Uutiset Suomen asekaupat

Saudi-Arabia Suomen tärkeimpien asekauppakumppanien joukkoon

Tuoreen raportin mukaan Suomi myi maahan viime vuonna kranaatinheittimiä. Saudi-Arabia pommittaa parhaillaan Jemeniä.
(Kuva: Chewk / Flickr.com / cc 2.0)

Suomen sotatuoteviennin arvo pysytteli viime vuonna samoissa ennätyslukemissa kuin vuonna 2013. Näyttää siltä, että Suomen merkittävät asekaupat ovat suuntautumassa yhä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin, todetaan SaferGlobe-tutkimusverkoston tuoreessa raportissa.

Suomen sotatuoteviennin arvo oli viime vuonna yhteensä 223 miljoonaa euroa, miljoona euroa vähemmän kuin ennätysvuonna 2013, jolloin summa oli suurin sitten tilastoinnin alun, vuoden 1998. Summaa nostaa vuosina 2013 ja 2014 toteutunut Patrian panssariajoneuvojen vienti Ruotsiin, mutta ilman niitäkin se on vuosien 2000–2012 vuosittaista keskiarvoa suurempi, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan Suomen tärkein asekauppakumppani oli viime vuonna Ruotsi, mutta sen jälkeen suurimmat asekaupat tehtiin Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien ja Turkin kanssa. Esimerkiksi Saudi-Arabiaan Suomi on vienyt Patrian Nemo-kranaatinheittimiä noin 50 miljoonan euron arvosta. Maa tunnetaan heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Se myös tekee ilmaiskuja Jemeniin liittolaistensa avustuksella.

"Yleisesti ottaen, kun aseet on viety, on vaikea enää valvoa, mitä niillä tehdään", toteaa Suomen asevalvontaraportin päätoimittaja Kari Paasonen järjestön tiedotteessa.

Suomen asevientiä säädellään erityisesti EU:n sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin yhteisellä kannalla, joka vaatii muun muassa ottamaan huomioon ihmisoikeudet Euroopan ulkopuolelle menevässä aseviennissä. Vientilupia myöntävät Suomessa eri viranomaiset eri tuotteille. Viime vuonna Suomi muutti politiikkaansa Thaimaan suhteen. Maahan myönnettiin vientilupia vielä tammikuussa 2014, mutta lokakuussa puolustusministeriö hylkäsi kaksi hakemusta, raportissa kerrotaan. Armeija otti Thaimaassa vallan keväällä 2014.

SaferGlobe pitää Pohjoismaiden asevalvontajärjestelmien ongelmana sitä, ettei vietyjen aseiden loppukäyttöä valvota eikä vientilupaa myönnettäessä aina vaadita ostajilta tuotteiden uudelleenviennin rajoittamista. Tämä mahdollistaa pohjoismaisten aseiden pääsyn esimerkiksi konfliktialueille, raportissa todetaan.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktikauppa Suomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla

Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille

Myös Suomen kautta voi edelleen päätyä aseita Jemenin sotaan, vaikka Suomi onkin jäädyttänyt vientiluvat Arabiemiirikunnille, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Jemenin hätään herättiin myöhään

Suomi on viimein ilmoittanut, ettei Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia. Jemenin kammottavaan kriisiin on herätty todella myöhään, ja viimeistään nyt Suomen ja kansainvälisen yhteisön on tehtävä kaikkensa kriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.