Uutiset

Sana ei ole vapaa Afganistanissa

Valtio, sotaherrat, mafia ja yksityiset intressit hallitsevat mediaa.
(Kuva: IsaacMao / Flickr.com / cc 2.0)

Sananvapauden rajat tulevat äkkiä vastaan Afganistanissa. Kymmenen viime vuoden aikana maassa on tapettu 16 journalistia, eikä yhdenkään murhaajaa ole vedetty vastuuseen.

Kun ulkomaiset joukot kaatoivat islamistisen Taleban-hallinnon 2001, Afganistan koki mediabuumin. Maassa ilmestyy nyt noin 200 julkaisua, televisioasemia on 44, radioasemia 141 ja uutistoimistoja 8.

Sanavapaus ei silti ole kohentunut kovin merkittävästi, koska viestimien omistajat asettavat rajoja toimittajien työlle.

Myös Talebanin vaikutus tuntuu yhä sensuurina, joka kieltää esimerkiksi liikaa paljasta ihoa näyttävät saippuasarjat.

Afganistanin noin 30 miljoonasta asukkaasta peräti 72 prosenttia on lukutaidottomia, joten uutisvälitys painottuu sähköiseen viestintään.

Haastattelu toi potkut

Nazir Fayaz, 34, työskenteli vuosia yksityisessä Ariana TV:ssä, mutta hänet pakotettiin eroamaan alkuvuodesta Iranin suurlähettilään kanssa syntyneen kiistan vuoksi.

Iranilainen syytti Fayazin haastattelussa afganistanilaisia siitä, että nämä "hyväksyvät ulkomaisen miehityksen". Fayaz esitti eriävän näkemyksen ja päätyi kahdeksi päiväksi putkaan.

Sen jälkeen Afganistanin ja Iranin viranomaiset painostivat hänet eroamaan.

Nyt Fayaz saa uhkaussoittoja iranilaisten ohella "hallitukselta, sotaherroilta, huumekauppiailta ja Talebanilta." Hänen mukaansa toimittajan työ on Afganistanissa todella vaarallista. "Afganistanissa ei ole lehdistönvapautta, koska media on sotaherrojen, mafian ja pankkien käsissä. Hallituksen viestimissä sensuuri on vielä kovempaa", Fayaz vakuuttaa.

Hänen mukaansa Ariana TV oli riippumaton, kunnes sen afganistanilais-amerikkalainen omistaja Ehsan Bayat valittiin senaattoriksi parlamentin ylähuoneeseen.

Kielletyt alueet

Fayaz harkitsee luopumista toimittajan ammatista ja ryhtymistä Afganistanin riippumattoman ihmisoikeuskomission aktivistiksi, "koska mediassa ei voi tehdä rehellistä työtä."

Hän näkee viestimillä keskeisen roolin rauhan rakentamisessa, "mutta ilman sananvapautta tulos on päinvastainen."

Afganistanin etelä- ja itäosissa on yhä alueita, kuten Helmand, Uruzgan, Paktika ja Farah, joihin toimittajilla ei ole menemistä.

Sadim Khan Bhadrzain ruumis löytyi kaula katkaistuna Paktikan maakunnan Urgunista helmikuussa 2011. Hän johti suosittua paikallista radioasemaa, ja murha liittyi surmatöiden pitkään ketjuun.

Väkivallan kohteeksi toimittajat joutuvat satoja kertoja vuodessa. Tapaukset keskittyvät erityisesti Kabuliin sekä Heratin ja Helmandin maakuntiin.

Rohkeat naistoimittajat  

Kandaharissa toimivan Radio Peacen omistaja Zakia Zaki murhattiin vuonna 2007 vuoteeseen, jossa nukkui myös hänen pieni poikansa. Naistoimittajien uhkailu on sittemmin kiihtynyt.

Najeeba Feroz, 24, työskentelee BBC:n Afganistanin-toimituksessa, joka lähettää ohjelmaa darin ja paštun kielellä. Tarkoin vartioitu toimitus sijaitsee Kabulin keskustassa.

Kabulin yliopistosta valmistunut Feroz aloitti paikallisen mediayhtiön palveluksessa, mutta kyllästyi pian. "Valittavana oli vain sensuuri tai itsesensuuri."

Hän aikoo hyödyntää BBC:n tarjoaman mahdollisuuden lähteä kolmen vuoden jälkeen vuodeksi ulkomaille. "Sen jälkeen palaan auttamaan kansaani."

Naispuolinen senaattori Belqis Roshan on taustaltaan toimittaja. Nyt hän kokoaa kotimaakunnastaan Farahista tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja julkistaa tiedot senaatissa, "sillä Farahissa ei ole tiedonvälitystä lainkaan."

Afganistanin konflikti genderkonfliktimediasananvapaus Afganistan

Lue myös

Afganistanin lippu

Afganistanin konfliktissa kuoli viime vuonna eniten siviilejä sen jälkeen, kun YK aloitti tilastoinnin

Afganistanissa tapettiin viime vuonna yli 3 800 siviiliä. Syynä on itsemurhaiskujen sekä muun muassa ilmaoperaatioiden kasvu. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on aiemmin vaatinut, ettei Afganistaniin enää palautettaisi turvapaikanhakijoita.
Afganistanin lippu

Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun

Pelastakaa Lapset -järjestö vaatii, että EU-maat lopettavat turvapaikanhakijalasten palauttamisen Afganistaniin. Lähes kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoi, että he eivät tunteneet oloaan turvalliseksi palautusprosessin aikana.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”