Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Yleiskuva kaupungista
Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa on noin 24 miljoonaa asukasta. Kuva pääkaupunki Yaoundésta. (Kuva: bsag / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Kamerunin pakolaiskriisi on maailman laiminlyödyin pakolaiskriisi, sanoo Norjan pakolaisneuvosto (NRC).

Avustusjärjestö julkaisi tällä viikolla listauksen maailman kymmenestä unohdetuimmasta pakolaiskriisistä.

”Kansainvälinen yhteisö ei hoida velvollisuuksiaan Kamerunin kriisissä. Brutaalit tappamiset, poltetut kylät ja massiivinen pakolaisuus on otettu vastaan hiljaisuudella”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

Taistelut ovat ajaneet kodeistaan puoli miljoonaa ihmistä Kamerunin lounais- ja luoteisosissa. Satoja kyliä on sytytetty palamaan ja sairaaloihin on hyökätty. Yli 780 000 lapsen koulut on suljettu. Kolme miljoonaa ihmistä tarvitsisi humanitaarista apua.

Väkivallasta huolimatta maassa ei ole nähty suuria rauhanvälitysponnisteluja tai avustusohjelmia, NRC kritisoi. Mediahuomio on ollut minimaalista, ja osapuolia on painostettu kunnioittamaan siviilien oikeuksia liian vähän.

”Jokaisena päivänä, jona konfliktin annetaan jatkua, katkeruus lisääntyy ja alue lähestyy täysmittaista sotaa”, Egeland varoittaa.

Kriisin juuret liittyvät Kamerunin siirtomaahistoriaan. Maa jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskan ja Britannian kesken. Vuonna 2016 englanninkielisen alueen asukkaat ryhtyivät protestoimaan kokemaansa syrjintää. Turvallisuusjoukkojen kova reaktio on johtanut laajaan väkivaltaan ja aseellisten oppositioryhmittymien syntyyn.

NRC:n listaus perustuu arvioihin avustusoperaatioiden rahoituspulasta, mediahuomiosta sekä poliittisesta laiminlyönnistä. Kamerun sai korkeat pisteet kaikissa kategorioissa. Sen jälkeen laiminlyödyimpiä kriisejä ovat Kongon demokraattisen tasavallan ja Keski-Afrikan tasavallan kriisit.

”Humanitaarista apua pitäisi antaa vain tarpeiden perusteella. Joka päivä miljoonia pakolaisia kuitenkin lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi ja dollarit ovat ehtyneet”, Egeland muistuttaa.

Samantyyppistä listausta tekee myös avustusjärjestö Care International, joka listasi alkuvuodesta, mistä kriiseistä media uutisoi kaikkein vähiten. Kamerun ei päässyt tälle listalle.

Maailman laiminlyödyimmät pakolaiskriisit

  1. Kamerun
  2. Kongon demokraattinen tasavalta
  3. Keski-Afrikan tasavalta
  4. Burundi
  5. Ukraina
  6. Venezuela
  7. Mali
  8. Libya
  9. Etiopia
  10. Palestiina

Norjan pakolaisneuvosto arvioi 36 pakolaiskriisiä, jotka ovat aiheuttaneet yli 200 00 ihmisen pakenemisen.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus avustustyökatastrofiapupakolaisetpolitiikkakonflikti Kamerun

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi