Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Raportti: Neste ja muut suuryritykset käyttävät laittomasti tuotettua palmuöljyä

Indonesiassa raivataan suojeltuja sademetsiä palmuöljyplantaaseiksi. Laittomilla plantaaseilla tuotetuista öljypalmun hedelmistä valmistettua öljyä käyttävät monet tunnetut elintarvikejätit ja öljyfirmat, kertoo ympäristöjärjestöjen julkaisema tuore tutkimusraportti.
Ilmakuva palmuöljyplantaasilta
Öljypalmuviljelmiä ja sademetsää Länsi-Kalimantanissa, Indonesiassa. (Kuva: Nanang Sujana / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Useat elintarvikejätit ja muut suuryritykset käyttävät Indonesian luonnonsuojelualueilla laittomasti tuotettua palmuöljyä, selviää indonesialaisten ympäristöjärjestöjen verkoston Eyes on the Forest (EoF)  julkaisemasta tutkimusraportista.

EoF on havainnut, että yli kaksikymmentä tehdasta on ostanut Tesso Nilo -kansallispuistossa ja sen lähialueilla laittomasti viljeltyjä öljypalmun hedelmiä, kertoo WWF, jonka Indonesian osasto on mukana verkostossa.

Laittomasti tuotettua öljyä ostavat muun muassa neljä maailman suurinta palmuöljyfirmaa – Wilmar, Musim Mas, Golden Agri-Resources ja Royal Golden Eagle – jotka hallitsevat yhdessä kolmea neljäsosaa maailman palmuöljykaupasta. Kaikki yhtiöt ovat julkisesti sitoutuneet metsäkadon vastaiseen politiikkaan.

Näiltä firmoilta palmuöljyä ostavat joko suoraan tai välikäsien kautta muun muassa tunnetut elintarvikebrändit Kellogg’s, PepsiCo, Nestlé, Unilever, Bunge, Mars ja Fuji Oil, hygieniatuotteita valmistavat Colgate-Palmolive ja Procter & Gamble, malesialainen palmuöljyfrma IOI – sekä suomalainen Neste.

”Tällainen toiminta saastuttaa maailmanlaajuiset toimitusketjut ja saa aikaan sen, että epäpuhdasta palmuöljyä päätyy pahaa-aavistamattomien kuluttajien ostoskoreihin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen tiedotteessa.

Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja. Öljyplantaasien alta on raivattu valtavat määrät sademetsää, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. EoF:n mukaan vielä vuonna 1985 metsät peittivät 25 miljoonaa hehtaaria Indonesian pinta-alasta, kun vuonna 2016 sademetsiä oli jäljellä enää 11 miljoonaa hehtaaria.

TARKENNUS 25.7.2018. Tehtaat eivät sijaitse suojelualueilla, vaan ne ostavat niillä viljeltyjä öljypalmun hedelmiä.

Yritysten yhteiskuntavastuu energiakauppakuluttaminenyhtiötympäristöilmastonmuutosmetsätsuojeluuusiutuva energia Indonesia

Lue myös

Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.
Macin näppäimistö ja otus

Suomalaisjärjestö selvittää, miten rakennetaan eettinen läppäri – ”Apple pystyisi nyt jo muuttamaan ison osan tuotannostaan eettiseksi”

Kannettavien tietokoneiden tuotantoon liittyy ongelmia, joita on mahdotonta välttää merkkiä vaihtamalla. Eettisen kaupan puolesta -järjestössä kyllästyttiin perinteiseen kampanjointiin ja päätettiin selvittää, voisiko reilun kaupan läppärin rakentaa itse.
Kasvillisuutta Tesso Nilon kansallispuistossa Indonesiassa

Raportti paljasti Indonesian suojelualueiden palmuöljykaupan – Neste kertoo lopettaneensa ostot laittomasti toimivista tehtaista

Uuden tutkimuksen mukaan Neste ja monet muut länsimaiset brändit käyttävät palmuöljyä, jonka raaka-aine kasvatetaan laittomasti Indonesian suojelu- ja metsäalueilla. Neste kertoo lopettaneensa ostot tehtaista tänä vuonna. WWF:n suojelujohtajan Jari Luukkosen mukaan kuluttajan kannattaa suhtautua palmuöljyyn varovaisesti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.