Uutiset Rauha ja konfliktit

Nobelin rauhanpalkinto Maailman ruokaohjelmalle – ”Vaikka YK-järjestöt kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius

Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi veikkailtiin muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, mutta palkinto meni tällä kertaa Maailman ruokaohjelmalle. Palkinnolla haluttiin antaa tunnustusta myös kansainväliselle monenkeskiselle yhteistyölle.
Mies pöydän takana puolilähikuvassa.
WFP:tä johtaa tällä hetkellä yhdysvaltalainen David Beasley. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Norjan Nobel-komitea on myöntänyt tämänvuotisen Nobelin rauhanpalkinnon YK:n alaiselle Maailman ruokaohjelmalle (WFP).

WFP on ruoka-apua ympäri maailman toimittava järjestö, joka tavoitti viime vuonna lähes sata miljoonaa ihmistä 88 maassa. Viime vuosina nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut muun muassa konfliktien takia.

Palkinnolla halutaan kääntää katseet maailman nälkäisiin sekä palkita WFP sen taistelusta nälkää vastaan, yrityksistä parantaa rauhan olosuhteita konfliktialueilla sekä estää ruuan käyttöä konfliktien aseena, Nobel-komitea perusteli.

”Nälän ja aseellisten konfliktien välillä on noidankehä: sota ja konfliktit voivat aiheuttaa ruokapulaa ja nälkää aivan, kuten nälkä ja ruokapula voivat saada piilevät konfliktit leimahtamaan ja kiihdyttää väkivallan käyttöä”, komitea sanoi perusteluissaan.

Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius pitää erityisen merkittävänä sitä, että palkintoperusteissa korostettiin myös kansainvälisen solidaarisuuden ja monenkeskisen yhteistyön merkitystä. WFP on esimerkki siitä.

”Palkinnolla haluttiin muistuttaa, että monet perusasiat maailmassa hoituvat sillä, että asiat tehdään yhteisten rakenteiden kautta. -- On hyvä muistuttaa maailmaa ja ihmisiä siitä, että tällaista työtä tehdään ja että vaikka YK-organisaatiot kuulostavat vähän tylsiltä, ne tekevät tärkeää työtä”, Lodenius toteaa.

Toisaalta WFP ei ole varsinainen rauhanjärjestö ja Nobel-keskusteluissa onkin aika ajoin kiistelty siitä, millaiseen työhön Alfred Nobel halusi rauhanpalkintonsa oikeastaan antaa.

Lodeniuksen mukaan rauhanjärjestöt toivoisivat, että Nobel-palkinto menisi konkreettiseen, juuri nyt tehtävään rauhantyöhön eikä toimisi yleisenä tunnustuspalkintona.

”WFP:n palkitseminen menee ehkä hiukan rajoille, vaikka arvostammekin valtavasti YK-järjestöjä ja ne tekevät laajasti ymmärrettynä konfliktien ennaltaehkäisy-, ratkaisu- ja rauhantyötä. Isolle organisaatiolle annettu valokeila ja raha ei kuitenkaan ole niin iso asia kuin jollekin päivittäistä työtä tekevälle kampanjalle rauhan puolesta tai köyhälle rauhanjärjestölle”, hän sanoo.

WFP:n valinta voittajaksi oli joka tapauksessa yllätys, sillä voittajiksi oli veikkailtu muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunbergia, Uuden-Seelannin pääministeriä Jacinda Ardernia sekä Maailman terveysjärjestöä.

”Nobel-komitea yrittää ja usein onnistuukin yllättämään. Kun maailma katsoo johonkin suuntaan, se tuokin uuden näkökulman eikä seuraa vedonlyöntitoimistojen arvauksia”, Lodenius toteaa.

Nobelin rauhanpalkinnon arvo on noin 957 000 euroa. Viime vuonna palkinto myönnettiin Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille.

Rauha ja konfliktit avustustyöruokakonfliktirauha Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”