Uutiset Rauhantyön leikkaukset

Opetusministeriö perui rauhantyön rahoitusleikkaukset – järjestöjen vyönkiristyslinja jatkuu silti

Rauhanjärjestöt saavat tänä vuonna lähes saman verran opetus- ja kulttuuriministeriön tukea kuin viime vuonnakin. Monet pienet järjestöt ovat kuitenkin pudonneet pois tuensaajien joukosta kokonaan.
Eurokolikoita ja -seteleitä
Opetusministeriö myönsi rauhanjärjestöille rahoitusta lähes sanan verran kuin viime vuonna, mutta viime vuosien leikkaukset tarkoittavat, että vyö on pidettävä kireällä. (Kuva: Tom Dennis Radetzki / CC BY-NC 2.0)

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tänä vuonna järjestöjen rauhantyötä lähes samalla summalla kuin viime vuonnakin. Päätös on helpotus rauhanjärjestöille, sillä vielä viime syksynä niiden rahoitusta aiottiin leikata kovalla kädellä.

”Olemme helpottuneita siitä, että alun perin suunnitellut isommat leikkaukset eivät toteutuneet. Toisaalta saamme melkein 30 prosenttia vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, mikä tarkoittaa, että taloudellinen tiukkuus jatkuu”, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ilmoitti viime syksynä jakavansa vuotuista rauhantyön toiminta-avustusta tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuotta vähemmän. Se olisi ollut järjestöille kova isku, sillä niiden rahoitusta leikattiin myös vuosina 2015 ja 2016.

Lahtinen kertoo järjestöjen olleen aktiivisesti yhteydessä ministeriöön ja eduskuntaan, ja lopulta rahaa onnistuttiin löytämään lisää. Niinpä OKM:n alkuvuonna tekemän päätöksen mukaan rauhanjärjestöt saavat tänä vuonna yhteensä 410 000 euroa, vain 2 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Suurimpia tuensaajia ovat Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti, jotka saavat 70 000–150 000 euroa kukin. Sadankomitean osuus on 45 000 euroa.

Tuensaajien määrä on kuitenkin vähentynyt. Vielä vuonna 2015 tukea myönnettiin 19 järjestölle ja viime vuonnakin 12:lle. Nyt tuensaajia on enää seitsemän. Joukosta ovat pudonneet monet pienet järjestöt, esimerkiksi Naiset rauhan puolesta, Lääkärin sosiaalinen vastuu sekä PAND – Taiteilijat rauhan puolesta ry.

Lahtinen pitää kehitystä huolestuttavana.

”On ollut hienoa, että rauhantyössä on erilaisia vaihtoehtoja niin asiakysymyksissä kuin toimintamuodoissakin. Nyt vapaaehtoistyöhön perustuvilta järjestöiltä viedään se pienikin rahoitus, joka on voinut mahdollistaa esimerkiksi tapahtumien järjestämisen tai osallistumisen kansainväliseen toimintaan”, hän toteaa.

Samalla isojen järjestöjen paineet tukea pieniä lisääntyvät, vaikka niidenkin rahoitus on viime vuosina vähentynyt.

”Yritämme kehittää omavarainhankintaa, mutta se on haastavaa samaan aikaan, kun resursseja on vähemmän. Joudumme priorisoimaan aika kovaa, ja se on aina jostain pois”, Lahtinen toteaa.

Hän huomauttaa, etteivät leikkaukset koske vain OKM:n tukea, vaan Sadankomitea on samaan aikaan jäänyt ilman useita muitakin tukia, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

”Kansalaisjärjestöjen rahoitus on kaiken kaikkiaan vähentynyt ja kilpailu koventunut. Pienet järjestöt jäävät tässä jalkoihin”, hän toteaa.

Rauhantyön leikkaukset ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskuntarauha Suomi Sadankomitea

Lue myös

Puoliksi leikattu omena

Rauhantyöstä leikataan taas – ”pelkällä pyhällä hengellä ei voi toimia”

Rauhanjärjestöille on luvassa ensi vuonna OKM:n tukea 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan pelkona on, että rauhanjärjestöt muuttuvat pitkäjänteisen työn tekijöistä ”kivoiksi tapahtumajärjestäjiksi”.
Sakset

Rauhanjärjestöjen ja Ihmisoikeusliiton tulevaisuus epävarma

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee järjestöjä vielä ensi vuonna, mutta sen jälkeinen tulevaisuus on avoin. "Suomalainen rauhantyö vedetään polvilleen", toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Budjettileikkaukset iskevät rauhanjärjestöihin

Ensi vuoden budjetti vie lähes neljäsosan opetusministeriön järjestöille myöntämästä rauhantyön tuesta. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan rauhantyö uhkaa muuttua pinnallisemmaksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.