Uutiset Sahelin ruokakriisi

Sahelia uhkaa taas ruokakriisi – ”samat äidit tulevat klinikoille vuosi toisensa jälkeen”

Viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee kuivuuden vuoksi apua Sahelin länsiosissa. YK-järjestöjen mukaan alueella häämöttää katastrofi.
Ruokasäkkejä, kameli ja kaksi miestä aavikolla
Sahelin alue kärsii usein kuivuuskausista. Malissa jaettiin apua myös vuonna 2013. (Kuva: Brahima Cissé / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations, EC/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Länsi-Afrikassa Sahelin alueella tarvitaan nopeasti humanitaarista apua laajan ruokakriisin ehkäisemiseksi. YK-järjestöt vetoavat kansainväliseen yhteisöön yhteensä satojen miljoonien eurojen rahoituksen saamiseksi alueelle.

”Olemme kuulleet, että ihmiset vähentävät päivittäisten aterioidensa määrää ja lapset keskeyttävät koulun. Se kertoo häämöttävästä katastrofista, jota maailma ei voi enää jättää huomiotta”, sanoi Maailman ruokaohjelman alueellinen johtaja Abdou Dieng eilen.

Sahel on Saharan eteläpuolella Afrikan pohjoisosissa sijaitseva alue, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen asti. YK-järjestöjen varoituksen mukaan noin viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee apua alueen länsiosissa kuudessa maassa, Pohjois-Senegalissa, Etelä-Mauritaniassa, osissa Malia, Nigeriä, Burkina Fasoa sekä Tšadia.

Kuivuuden vuoksi monien perheiden ruokavarannot ovat jo loppuneet, vaikka normaaleissa sääoloissa ne kestäisivät jopa syyskuuhun asti. 

Pääosin savannista koostuva Sahelin alue on kärsinyt viime vuosina ruokakriiseistä usein. Viimeisin suuri kriisi oli vuonna 2012, jolloin yhdeksän valtion alueella lähes 19 miljoonaa ihmistä kärsi ruokapulasta. Kuivuuden lisäksi alueella kärsitään myös islamistiryhmittymien aiheuttamasta epävakaudesta, joka on ajanut ihmisiä pakoon sekä vahingoittanut peruspalveluja ja elinkeinoja.

YK-järjestöjen mukaan tänä vuonna jopa yli 1,6 miljoonaa lasta voi kärsiä vakavasta akuutista aliravitsemuksesta. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin kriisivuonna 2012.

”On traagista, että samat äidit tulevat klinikoille vuosi toisensa jälkeen saadakseen lapsilleen hoitoa aliravitsemukseen”, kertoo YK:n lastenjärjestön Unicefin aluejohtaja Marie-Pierre Poirier.

YK-järjestöt tarvitsevat Sahel-operaatioon yhteensä noin 563 miljoonaa euroa. Hätäavun jakamisen ja aliravitsemuksen hoidon lisäksi alueella tarvitaan myös pitkäaikaisempaa tukea, jotta yhteisöjen kykyä varautua katastrofeihin voidaan vahvistaa, ne muistuttavat.

Sahelin ruokakriisi turismi TsadBurkina FasoMaliMauritaniaNigerSenegal

Lue myös

YK pyytää apua Sahelin ruokapulaan

Väkivaltaisuudet Nigeriassa ja Keski-Afrikan tasavallassa ovat ajaneet maailman köyhimpiin kuuluvan alueen yhä pahempaan kriisiin.

Sahelille miljardeja lisäapua

Yli 11 miljoonaa ihmistä elää edelleen nälkäriskissä.

Sahel välttyi täydeltä katastrofilta – toistaiseksi

Koko vuoden ruokapulasta kärsinyt Sahelin alue on saanut apua nopeammin kuin Afrikan sarvi viime vuonna. Hätäapua tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä käytännössä alue on kroonisessa kriisissä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.