Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.
Eduskuntatalo pimeällä
Eduskuntavaalien tulos oli niin täpärä, ettei vaikutuksia ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan voida vielä arvioida. (Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0)

Kansalaisjärjestöt eivät uskalla vielä arvioida tarkasti, mitä eduskuntavaalien tulos tarkoittaa ihmisoikeuksien sekä kehityspolitiikan ja muiden globaalien teemojen kannalta.

”Se on tuhannen taalan kysymys. Nyt kun tulos meni noin älyttömän täpärälle, kukaan ei oikeastaan voittanut vaaleja tai voittajia on monenlaisia. Vastaus riippuu siitä, millainen hallitus lopulta saadaan aikaiseksi”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Rilli Lappalainen.

Fingo kampanjoi vaaleissa muun muassa kehitysyhteistyövarojen noston puolesta ja sai mukaansa noin 40 nyt valituksi tullutta kansanedustajaa.

Fingolla ja muilla järjestöillä oli kampanjoinnissa paljon pelissä, sillä viime hallituskausi alkoi historiallisen suurilla kehitysyhteistyöleikkauksilla. Nyt suurimmaksi puolueeksi näyttää nousseen sdp, joka perinteisesti on ollut kehitysyhteistyömyönteisempi kuin oikeistopuolueet.

Sdp on myös maininnut, että hallitusohjelma voitaisiin rakentaa Agenda 2030:n eli YK:ssa hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden logiikan mukaiseksi.

”Jos tästä lupauksesta pidettäisiin kiinni, se olisi aivan loistava tilanne. Mutta siihen vaikuttaa juuri se, millainen kokoonpano tulee olemaan”, Lappalainen sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro on vaalituloksen suhteen varovaisen optimistinen.

”Haluan olla toiveikas. Perussuomalaisia lukuun ottamatta etenkin vaalivoiton saaneilla puolueilla oli aika paljon ihmisoikeuskirjauksia. Kaikki riippuu tietenkin hallituksen lopullisessa kokoonpanosta ja siitä, miten tärkeänä ihmisoikeuksia pidetään hallitusneuvotteluissa”, hän toteaa.

Amnesty kampanjoi vaalien alla etenkin perheenyhdistämisen, turvapaikanhakijoiden oikeuksien, translakiuudistuksen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn puolesta. Esimerkiksi translakiuudistusta kannattavat kaikki paitsi kristilliset ja perussuomalaiset, Laajapuro huomauttaa.

Osaamista lähti

Kehitysyhteistyö, ihmisoikeudet tai globaalit teemat eivät yleensä nouse vaaliteemoiksi, eikä niin käynyt tälläkään kertaa.

Lappalainen pitää harmillisena, että globaaleista teemoista puhuttiin vaalien alla niin vähän. Oikeastaan vain ilmastonmuutos ja maahanmuutto nousivat esiin ja niissäkin sorruttiin eipäs-juupas-keskusteluun, hän huomauttaa. Hän olisi toivonut globaaleista teemoista rakenteellisempaa ja argumentteihin pohjautuvaa keskustelua.

Häntä hirvittää myös se, että monen eduskunnasta pois jääneen ehdokkaan mukana katosi paljon osaamista, vaikka uusien kansanedustajien mukaantulo politiikkaan onkin hyvä asia. Kansanedustajien kokemattomuus on hankala asia esimerkiksi europarlamenttivaalien ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden takia.

”Eduskunnasta jäi nyt niin paljon pois ulkopoliittista osaamista ja kokeneita ihmisiä, että siitä näkökulmasta minua pelottaa, mihin suuntaan tämä menee. Kokemus tulee vain iän myötä: ulkomailla opiskelu ja muu on hyvä pohja, mutta se ei kerro vielä siitä, miten Suomi pystyy eurooppalaisessa kontekstissa toimimaan. Se on aikamoinen haaste.”

Myös ihmisoikeusteemojen käsittely jäi vaaleissa pintapuoliseksi. Amnestyn Niina Laajapuro toivoo, että etenkin maahanmuuttopolitiikasta olisi keskusteltu toisenlaisesta lähtökohdasta ja toimittajat olisivat haastaneet ehdokkaita enemmän.

”Tuntuu, että reunaehdot unohtuivat kokonaan: ajateltiin, että hallitus voi tehdä turvapaikkapolitiikalle ihan mitä haluaa, vaikka kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet kuitenkin asettavat rajoitteita. Keskusteluissa annettiin myös kuvaa, että Suomen turvapaikkapolitiikka olisi hirveän löysää, mikä ei pidä paikkaansa millään mittareilla mitattuna”, hän muistuttaa.

Suomen kehityspolitiikka ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi FingoAmnesty International

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Kaksi tyttöä kyykyssä pesemässä astioita ulkona

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti

Ebolaepidemia lisäsi lapsiavioliittoja ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Äidiksi tulon jälkeen moni tyttö ei enää palannut kouluun. Koronapandemian vaikutukset voivat olla samanlaiset, varoittaa lastenoikeusjärjestö Plan International.
Mies kyykyssä kasvien keskellä

Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan

Entisessä Swazimaassa moni kansalainen luottaa kansanparantajiin, joiden tietämys uudemmista taudeista, kuten hivistä, ei kuitenkaan ole ollut ajan tasalla. Nyt kansanparantajat jakavat asiakkailleen hiv-testipakkauksia, jotta nämä pääsisivät hoitoon. ”On tiettyjä asioita, joita en kansanparantajana voi nähdä”, tunnustaa tohtori Khalishwayo.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.

Tuoreimmat

Koronapandemia uhkaa etenkin tyttöjen koulutusta – Ebolasta opittiin, että koulunkäynti voi päättyä lopullisesti
Eswatinin kansanparantajat värvättiin taisteluun aidsia vastaan
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman