Uutiset

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidentti David Mabuzaa tämän vieraillessa Etiopiassa tammikuussa. (Kuva: GCIS / CC BY-NC 2.0)

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille.

Etiopia solmi viime vuoden heinäkuussa Abiyn johdolla rauhan Eritran kanssa kahdenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Abiy on edistänyt rauhanprosesseja myös Eritrean ja Djiboutin välillä sekä Sudanissa opposition ja hallituksen kesken.

Oliko palkinnon myöntäminen Abiy Ahmedille odotettua vai tuliko se yllätyksenä, Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo?

”Ainahan se on vähän jännittävää ja yllättävää, kuka rauhanpalkinnon lopulta saa. Mutta on tämä ollut pinnalla mediassa ja veikkauslistauksissa. Rauha Eritrean ja Etiopian välille on merkittävä saavutus, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Afrikan vakauteen”, Vähäsalo sanoo.

Nobel-komitean perusteluissa nostettiin esiin myös Abiyn sisäpoliittiset toimet, kuten poliittisten vankien armahdukset, mediasensuurin vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen. Abiyn hallituksen ministereistä puolet on naisia, samoin Abiyn kaudella valittu presidentti Sahle-Work Zewde – ensimmäinen nainen virassa – ja korkeimman oikeuden presidentti.

”Etiopiassa on Abiyn aikana tapahtunut aitoa edistymistä monien kysymysten suhteen, kuten pyrkimys vähentää maan sisäisiä jännitteitä edistämällä dialogia erilaisten aseellisten ryhmien johtajien kanssa. Sellaista toimintaa soisi näkevän enemmänkin.”

Palkinto todennäköisesti herättää myös keskustelua ja kritiikkiä johtuen juuri Etiopian sisäisestä tilanteesta, kuten maassa kytevistä etnisistä konflikteista, Vähäsalo arvelee.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan muun muassa maan yli kahdesta miljoonasta sisäistä pakolaisesta, sosiaalisessa mediassa leviävästä vihapuheesta, runsaasta aseiden määrästä ja heikentyvästä turvallisuustilanteesta monissa osin maata.

”Tulee myös muistaa, ettei rauhansopimus ratkaissut kaikkea Etiopian ja Eritrean tilanteessa. Olemme rauhanliikkeessä kritisoineet etenkin Eritrean loputtoman pakkotyön luonteista asevelvollisuutta”, Vähäsalo huomauttaa.

Palkintoa on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että Etiopian ja Eritrean rauhanprosessi on vasta alkutekijöissään, eikä sen lopputuloksesta ole vielä tietoa. Abiy valittiin pääministeriksi toukokuussa 2018.

Vähäsalo kuitenkin ymmärtää komitean ratkaisua, sillä Alfred Nobelin testamentin mukaan rauhanpalkinto tulee myöntää käynnissä olevalle rauhantyölle, sekä tunnustuksena jo tehdystä työstä että kannustukseksi jatkaa prosessia.

”Toivottavasti palkinto rohkaisee pääministeriä toimimaan demokratian vahvistamiseksi, väkivallan vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi entistä pontevammin. Etiopiassa on vielä paljon tehtävää, jotta siitä saataisiin kaikille ihmisille hyvä paikka asua.”

kehityspolitiikkademokratiasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauha Etiopia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Kädet tietokoneen näppäimistöllä

Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.