Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa
Vähemmistö vaatebrändeistä kertoo, missä niiden tuotteet on valmistettu, selviää uudesta tutkimuksesta. (Kuva: Chris Angle / CC BY-NC 2.0)

Vaatebrändit eivät vieläkään kerro kovin paljon siitä, millaisissa olosuhteissa niiden myymät vaatteet tehdään. 200 maailman suurinta muoti- ja vaateketjua saa tuoreessa selvityksessä vain 21 prosenttia jaossa olleista pisteistä.

Tänään julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen vaatebrändejä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä toimintansa vaikutuksista työntekijöihin ja ympäristöön. Kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, julkaisevatko valmistajat tehdaslistojaan ja millaisia mahdollisuuksia työntekijöillä on valittaa ongelmista.

Raportin tehneen Fashion Revolution -kampanjan tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen, jotta väärinkäytöksiin olisi helpompi puuttua.

Hyvä uutinen on, että yhä useampi brändi julkistaa alihankkijoidensa nimet. 70 yritystä 200:sta kertoi ainakin ensimmäisen portaan tuottajat. 38 kertoi myös, missä tuotteita prosessoidaan, selvityksessä kerrotaan.

Suunta näyttää olevan parempaan päin. Viime vuoteen verrattuna 150 brändiä on myös parantanut pistemääräänsä keskimäärin viisi prosenttia.

Parhaiten pärjäävät Adidas, Reebok ja Patagonia, jotka saavat 64 prosenttia pisteistä. Mikään brändi ei pääse yli 70 prosentin ja yli 60 prosenttia saaneita on vain viisi.

Nolla pistettä saavat Longchamp, Max Mara, Heilan Home, Beanpole, Metersbonwe, Youngor, Jessica Simpson, Mexx, Elie Tahari ja Tom Ford.

Parhaat nousijat viime vuoteen verrattuna taas ovat Dior, Sainsbury's, Nike , New Balance ja Marc Jacobs.

Raportti julkaistiin parhaillaan vietettävän Vaatevallankumous-viikon kunniaksi. Tänään tulee kuluneeksi kuusi vuotta Bangladeshin Rana Plazan vaatetehtaan romahduksesta, jossa kuoli yli 1 100 vaatetyöläistä.

Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi vuosipäivänä vaatealan vastuullisuutta käsittelevän tutkimuksen. Sen mukaan vaatealan väärinkäytösten taustalla ovat usein brändit, jotka kyllä vakuuttavat sitoutuneensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen mutta painostavat alihankkijoita samalla laskemaan hintoja tai toimittamaan tuotteita nopeammin. Monimutkainen hankintaprosessi tekee valvonnasta vaikeaa.

”Brändit maksavat bussilipusta, mutta odottavat pääsevänsä lentämään”, järjestö kertoo erään tehtaanomistajan sanoneen.

 ”Kuluttajien ei pitäisi antaa brändien saada kiitosta vain paperilla olevista käytännöistä tai aloitteista, joiden tavoitteet ovat yleviä, elleivät ne kerro tuloksia läpinäkyvästi. Yritysten on näytettävä kuluttajille, sijoittajille, työntekijöille ja työntekijöiden puolestapuhujille, mitä ne ovat tehneet muuttaakseen huonoja hankintakäytäntöjä”, sanoo HRW:n edustaja Aruna Kashyap.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyökuluttaminenyhtiötympäristö

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”