Uutiset

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidentti David Mabuzaa tämän vieraillessa Etiopiassa tammikuussa. (Kuva: GCIS / CC BY-NC 2.0)

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille.

Etiopia solmi viime vuoden heinäkuussa Abiyn johdolla rauhan Eritran kanssa kahdenkymmenen vuoden sotimisen jälkeen. Abiy on edistänyt rauhanprosesseja myös Eritrean ja Djiboutin välillä sekä Sudanissa opposition ja hallituksen kesken.

Oliko palkinnon myöntäminen Abiy Ahmedille odotettua vai tuliko se yllätyksenä, Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo?

”Ainahan se on vähän jännittävää ja yllättävää, kuka rauhanpalkinnon lopulta saa. Mutta on tämä ollut pinnalla mediassa ja veikkauslistauksissa. Rauha Eritrean ja Etiopian välille on merkittävä saavutus, jolla on positiivinen vaikutus koko Itä-Afrikan vakauteen”, Vähäsalo sanoo.

Nobel-komitean perusteluissa nostettiin esiin myös Abiyn sisäpoliittiset toimet, kuten poliittisten vankien armahdukset, mediasensuurin vähentäminen ja tasa-arvon edistäminen. Abiyn hallituksen ministereistä puolet on naisia, samoin Abiyn kaudella valittu presidentti Sahle-Work Zewde – ensimmäinen nainen virassa – ja korkeimman oikeuden presidentti.

”Etiopiassa on Abiyn aikana tapahtunut aitoa edistymistä monien kysymysten suhteen, kuten pyrkimys vähentää maan sisäisiä jännitteitä edistämällä dialogia erilaisten aseellisten ryhmien johtajien kanssa. Sellaista toimintaa soisi näkevän enemmänkin.”

Palkinto todennäköisesti herättää myös keskustelua ja kritiikkiä johtuen juuri Etiopian sisäisestä tilanteesta, kuten maassa kytevistä etnisistä konflikteista, Vähäsalo arvelee.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on ollut huolissaan muun muassa maan yli kahdesta miljoonasta sisäistä pakolaisesta, sosiaalisessa mediassa leviävästä vihapuheesta, runsaasta aseiden määrästä ja heikentyvästä turvallisuustilanteesta monissa osin maata.

”Tulee myös muistaa, ettei rauhansopimus ratkaissut kaikkea Etiopian ja Eritrean tilanteessa. Olemme rauhanliikkeessä kritisoineet etenkin Eritrean loputtoman pakkotyön luonteista asevelvollisuutta”, Vähäsalo huomauttaa.

Palkintoa on tuoreeltaan kritisoitu siitä, että Etiopian ja Eritrean rauhanprosessi on vasta alkutekijöissään, eikä sen lopputuloksesta ole vielä tietoa. Abiy valittiin pääministeriksi toukokuussa 2018.

Vähäsalo kuitenkin ymmärtää komitean ratkaisua, sillä Alfred Nobelin testamentin mukaan rauhanpalkinto tulee myöntää käynnissä olevalle rauhantyölle, sekä tunnustuksena jo tehdystä työstä että kannustukseksi jatkaa prosessia.

”Toivottavasti palkinto rohkaisee pääministeriä toimimaan demokratian vahvistamiseksi, väkivallan vähentämiseksi ja ihmisoikeuksien edistämiseksi entistä pontevammin. Etiopiassa on vielä paljon tehtävää, jotta siitä saataisiin kaikille ihmisille hyvä paikka asua.”

kehityspolitiikkademokratiasota ja rauhakonfliktikonfliktinratkaisurauha Etiopia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla