Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Opetusministeriö perui rauhantyön rahoitusleikkaukset – järjestöjen vyönkiristyslinja jatkuu silti

Rauhanjärjestöt saavat tänä vuonna lähes saman verran opetus- ja kulttuuriministeriön tukea kuin viime vuonnakin. Monet pienet järjestöt ovat kuitenkin pudonneet pois tuensaajien joukosta kokonaan.
Eurokolikoita ja -seteleitä
Opetusministeriö myönsi rauhanjärjestöille rahoitusta lähes sanan verran kuin viime vuonna, mutta viime vuosien leikkaukset tarkoittavat, että vyö on pidettävä kireällä. (Kuva: Tom Dennis Radetzki / CC BY-NC 2.0)

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tänä vuonna järjestöjen rauhantyötä lähes samalla summalla kuin viime vuonnakin. Päätös on helpotus rauhanjärjestöille, sillä vielä viime syksynä niiden rahoitusta aiottiin leikata kovalla kädellä.

”Olemme helpottuneita siitä, että alun perin suunnitellut isommat leikkaukset eivät toteutuneet. Toisaalta saamme melkein 30 prosenttia vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, mikä tarkoittaa, että taloudellinen tiukkuus jatkuu”, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ilmoitti viime syksynä jakavansa vuotuista rauhantyön toiminta-avustusta tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuotta vähemmän. Se olisi ollut järjestöille kova isku, sillä niiden rahoitusta leikattiin myös vuosina 2015 ja 2016.

Lahtinen kertoo järjestöjen olleen aktiivisesti yhteydessä ministeriöön ja eduskuntaan, ja lopulta rahaa onnistuttiin löytämään lisää. Niinpä OKM:n alkuvuonna tekemän päätöksen mukaan rauhanjärjestöt saavat tänä vuonna yhteensä 410 000 euroa, vain 2 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Suurimpia tuensaajia ovat Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti, jotka saavat 70 000–150 000 euroa kukin. Sadankomitean osuus on 45 000 euroa.

Tuensaajien määrä on kuitenkin vähentynyt. Vielä vuonna 2015 tukea myönnettiin 19 järjestölle ja viime vuonnakin 12:lle. Nyt tuensaajia on enää seitsemän. Joukosta ovat pudonneet monet pienet järjestöt, esimerkiksi Naiset rauhan puolesta, Lääkärin sosiaalinen vastuu sekä PAND – Taiteilijat rauhan puolesta ry.

Lahtinen pitää kehitystä huolestuttavana.

”On ollut hienoa, että rauhantyössä on erilaisia vaihtoehtoja niin asiakysymyksissä kuin toimintamuodoissakin. Nyt vapaaehtoistyöhön perustuvilta järjestöiltä viedään se pienikin rahoitus, joka on voinut mahdollistaa esimerkiksi tapahtumien järjestämisen tai osallistumisen kansainväliseen toimintaan”, hän toteaa.

Samalla isojen järjestöjen paineet tukea pieniä lisääntyvät, vaikka niidenkin rahoitus on viime vuosina vähentynyt.

”Yritämme kehittää omavarainhankintaa, mutta se on haastavaa samaan aikaan, kun resursseja on vähemmän. Joudumme priorisoimaan aika kovaa, ja se on aina jostain pois”, Lahtinen toteaa.

Hän huomauttaa, etteivät leikkaukset koske vain OKM:n tukea, vaan Sadankomitea on samaan aikaan jäänyt ilman useita muitakin tukia, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

”Kansalaisjärjestöjen rahoitus on kaiken kaikkiaan vähentynyt ja kilpailu koventunut. Pienet järjestöt jäävät tässä jalkoihin”, hän toteaa.

Rauhantyön leikkaukset ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntarauha Suomi Sadankomitea

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti