Uutiset Kehityspolitiikka

Rikkaiden maiden apu köyhimmille kasvoi

OECD-maat suuntasivat viime vuonna hieman aiempaa enemmän apua kaikkein vähiten kehittyneimmille maille. Suomen kehitysavun kokonaissumma laski entisestään.
Fysioterapeutti auttaa lasta Irakissa
Rikkaat maat lisäsivät humanitaarista apua viime vuonna. Kuvassa tyttö EU:n rahoittamassa fysioterapiassa Irakin Mosulissa. (Kuva: Peter Biro / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations, EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Teollisuusmaat ohjasivat viime vuonna aiempaa enemmän kahdenvälistä kehitysapua vähiten kehittyneimmille maille sekä Afrikkaan. Myös humanitaarista apua annettiin enemmän kuin edellisvuonna, käy ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuoreista tilastoista.

Eilen julkaistujen tilstojen mukaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n 29 jäsenmaata antoivat virallista kehitysapua viime vuonna yhteensä 146,6 miljardia dollaria, elin noin 119 miljardia euroa. Apu vähiten kehittyneille maille kasvoi neljä prosenttia edellisvuodesta. Suurimpia avunantajia olivat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Ranska.

Kaikkiaan apua annettiin 0,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin syy oli se, etteivät maat tilastoineet enää yhtä paljon omia pakolaiskulujaan kehitysavuksi. Tämä taas johtui siitä, että  teollisuusmaihin tuli vähemmän pakolaisia kuin aiempina vuosina

”On hyvä nähdä, että rahaa menee enemmän sinne, missä sitä tarvitaan eniten, mutta se ei edelleenkään ole tarpeeksi. Liian moni avunantaja on yhä kaukana jäljessä 0,7-tavoitteesta”, sanoo OECD:n pääsihteeri Angel Gurria tiedotteessa.

Teollisuusmaat ovat luvanneet nostaa avun tason 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan. Keskimäärin apu oli kuitenkin vain 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Vain viisi maata, Tanska, Norja, Luxemburg, Iso-Britannia ja Ruotsi pääsivät 0,7-tavoitteeseen.

Suomi antoi kehitysapua viime vuonna 935 miljoonaa euroa, pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kehitysavun osuus bruttokansantulosta putosi 0,41 prosenttiin. Taustalla on pakolaiskulujen väheneminen sekä pienemmät määrärahat.

DAC:hen kuuluu vain pääosin läntisiä teollisuusmaita. Niiden ulkopuolella kehitysapua antoivat esimerkiksi Arabiemiirikunnat ja Turkki, jotka ylittivät reippaasti 0,7-osuuden.

Kehityspolitiikka kehitysavustustyökatastrofiapukehitysyhteistyö Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Pohjoismaiden lippuja

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.