Uutiset

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidentti David Mabuzaa tämän vieraillessa Etiopiassa tammikuussa. (Kuva: GCIS / CC BY-NC 2.0)

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille.

Etiopia solmi viime vuoden heinäkuussa Abiyn johdolla rauhan Eritran kanssa kahdenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Abiy on edistänyt rauhanprosesseja myös Eritrean ja Djiboutin välillä sekä Sudanissa opposition ja hallituksen kesken.

Oliko palkinnon myöntäminen Abiy Ahmedille odotettua vai tuliko se yllätyksenä, Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo?

”Ainahan se on vähän jännittävää ja yllättävää, kuka rauhanpalkinnon lopulta saa. Mutta on tämä ollut pinnalla mediassa ja veikkauslistauksissa. Rauha Eritrean ja Etiopian välille on merkittävä saavutus, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Afrikan vakauteen”, Vähäsalo sanoo.

Nobel-komitean perusteluissa nostettiin esiin myös Abiyn sisäpoliittiset toimet, kuten poliittisten vankien armahdukset, mediasensuurin vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen. Abiyn hallituksen ministereistä puolet on naisia, samoin Abiyn kaudella valittu presidentti Sahle-Work Zewde – ensimmäinen nainen virassa – ja korkeimman oikeuden presidentti.

”Etiopiassa on Abiyn aikana tapahtunut aitoa edistymistä monien kysymysten suhteen, kuten pyrkimys vähentää maan sisäisiä jännitteitä edistämällä dialogia erilaisten aseellisten ryhmien johtajien kanssa. Sellaista toimintaa soisi näkevän enemmänkin.”

Palkinto todennäköisesti herättää myös keskustelua ja kritiikkiä johtuen juuri Etiopian sisäisestä tilanteesta, kuten maassa kytevistä etnisistä konflikteista, Vähäsalo arvelee.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan muun muassa maan yli kahdesta miljoonasta sisäistä pakolaisesta, sosiaalisessa mediassa leviävästä vihapuheesta, runsaasta aseiden määrästä ja heikentyvästä turvallisuustilanteesta monissa osin maata.

”Tulee myös muistaa, ettei rauhansopimus ratkaissut kaikkea Etiopian ja Eritrean tilanteessa. Olemme rauhanliikkeessä kritisoineet etenkin Eritrean loputtoman pakkotyön luonteista asevelvollisuutta”, Vähäsalo huomauttaa.

Palkintoa on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että Etiopian ja Eritrean rauhanprosessi on vasta alkutekijöissään, eikä sen lopputuloksesta ole vielä tietoa. Abiy valittiin pääministeriksi toukokuussa 2018.

Vähäsalo kuitenkin ymmärtää komitean ratkaisua, sillä Alfred Nobelin testamentin mukaan rauhanpalkinto tulee myöntää käynnissä olevalle rauhantyölle, sekä tunnustuksena jo tehdystä työstä että kannustukseksi jatkaa prosessia.

”Toivottavasti palkinto rohkaisee pääministeriä toimimaan demokratian vahvistamiseksi, väkivallan vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi entistä pontevammin. Etiopiassa on vielä paljon tehtävää, jotta siitä saataisiin kaikille ihmisille hyvä paikka asua.”

kehityspolitiikkademokratiasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauha Etiopia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti