Uutiset Tunisian kehitys

Moni tunisialainen haikaili vahvan johtajan perään, ja toive toteutui, kun presidentti nappasi vallan itselleen – Nyt edessä voi olla paluu itsevaltiuden aikaan, varoittaa tutkija

Tunisia on arabimaista ainoa, josta tuli vuoden 2011 kansannousujen jälkeen demokratia. Heinäkuun lopussa maan presidentti Kais Saied kuitenkin erotti pääministerin ja jäädytti parlamentin toiminnan. Ihmisoikeusaktivisti Nosra Ayari uskoo, että maan demokratia kestää, tutkija Monica Marksin mukaan riski diktatuuriin paluusta on suuri.
Nainen kahden laatikon välissä äänestyslippujen kanssa.
Tunisiassa järjestettiin kunnallisvaalit vuonna 2018. Onnistuneista vaaleista huolimatta demokratisoituminen ei ole sujunut ongelmitta. Nyt maassa pelätään paluuta itsevaltiuden aikaan. (Kuva: Congress of local and regional authorities / CC BY-ND 2.0)

Nosra Ayari, 34, istui kotinsa puutarhassa myöhään illalla Tunisian pääkaupungissa Tunisissa, kun ulkoa alkoi kuulua huutoja ja autojen torvien toitotusta. Oli sunnuntai, 25. heinäkuuta kuluvaa vuotta.

”Luulin ensin, että joku viettää häitä vielä ulkonaliikkumiskiellon jälkeen. Se kesti pitkään, kuulin ilonhuutoja ja sanoin perheelleni, että nyt on mentävä nettiin katsomaan, onko jotain tapahtunut”, Ayari kertoo.

Uutiset illan tapahtumista levisivät muualle maailmaan seuraavana päivänä. Tunisian presidentti, vuonna 2019 virkaansa valittu Kais Saied oli ilmoittanut erottavansa pääministeri Hichem Mechichin ja jäädyttävänsä parlamentin toiminnan 30 päiväksi.

Samalla hän otti itselleen myös yleisen syyttäjän tehtävät. Seuraavana päivänä armeija esti kansanedustajia saapumasta parlamenttitalolle.

Saied on sanonut toimineensa perustuslain mukaan. Hän on kiistänyt tehneensä vallankaappausta, sanonut, ettei aio uudeksi diktaattoriksi ja luvannut säilyttää demokraattiset vapaudet. Samaan aikaan hän on laajentanut koronan takia säädettyä ulkonaliikkumiskieltoa ja kieltänyt yli kolmen hengen tapaamiset. Nyt kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä hän aikoo.

Pelissä on paljon, sillä Tunisiaa on pidetty eräänlaisena arabimaailman valopilkkuna. Se on ainoa maa, joka muuttui diktatuurista demokratiaksi vuonna 2011, kun kansannousut levisivät Tunisiasta muualle Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Maassa on järjestetty useat onnistuneet vaalit.

”On olemassa hyvin suuri riski, että demokratia heikkenee pysyvästi tai itsevaltius laajenee. Asiat voivat mennä hyvin moneen suuntaan. Tunisiassa on vahva itsevaltiuden historia, ja nyt olemme presidentin hyvän tahdon armoilla”, varoittaa New York University Abu Dhabin apulaisprofessori, tohtori Monica Marks, joka on tutkinut vuosia Tunisian politiikkaa.

Keskiluokka kutistuu

Kaikki tunisialaiset eivät jaa Marksin huolta. Moni, joidenkin arvioiden mukaan jopa enemmistö, tukee presidentin tempausta ja juhli kadulla Saiedin ilmoituksen jälkeen.

Alun perin politiikan ulkopuolelta vuonna 2019 valituksi tulleen, aiemmin perustuslain professorina työskennelleen Saiedin, uskotaan olevan parempi vaihtoehto kuin korruptoitunut ja tehoton hallitus, jonka katsotaan edustavan eliittiä.

Järjestösektorilla toimiva, ihmisoikeusaktivistiksi itsensä luonnehtiva Nosra Ayari ei tue presidentin toimia varauksetta mutta tietää, mitä kadulla juhlivien kansalaisten mielessä liikkuu.

Tunisia kärsii vaikeasta talouskriisistä, jonka seurauksena yli kolmannes nuorista on työttömänä. Vuoden 2011 vallankumous ja sitä seurannut demokratisoituminen ei poistanut korruptiota tai poliittista suhmurointia, ja hallinto on hoitanut huonosti myös koronapandemian. Sairaalat ovat täynnä, rokotukset etenevät hitaasti ja kuolleisuusluvut ovat Afrikan suurimpia henkeä kohti. Ei siis ihme, että kansa on tyytymätöntä. Osa on jopa alkanut haikailla diktaattori Zine el-Abidine Ben Alin aikoja.

”Ihmiset menivät vuonna 2011 kaduille, koska he halusivat arvokkuutta, tasa-arvoa ja vaurautta. Mutta nyt ihmiset köyhtyvät yhä lisää. Keskiluokka kutistuu, inflaatio kasvaa, ostovoima heikentyy. Sen lisäksi ihmiset eivät pysty edes varmistamaan hengissä selviämistä pandemian aikana”, Ayari sanoo.

Moni nuori lähteekin hengenvaaralliselle matkalle Välimeren yli kohti Eurooppaa. Ayarinkin koulutetussa lähipiirissä moni on harkinnut ulkomaille lähtöä, ei tosin Välimeren reittiä vaan tavanomaisin keinoin.

”Tuntui, ettemme voi kuin elää päivä kerrallaan, sillä kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu seuraavana päivänä”, hän kuvailee tunnelmia ennen heinäkuun loppua.

Presidentti Saiedin tempaus näyttäytyy monelle siis ainakin mahdollisuudelta muutokseen. Ayarikaan ei vielä haluta tuomita Saiedia diktaattoriksi.

”Meillä ei ole vielä kaikkia faktoja sen määrittelemiseen, oliko kyseessä vallankaappaus vai ei. Uskon, että demokratia suojelee demokratiaa. Jos Tunisia menee kohti diktatuuria, haastamme presidentin. Presidentti ei vielä ole diktaattori, vaikka hän pelaakin nyt yksin”, hän sanoo.

Hänen mielestään presidentti on tehnyt vasta kaksi epädemokraattista tekoa: Vallan ottamisen jälkeen poliisi sulki uutistoimisto Al-Jazeeran tilat. Lisäksi presidenttiä vallankaappauksesta syyttänyt kansanedustaja Yassine Ayari pantiin vankilaan, perusteena vanhat, armeijaa kritisoineet some-kommentit.

Kuin kissa puussa

Tutkija Monica Marksin mukaan teknisesti ottaen Saied teki vallankaappauksen. Teon lainmukaisuutta ei kuitenkaan pystytä arvioimaan, sillä Tunisiaan ei ole onnistuttu luomaan perustuslakituomioistuinta.

Saied itse on vedonnut siihen, että perustuslain mukaan presidentti voi jäädyttää parlamentin toiminnan 30 päiväksi, jos maata kohtaa ”välitön uhka” ja hän on ensin konsultoinut pääministeriä ja parlamentin puhemiestä.

Oli sitten kyseessä lainrikkomus tai ei, moni tunisialainen uskoo, että mikäli Saied haalii liikaa valtaa itselleen, kansa voi jälleen syrjäyttää hänet protesteilla, kuten kävi vuonna 2011 diktaattori Ben Alille.

Marks kuitenkin pelkää, ettei näin käy. Paremminkin Saiedin tekojen suvaitseminen voi lähettää viestin, että hän voi toimia näin jatkossakin.

”Oikeusvaltiota ei voi palauttaa oikeusvaltiosta luopumalla, rankaisemattomuutta vastaan ei voi taistella rankaisemattomuudella eikä demokratiaa voi palauttaa sulkemalla ulos kaikki vaaleilla valitut johtajat”, Marks sanoo.

Tällä hetkellä merkit eivät ole hyviä. Presidentti ei ole vieläkään nimennyt uutta pääministeriä ja 30 päivän aikaraja tulee pian vastaan.

”Hän ei ole julkaissut tiekarttaa emmekä tiedä hänen tavoitteitaan. Hän on kuin kissa, joka on kiivennyt hyvin korkealle puuhun, ja kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset kumppanit yrittävät ojentaa hänelle tikapuut, jotta hän pääsisi alas. Ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä, haluaako hän sieltä pois – vai ehkä rakentaa sinne puumajan.”

Suoraa demokratiaa?

Tunisialaisten tyytymättömyyttä vuoden 2011 vallankumouksen tuloksiin on helppo ymmärtää. Se, mikä meni vikaan, johtuu Marksin mukaan muun muassa siitä, ettei poliittista ja hallinnollista järjestelmää uudistettu tarpeeksi. Tunisian järjestelmä on rakennettu yhden diktaattorin varaan, järjestelmä on monimutkainen ja vaatii sääntöjen kiertämistä.

Samaan aikaan poliitikot välttelevät vastuuta. Suosituin puolue Ennahda yritti johtaa Tunisiaa vuosina 2012–2014, mutta se muuttui varovaiseksi sen jälkeen, kun sitä syytettiin muun muassa samaan aikaan tapahtuneista poliitikkojen salamurhista. Seurauksena oli  jatkuvaan konsensukseen pyrkivä koalitiohallitus, jossa kukaan ei uskaltanut tehdä päätöksiä tai ottaa vastuuta niistä.

Sitä, pystyykö Saied uudistamaan järjestelmää, on vaikea arvioida.

Ulkovalloilla on periaatteessa mahdollisuudet vaikuttaa Tunisian tilanteeseen, mutta ainakin julkisesti ne ovat olleet varovaisia tuomitsemaan viime aikojen tapahtumia vallankaappaukseksi. Marksin mukaan ne pelkäävät, että suora tuomio lisäisi kansan tukea Saiedille entisestään.

”Taustalla luultavasti käydään paljonkin neuvotteluita. Niissä länsimaiden pitäisi puolustaa esimerkiksi poliittista moniarvoisuutta ja yrittää saada Tunisiaan taas perustuslaillinen demokratia. Lopulta tästä kuitenkin päättävät tunisialaiset itse”, Marks sanoo.

Nosra Ayarin mielestä Tunisiassa pitäisi olla enemmän suoraa demokratiaa. Hän haluaisi Tunisiaan Sveitsin tyyppiset mallin, jossa esimerkiksi kansanäänestyksiä järjestetään usein.

”Uskon kansan valtaan. Olemme rauhanomaisia ja koulutettuja ihmisiä, jotka voivat päättää oikeuksistaan”, hän sanoo.

PÄIVITYS 16.8.2021 Täsmennetty kappaletta, jossa kerrotaan Välimeren yli lähtevistä tunisialaisista. Lisätty tieto tavanomaisin keinoin siirtolaiseksi lähtevistä.

Tunisian kehitys politiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta Tunisia

Lue myös

Tunisian lippu

Huoli Tunisian demokratiasta kasvaa – Presidentti päätti pitää parlamentin toiminnan keskeytyksissä

Tunisiassa on kuukauden ajan keskusteltu siitä, onko maan presidentti Kais Saied syyllistynyt vallankaappaukseen vai ei erottaessaan pääministerin ja jäädyttäessään parlamentin toiminnan. Nyt presidentin itsevaltaiset otteet ovat koventuneet.
Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Tunisian lippu

Tunisialaiset äänestivät ensimmäisissä demokraattisissa kunnallisvaaleissa sitten vallankumouksen – Etenkin naiset ja nuoret innostuivat ehdolle

Tunisiassa valittiin yli 7 000 kunnanvaltuutettua viime sunnuntaina järjestetyissä vaaleissa. Vaikka äänestysprosentti jäi alhaiseksi, moni nuori oli innoissaan vaaleista, kertoo maassa vaalien aikaan vieraillut Demo ry:n ohjelmakoordinaattori Emma Pajunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää