Uutiset

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidentti David Mabuzaa tämän vieraillessa Etiopiassa tammikuussa. (Kuva: GCIS / CC BY-NC 2.0)

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille.

Etiopia solmi viime vuoden heinäkuussa Abiyn johdolla rauhan Eritran kanssa kahdenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Abiy on edistänyt rauhanprosesseja myös Eritrean ja Djiboutin välillä sekä Sudanissa opposition ja hallituksen kesken.

Oliko palkinnon myöntäminen Abiy Ahmedille odotettua vai tuliko se yllätyksenä, Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo?

”Ainahan se on vähän jännittävää ja yllättävää, kuka rauhanpalkinnon lopulta saa. Mutta on tämä ollut pinnalla mediassa ja veikkauslistauksissa. Rauha Eritrean ja Etiopian välille on merkittävä saavutus, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Afrikan vakauteen”, Vähäsalo sanoo.

Nobel-komitean perusteluissa nostettiin esiin myös Abiyn sisäpoliittiset toimet, kuten poliittisten vankien armahdukset, mediasensuurin vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen. Abiyn hallituksen ministereistä puolet on naisia, samoin Abiyn kaudella valittu presidentti Sahle-Work Zewde – ensimmäinen nainen virassa – ja korkeimman oikeuden presidentti.

”Etiopiassa on Abiyn aikana tapahtunut aitoa edistymistä monien kysymysten suhteen, kuten pyrkimys vähentää maan sisäisiä jännitteitä edistämällä dialogia erilaisten aseellisten ryhmien johtajien kanssa. Sellaista toimintaa soisi näkevän enemmänkin.”

Palkinto todennäköisesti herättää myös keskustelua ja kritiikkiä johtuen juuri Etiopian sisäisestä tilanteesta, kuten maassa kytevistä etnisistä konflikteista, Vähäsalo arvelee.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan muun muassa maan yli kahdesta miljoonasta sisäistä pakolaisesta, sosiaalisessa mediassa leviävästä vihapuheesta, runsaasta aseiden määrästä ja heikentyvästä turvallisuustilanteesta monissa osin maata.

”Tulee myös muistaa, ettei rauhansopimus ratkaissut kaikkea Etiopian ja Eritrean tilanteessa. Olemme rauhanliikkeessä kritisoineet etenkin Eritrean loputtoman pakkotyön luonteista asevelvollisuutta”, Vähäsalo huomauttaa.

Palkintoa on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että Etiopian ja Eritrean rauhanprosessi on vasta alkutekijöissään, eikä sen lopputuloksesta ole vielä tietoa. Abiy valittiin pääministeriksi toukokuussa 2018.

Vähäsalo kuitenkin ymmärtää komitean ratkaisua, sillä Alfred Nobelin testamentin mukaan rauhanpalkinto tulee myöntää käynnissä olevalle rauhantyölle, sekä tunnustuksena jo tehdystä työstä että kannustukseksi jatkaa prosessia.

”Toivottavasti palkinto rohkaisee pääministeriä toimimaan demokratian vahvistamiseksi, väkivallan vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi entistä pontevammin. Etiopiassa on vielä paljon tehtävää, jotta siitä saataisiin kaikille ihmisille hyvä paikka asua.”

kehityspolitiikkademokratiasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauha Etiopia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”