Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa
Vähemmistö vaatebrändeistä kertoo, missä niiden tuotteet on valmistettu, selviää uudesta tutkimuksesta. (Kuva: Chris Angle / CC BY-NC 2.0)

Vaatebrändit eivät vieläkään kerro kovin paljon siitä, millaisissa olosuhteissa niiden myymät vaatteet tehdään. 200 maailman suurinta muoti- ja vaateketjua saa tuoreessa selvityksessä vain 21 prosenttia jaossa olleista pisteistä.

Tänään julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen vaatebrändejä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä toimintansa vaikutuksista työntekijöihin ja ympäristöön. Kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, julkaisevatko valmistajat tehdaslistojaan ja millaisia mahdollisuuksia työntekijöillä on valittaa ongelmista.

Raportin tehneen Fashion Revolution -kampanjan tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen, jotta väärinkäytöksiin olisi helpompi puuttua.

Hyvä uutinen on, että yhä useampi brändi julkistaa alihankkijoidensa nimet. 70 yritystä 200:sta kertoi ainakin ensimmäisen portaan tuottajat. 38 kertoi myös, missä tuotteita prosessoidaan, selvityksessä kerrotaan.

Suunta näyttää olevan parempaan päin. Viime vuoteen verrattuna 150 brändiä on myös parantanut pistemääräänsä keskimäärin viisi prosenttia.

Parhaiten pärjäävät Adidas, Reebok ja Patagonia, jotka saavat 64 prosenttia pisteistä. Mikään brändi ei pääse yli 70 prosentin ja yli 60 prosenttia saaneita on vain viisi.

Nolla pistettä saavat Longchamp, Max Mara, Heilan Home, Beanpole, Metersbonwe, Youngor, Jessica Simpson, Mexx, Elie Tahari ja Tom Ford.

Parhaat nousijat viime vuoteen verrattuna taas ovat Dior, Sainsbury's, Nike , New Balance ja Marc Jacobs.

Raportti julkaistiin parhaillaan vietettävän Vaatevallankumous-viikon kunniaksi. Tänään tulee kuluneeksi kuusi vuotta Bangladeshin Rana Plazan vaatetehtaan romahduksesta, jossa kuoli yli 1 100 vaatetyöläistä.

Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi vuosipäivänä vaatealan vastuullisuutta käsittelevän tutkimuksen. Sen mukaan vaatealan väärinkäytösten taustalla ovat usein brändit, jotka kyllä vakuuttavat sitoutuneensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen mutta painostavat alihankkijoita samalla laskemaan hintoja tai toimittamaan tuotteita nopeammin. Monimutkainen hankintaprosessi tekee valvonnasta vaikeaa.

”Brändit maksavat bussilipusta, mutta odottavat pääsevänsä lentämään”, järjestö kertoo erään tehtaanomistajan sanoneen.

 ”Kuluttajien ei pitäisi antaa brändien saada kiitosta vain paperilla olevista käytännöistä tai aloitteista, joiden tavoitteet ovat yleviä, elleivät ne kerro tuloksia läpinäkyvästi. Yritysten on näytettävä kuluttajille, sijoittajille, työntekijöille ja työntekijöiden puolestapuhujille, mitä ne ovat tehneet muuttaakseen huonoja hankintakäytäntöjä”, sanoo HRW:n edustaja Aruna Kashyap.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyökuluttaminenyhtiötympäristö

Lue myös

Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Poika käyttää konetta tehtaassa, silmät käsitelty tunnistamattomiksi

Eroon lapsityöstä – Lainsäädännöllä vai vapaaehtoisin toimin?

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.
Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta