Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Raportti: ”Minun maani ensin -asenne” uhkaa kestävän kehityksen tavoitteita

Tuoreen tutkimuksen mukaan rikkaat maat eivät voi ylpeillä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisella. Lisäksi ne hidastavat vielä köyhienkin maiden kehitystä.
Mielenosoittajia bannerien ja ilmapallon kanssa Hampurissa
Hampurissa on osoitettu mieltä tulevaa G20-kokousta vastaan. G20-maat eivät voi ylpeillä sijoituksillaan kestävän kehityksen vertailussa, todetaan uudessa tutkimuksessa. (Kuva: GuenterHH / Flickr.com / CC BY-ND 2.0)

Monien maiden johtajien yhä kasvava ”minun maani ensin” -näkökulma uhkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista, kritisoidaan tuoreessa tutkimuksessa.

YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkoston (SDSN) sekä saksalaisen Bertelsmann Stiftung -säätiön selvityksen mukaan kasvava nationalismi ja protektionismi heikentävät teollisuusmaiden suoriutumista tavoitteiden saavuttamisessa ja lisäksi ne heikentävät vielä kehittyvien maidenkin mahdollisuuksia onnistua.

”Jos maailma aikoo saavuttaa tavoitteet, kaikkien maiden on otettava tavoitteet mukaan kansallisiin kehitysstrategioihinsa ja varmistettava, että ne ottavat vastuun vaikutuksistaan muuhun maailmaan”, sanoo SDSN:n johtaja, ekonomisti Jeffrey D. Sachs.

YK:n jäsenmaat hyväksyivät 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja niiden lukuisat alatavoitteet syksyllä 2015. Tavoitteissa on useita ympäristöön ja yhteiskunnalliseen edistykseen liittyviä tavoitteita, tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimuksessa tarkastellaan 157 maan edistystä. Ykkösenä komeilee pieniä, suhteellisen vauraita maita: Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja sekä Tšekki. Viimeisillä sijoilla taas ovat maailman köyhimpiin maihin kuuluvat Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Kongon demokraattinen tasavalta, Liberia sekä Madagaskar.

Raportti julkaistiin samaan aikaan, kun G20-maat valmistautuvat huomenna alkavaan kokoukseensa. G20-maat eivät voi kehua sijoituksillaan: esimerkiksi Yhdysvallat on sijalla 42, ja sen tavoitteista kahdeksan saa punaisen eli huonoimman merkinnän. Venäjä taas on sijalla 62 ja Kiina sijalla 71, raportissa kerrotaan.

Yleisimmät rikkaiden maiden haasteet liittyvät 12. tavoitteeseen, joka pyrkii kestämättömän kulutuksen ja tuotannon vähentämiseen. Esimerkiksi e-jäte on rikkaiden maiden kompastuskivi.

Raportti moittii rikkaita maita myös siitä, että ne vaikuttavat omilla toimillaan ja toimimattomuudellaan siihen, miten kehittyvät maat pystyvät saavuttamaan tavoitteet. Esimerkiksi ympäristöongelmien ulkoistaminen, epäreilu verokilpailu ja läpinäkymättömät rahoitusjärjestelmät haittaavat köyhienkin maiden kehitystä, raportissa todetaan.

Suomi saa raportissa vihreän eli parhaan mahdollisen merkinnän muun muassa köyhyyteen, terveyteen ja puhtaaseen energiaan liittyvistä tavoitteista. Huonoimmin se pärjää kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä, ilmastotoimissa sekä maaekosysteemien suojelussa.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteet

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat