Uutiset Yritysvastuu

Raportti paljasti Indonesian suojelualueiden palmuöljykaupan – Neste kertoo lopettaneensa ostot laittomasti toimivista tehtaista

Uuden tutkimuksen mukaan Neste ja monet muut länsimaiset brändit käyttävät palmuöljyä, jonka raaka-aine kasvatetaan laittomasti Indonesian suojelu- ja metsäalueilla. Neste kertoo lopettaneensa ostot tehtaista tänä vuonna. WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan kuluttajan kannattaa suhtautua palmuöljyyn varovaisesti.
Kasvillisuutta Tesso Nilon kansallispuistossa Indonesiassa
Monet suuryritykset ostavat palmuöljyä, joka on peräisin suojellusta Tesso Nilon kansallispuistosta Indonesiasta. (Kuva: Flore de Preneuf / PROFOR / CC BY-NC 2.0)

Neste ei enää osta palmuöljyä indonesialaistehtailta, joiden kerrottiin viime viikolla hankkivan raaka-aineitaan suojelualueilta. Näin kertoo yhtiön vastuullisuusjohtaja Simo Honkanen maailma.netille toimittamassaan sähköpostivastauksessa.

”Meille ei ole vuoden 2018 alusta lähtien tullut palmuöljyä niistä lähteistä, jotka raportissa mainitaan”, hän kertoo.

Neste oli vuonna 2016 ensimmäinen suuryritys, joka julkisti palmuöljynsä tavarantoimittajat. Se kertoo verkkosivuillaan, että nykyisin kaikki sen käyttämä palmuöljy on sataprosenttisesti jäljitettävissä sekä myös sertifioitua.

Siksi laittoman palmuöljyn tulon toimitusketjuun ei pitäisi olla mahdollista.

”Raportissa mainitut epäkohdat ovat vakavia ja periaatteidemme, sopimustemme sekä lakien vastaisia. -- Näin voi käydä yksinkertaisesti vain, jos joku toimitusketjun osa päättää sopimusten ja ohjeiden vastaisesti toimia laittomasti”, Honkanen toteaa.

Indonesialainen Eyes on the Forest (Eof) -järjestöverkosto kertoi viime viikolla julkaistussa raportissaan löytäneensä tarkastuksissaan 22 tehdasta, jotka ostavat laittomasti kasvatettuja öljypalmun hedelmiä Keski-Sumatran, Tesso Nilon ja Bukit Tigapuluhin suojelu- ja metsäalueilta.

Tehtaiden kautta on päätynyt laitonta palmuöljyä monille suomalaisillekin tutuille suuryrityksille, kuten Kellogg’sille, PepsiCo:lle, Nestlélle, Unileverille, Bungelle, Marsille, Colgate-Palmolivelle ja Procter & Gamblelle sekä suomalaiselle öljy-yhtiölle Nesteelle.

Neste on raportin mukaan ostanut palmuöljyä kolmelta laittomasti toimivalta tehtaalta vuosina 2011–2017. Yksi tehtaista vastaanotti laitonta raaka-ainetta Tesso Nilon kansallispuistosta vielä viime vuonna.

Honkasen mukaan raportin tehtaista neljä on toimittanut Nesteelle palmuöljyä. Ne kuuluvat Asian Agrille, yhdelle maailman suurimmista palmuöljyfirmoista. Vuoden 2018 alusta alkaen Nesteelle ole enää tullut palmuöljyä raportissa mainituista tehtaista. Syynä olivat kaupalliset tai toimitustekniset syyt, eivät epäilyt laittomuuksista.

Asian Agri on myös antanut ongelmista selvityksen, ja jatkossa Nesteen tavoitteena on parantaa riskialueiden toimintaketjun valvontaa, hän kertoo.

Kuluttajan kannattaa olla varuillaan

Ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen pitää EoF:n raportin löydöksiä huolestuttavina. Vaikka suuryritysten avoimuus tuotantoketjustaan on hänen mukaansa mahdollistanut raportin teon, ongelmia on silti yhä paljon.

”Tesso Nilo on kärsinyt vuosikymmeniä erilaisista laittomuuksista, ja esimerkiksi UPM oli alihankkijansa kanssa ongelmissa siellä jo 20 vuotta sitten. On erittäin huolestuttavaa, että Indonesia ei pysty valtiona hallitsemaan laittomuutta”, hän sanoo.

Palmuöljy on eettisesti ongelmallista, sillä sen raaka-aineena käytettävät öljypalmun hedelmät kasvatetaan plantaaseilla, joiden tieltä on raivattu miljoonia hehtaareita sademetsää. Luukkosen mukaan palmuöljyn tuotannon saaminen kestävälle pohjalle onkin vaikeaa, sillä käytännössä plantaasit hävittävät alkuperäiset metsät kokonaan.

Jotta tilanne muuttuisi, tarvitaan hänen mukaansa suuria rakenteellisia uudistuksia Indonesian hallinnossa sekä esimerkiksi korruptioon puuttumista. Yritysten taas pitäisi tehdä enemmän varmistaakseen raaka-aineidensa alkuperän.

Kuluttajan on vaikea välttyä palmuöljyltä, sillä sitä käytetään tavallisissa tuotteissa aina suklaasta shampooseen. Yksi vaihtoehto on luottaa yritysten hyödyntämiin vastuullisuussertifikaatteihin. Luotettavimpana pidetty RSPO-sertifikaatti löytyi kuitenkin joiltakin EoF:n raportissakin mainituilta tehtailta.

Luukkosen mukaan sertifikaateissa on paljon kehitettävää. Hän suhtautuu kuluttajana palmuöljyyn varovaisesti.

”En periaatteessa suosittele sertifioitua enkä sertifioimatonta palmuöljyä, koska tuotannon mittakaava on niin valtava ja ongelmia niin paljon”, hän toteaa.

Yritysvastuu talousyhtiötympäristömetsätsuojelu Indonesia

Lue myös

Zombeiksi pukeutuneita ihmisiä ostoskeskuksessa

Black Friday tulee ja shoppailuzombiet valtaavat ostoskeskukset – Järjestökampanjoilla vastustetaan turhaa kuluttamista

Black Friday on kulutusjuhlaa ylistävä alennuspäivä, mutta myös järjestöt yrittävät ottaa sen haltuun. Eettisen kaupan puolesta ry kampanjoi tällä viikolla pikamuotia vastaan muun muassa zombie-kävelyillä. ”Toivomme että ihmiset pohtisivat sitä, kuinka paljon he oikeasti tarvitsevat uusia asioita ja vaatteita”, järjestön viestinnän suunnittelija Larri Himma sanoo.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat