Uutiset Suomen asekaupat

Saudi-Arabia Suomen tärkeimpien asekauppakumppanien joukkoon

Tuoreen raportin mukaan Suomi myi maahan viime vuonna kranaatinheittimiä. Saudi-Arabia pommittaa parhaillaan Jemeniä.
(Kuva: Chewk / Flickr.com / cc 2.0)

Suomen sotatuoteviennin arvo pysytteli viime vuonna samoissa ennätyslukemissa kuin vuonna 2013. Näyttää siltä, että Suomen merkittävät asekaupat ovat suuntautumassa yhä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin, todetaan SaferGlobe-tutkimusverkoston tuoreessa raportissa.

Suomen sotatuoteviennin arvo oli viime vuonna yhteensä 223 miljoonaa euroa, miljoona euroa vähemmän kuin ennätysvuonna 2013, jolloin summa oli suurin sitten tilastoinnin alun, vuoden 1998. Summaa nostaa vuosina 2013 ja 2014 toteutunut Patrian panssariajoneuvojen vienti Ruotsiin, mutta ilman niitäkin se on vuosien 2000–2012 vuosittaista keskiarvoa suurempi, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan Suomen tärkein asekauppakumppani oli viime vuonna Ruotsi, mutta sen jälkeen suurimmat asekaupat tehtiin Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien ja Turkin kanssa. Esimerkiksi Saudi-Arabiaan Suomi on vienyt Patrian Nemo-kranaatinheittimiä noin 50 miljoonan euron arvosta. Maa tunnetaan heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Se myös tekee ilmaiskuja Jemeniin liittolaistensa avustuksella.

"Yleisesti ottaen, kun aseet on viety, on vaikea enää valvoa, mitä niillä tehdään", toteaa Suomen asevalvontaraportin päätoimittaja Kari Paasonen järjestön tiedotteessa.

Suomen asevientiä säädellään erityisesti EU:n sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin yhteisellä kannalla, joka vaatii muun muassa ottamaan huomioon ihmisoikeudet Euroopan ulkopuolelle menevässä aseviennissä. Vientilupia myöntävät Suomessa eri viranomaiset eri tuotteille. Viime vuonna Suomi muutti politiikkaansa Thaimaan suhteen. Maahan myönnettiin vientilupia vielä tammikuussa 2014, mutta lokakuussa puolustusministeriö hylkäsi kaksi hakemusta, raportissa kerrotaan. Armeija otti Thaimaassa vallan keväällä 2014.

SaferGlobe pitää Pohjoismaiden asevalvontajärjestelmien ongelmana sitä, ettei vietyjen aseiden loppukäyttöä valvota eikä vientilupaa myönnettäessä aina vaadita ostajilta tuotteiden uudelleenviennin rajoittamista. Tämä mahdollistaa pohjoismaisten aseiden pääsyn esimerkiksi konfliktialueille, raportissa todetaan.

Suomen asekaupat aseet & armeijakonfliktikauppa Suomi SaferGlobe Finland

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.