Uutiset

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa
Avustusjärjestö Care International listasi maailman vähiten raportoidut humanitaariset kriisit. Sen mukaan mediahuomiolla on tärkeä rooli kriisien uhrien tukemisessa. (Kuva: Logan Abassi / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Luitko tai kuulitko viime vuonna Haitin, Madgaskarin tai Etiopian ruokakriiseistä? Todennäköisesti et. Yhdysvaltalaistaustainen avustusjärjestö Care International on käynyt läpi 1,1 miljoonaa nettiartikkelia viime vuodelta ja listannut sen perusteella, mistä humanitaarisista kriiseistä uutisoidaan vähiten ja mistä eniten. Kaikki kolme kriisiä kuuluvat listalle.

Care mukaan maailmassa oli viime vuonna yhteensä 34 ihmisen tai luonnon aiheuttamaa kriisiä, jotka vaikuttivat vähintään miljoonan ihmisen elämään. Se on koonnut eilen julkaistuun raporttiinsa tietoa kymmenestä, joista media on kertonut kaikkein vähiten.

Aihe halutaan nostaa esiin, sillä mediahuomion on todettu auttavan rahoituksen keräämisessä kriisien uhreille sekä myös poliittisen paineen lisäämisessä päättäjiä kohtaan.

”Näemme yhä monimutkaisempia ja kroonisempia kriisejä, jotka kilpailevat yleisön huomiosta. -- Kun kansainvälinen uutisointi kutistuu, aliraportoidut kriisit uhkaavat jäädä kokonaan pois tutkasta”, varoittaa Care Internationalin pääsihteeri Caroline Kende-Robb tiedotteessa.

Nyt kolmatta kertaa julkaistavan listan kärjessä ovat tänä vuonna Haiti, Etiopia ja Madagaskar.

Haiti sai paljon huomiota vuoden 2010 maanjäristyksen aikaan, mutta sen jälkeen ei niinkään, raportissa huomautetaan. Tällä hetkellä 2,8 miljoonaa haitilaista tarvitsee humanitaarista apua.

Maan krooninen ruokapula on maailman pahimpia. Yli puolet maan asukkaista on jatkuvasti nälän vaarassa, ja 22 prosenttia lapsista on kroonisesti aliravittuja. Taustalla ovat jatkuvat luonnonkatastrofit ja äärimmäinen köyhyys. Ongelmia pahentavat poliittinen epävakaus, huono kaupunkisuunnittelu sekä se, ettei sosiaalipalveluihin ole investoitu tarpeeksi.

Myös monet muut kriisit Caren listalla liittyvät ruokaa, ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin tai näistä kaikkiin. Listan kakkossijalla olevassa Etiopiassa kahdeksan miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua viime vuosien kuivuuskausien vuoksi. Madagaskarilla puolestaan nälän riskissä olevien määrä nousi viime vuonna 1,3 miljoonaan. Syynä on toistuva kuivuus ja El Niño -sääilmiö.

Seuraavaksi listalla ovat Kongon demokraattinen tasavalta, Filippiinit, Tšad, Etiopian pakolaiskriisi, Niger, Keski-Afrikan tasavalta ja Sudan. Esimerkiksi Filippiineillä taifuuni Mangkhut vaikutti yli 3,8 miljoonan ihmisen elämään viime vuonna.

Care korostaa, että tarkoituksena ei ole sälyttää vastuuta vain median harteille, sillä se kärsii varojen puutteesta, hyökkäyksistä sekä vaikeuksista päästä katastrofialueelle.

”Medioiden, poliitikkojen, valtioiden ja avustusjärjestöjen pitää liittyä yhteen löytääkseen innovatiivisia tapoja kiinnittää yleinen huomio humanitaarisiin tarpeisiin”, Kende-Robb kehottaa.

Raportin mukaan medialle pitäisi antaa kriiseistä enemmän tietoa ja sen pääsy kriisialueille pitäisi varmistaa. Medioiden pitää myös haastaa oletus siitä, etteivät humanitaariset uutiset kiinnosta yleisöä. Esimerkiksi Itä-Anglian yliopiston tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä seuraa uutisia humanitaarisista kriiseistä enemmän kuin mitään muita ulkomaanuutisia, tutkimuksessa kerrotaan.

avustustyökatastrofiapumediatiedotusvälineettieto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista