoloista ja toimintansa ympäristövaikutuksista, ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen sen mukaan. Mukana oli tänä vuonna 250 brändiä.

Parhaat pisteet saa H&M, 73 prosenttia. Sen jälkeen tulevat C&A, Adidas ja Reebok, Esprit, Marks & Spencer ja Patagonia, jotka kaikki saavat vähintään 60 prosenttia pisteistä. Luksusbrändeistä parhaiten pärjää Gucci, joka sai 48 prosenttia pisteistä.

Nollassa prosentissa ovat Bally, Belle, Elie Tahari, Heilan Home, Jessica Simpson, Max Mara, Mexx, Pepe Jeans, Tom Ford ja Youngor.

Brändien saama keskimääräinen pistemäärä on selvityksen mukaan vain 23 prosenttia maksimista. Määrä on silti kaksi prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden selvityksessä. Lisäksi jo 40 prosenttia brändeistä julkistaa jo tiedon siitä, missä sen vaatteet ommellaan ja viimeistellään. Vielä viime vuonna näin teki 35 prosenttia tutkituista brändeistä.

Käsittelypaikkoja julkaisevien osuus on noussut 19 prosentista 24:ään ja raaka-aineiden valmistajat julkaisevien osuus viidestä prosentista seitsemään.

”Kuten indeksissä on nähty ennenkin, brändit julkaisevat enemmän tietoja politiikastaan kuin siitä, miten ne ovat edistyneet puuttumisessa liiketoimintansa ja tuotantoketjunsa sosiaalisiin ja ympäristöllisiin kysymyksiin”, raportissa todetaan.

Se muistuttaa, ettei raporttia pidä käyttää oppaana ostoksille mennessä, sillä avoimuus ei vielä tarkoita vastuullisuutta varsinaisessa toiminnassa. Silti sitä tarvitaan, jotta väärinkäytöksiin voitaisiin puuttua.

”Yritysten on mahdotonta varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan, työolosuhteet ovat asianmukaiset ja ympäristöä suojellaan, jos ei tiedetä, missä tuotteet on tehty”, raportissa muistutetaan.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyökauppakuluttaminenyhtiötympäristö

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria