Uutiset Yritysvastuu

Raportti: Neste ja muut suuryritykset käyttävät laittomasti tuotettua palmuöljyä

Indonesiassa raivataan suojeltuja sademetsiä palmuöljyplantaaseiksi. Laittomilla plantaaseilla tuotetuista öljypalmun hedelmistä valmistettua öljyä käyttävät monet tunnetut elintarvikejätit ja öljyfirmat, kertoo ympäristöjärjestöjen julkaisema tuore tutkimusraportti.
Ilmakuva palmuöljyplantaasilta
Öljypalmuviljelmiä ja sademetsää Länsi-Kalimantanissa, Indonesiassa. (Kuva: Nanang Sujana / CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Useat elintarvikejätit ja muut suuryritykset käyttävät Indonesian luonnonsuojelualueilla laittomasti tuotettua palmuöljyä, selviää indonesialaisten ympäristöjärjestöjen verkoston Eyes on the Forest (EoF)  julkaisemasta tutkimusraportista.

EoF on havainnut, että yli kaksikymmentä tehdasta on ostanut Tesso Nilo -kansallispuistossa ja sen lähialueilla laittomasti viljeltyjä öljypalmun hedelmiä, kertoo WWF, jonka Indonesian osasto on mukana verkostossa.

Laittomasti tuotettua öljyä ostavat muun muassa neljä maailman suurinta palmuöljyfirmaa – Wilmar, Musim Mas, Golden Agri-Resources ja Royal Golden Eagle – jotka hallitsevat yhdessä kolmea neljäsosaa maailman palmuöljykaupasta. Kaikki yhtiöt ovat julkisesti sitoutuneet metsäkadon vastaiseen politiikkaan.

Näiltä firmoilta palmuöljyä ostavat joko suoraan tai välikäsien kautta muun muassa tunnetut elintarvikebrändit Kellogg’s, PepsiCo, Nestlé, Unilever, Bunge, Mars ja Fuji Oil, hygieniatuotteita valmistavat Colgate-Palmolive ja Procter & Gamble, malesialainen palmuöljyfrma IOI – sekä suomalainen Neste.

”Tällainen toiminta saastuttaa maailmanlaajuiset toimitusketjut ja saa aikaan sen, että epäpuhdasta palmuöljyä päätyy pahaa-aavistamattomien kuluttajien ostoskoreihin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen tiedotteessa.

Indonesia on maailman suurin palmuöljyn tuottaja. Öljyplantaasien alta on raivattu valtavat määrät sademetsää, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. EoF:n mukaan vielä vuonna 1985 metsät peittivät 25 miljoonaa hehtaaria Indonesian pinta-alasta, kun vuonna 2016 sademetsiä oli jäljellä enää 11 miljoonaa hehtaaria.

TARKENNUS 25.7.2018. Tehtaat eivät sijaitse suojelualueilla, vaan ne ostavat niillä viljeltyjä öljypalmun hedelmiä.

Yritysvastuu energiakauppakuluttaminenyhtiötympäristöilmastonmuutosmetsätsuojeluuusiutuva energia Indonesia

Lue myös

Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.
Kolme naista kädet kasvoillaan

Yli 400 kansanedustajaehdokasta haluaa Suomeen yritysvastuulain

Etenkin vihreiden, vasemmistoliiton ja sdp:n ehdokkaat kannattavat lakia, joka velvoittaisi yritykset selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutukset.
Monivärisiä lankarullia

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.