Uutiset Rauha ja konfliktit

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi veikkailtiin muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, mutta palkinto meni tällä kertaa Maailman ruokaohjelmalle. Palkinnolla haluttiin antaa tunnustusta myös kansainväliselle monenkeskiselle yhteistyölle.
Mies pöydän takana puolilähikuvassa.
WFP:tä johtaa tällä hetkellä yhdysvaltalainen David Beasley. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Norjan Nobel-komitea on myöntänyt tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon YK:n alaiselle Maailman ruokaohjelmalle (WFP).

WFP on ruoka-apua ympäri maailman toimittava järjestö, joka tavoitti viime vuonna lähes sata miljoonaa ihmistä 88 maassa. Viime vuosina nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut muun muassa konfliktien takia.

Palkinnolla halutaan kääntää katseet maailman nälkäisiin sekä palkita WFP sen taistelusta nälkää vastaan, yrityksistä parantaa rauhan olosuhteita konfliktialueilla sekä estää ruuan käyttöä konfliktien aseena, Nobel-komitea perusteli.

”Nälän ja aseellisten konfliktien välillä on noidankehä: sota ja konfliktit voivat aiheuttaa ruokapulaa ja nälkää aivan, kuten nälkä ja ruokapula voivat saada piilevät konfliktit leimahtamaan ja kiihdyttää väkivallan käyttöä”, komitea sanoi perusteluissaan.

Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius pitää erityisen merkittävänä sitä, että palkintoperusteissa korostettiin myös kansainvälisen solidaarisuuden ja monenkeskisen yhteistyön merkitystä. WFP on esimerkki siitä.

”Palkinnolla haluttiin muistuttaa, että monet perusasiat maailmassa hoituvat sillä, että asiat tehdään yhteisten rakenteiden kautta. -- On hyvä muistuttaa maailmaa ja ihmisiä siitä, että tällaista työtä tehdään ja että vaikka YK-organisaatiot kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, Lodenius toteaa.

Toisaalta WFP ei ole varsinainen rauhanjärjestö ja Nobel-keskusteluissa onkin aika ajoin kiistelty siitä, millaiseen työhön Alfred Nobel halusi rauhanpalkintonsa oikeastaan antaa.

Lodeniuksen mukaan rauhanjärjestöt toivoisivat, että Nobel-palkinto menisi konkreettiseen, juuri nyt tehtävään rauhantyöhön eikä toimisi yleisenä tunnustuspalkintona.

”WFP:n palkitseminen menee ehkä hiukan rajoille, vaikka arvostammekin valtavasti YK-järjestöjä ja ne tekevät laajasti ymmärrettynä konfliktien ennaltaehkäisy-, ratkaisu- ja rauhantyötä. Isolle organisaatiolle annettu valokeila ja raha ei kuitenkaan ole niin iso asia kuin jollekin päivittäistä työtä tekevälle kampanjalle rauhan puolesta tai köyhälle rauhanjärjestölle”, hän sanoo.

WFP:n valinta voittajaksi oli joka tapauksessa yllätys, sillä voittajiksi oli veikkailtu muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, Uuden-Seelannin pääministeriä Jacinda Ardernia sekä Maailman terveysjärjestöä.

”Nobel-komitea yrittää ja usein onnistuukin yllättämään. Kun maailma katsoo johonkin suuntaan, se tuokin uuden näkökulman eikä seuraa vedonlyöntitoimistojen arvauksia”, Lodenius toteaa.

Nobelin rauhanpalkinnon arvo on noin 957 000 euroa. Viime vuonna palkinto myönnettiin Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille.

Rauha ja konfliktit avustustyöruokakonfliktirauha Suomen Rauhanliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä