Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.
Eduskuntatalo pimeällä
Eduskuntavaalien tulos oli niin täpärä, ettei vaikutuksia ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan voida vielä arvioida. (Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0)

Kansalaisjärjestöt eivät uskalla vielä arvioida tarkasti, mitä eduskuntavaalien tulos tarkoittaa ihmisoikeuksien sekä kehityspolitiikan ja muiden globaalien teemojen kannalta.

”Se on tuhannen taalan kysymys. Nyt kun tulos meni noin älyttömän täpärälle, kukaan ei oikeastaan voittanut vaaleja tai voittajia on monenlaisia. Vastaus riippuu siitä, millainen hallitus lopulta saadaan aikaiseksi”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Rilli Lappalainen.

Fingo kampanjoi vaaleissa muun muassa kehitysyhteistyövarojen noston puolesta ja sai mukaansa noin 40 nyt valituksi tullutta kansanedustajaa.

Fingolla ja muilla järjestöillä oli kampanjoinnissa paljon pelissä, sillä viime hallituskausi alkoi historiallisen suurilla kehitysyhteistyöleikkauksilla. Nyt suurimmaksi puolueeksi näyttää nousseen sdp, joka perinteisesti on ollut kehitysyhteistyömyönteisempi kuin oikeistopuolueet.

Sdp on myös maininnut, että hallitusohjelma voitaisiin rakentaa Agenda 2030:n eli YK:ssa hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden logiikan mukaiseksi.

”Jos tästä lupauksesta pidettäisiin kiinni, se olisi aivan loistava tilanne. Mutta siihen vaikuttaa juuri se, millainen kokoonpano tulee olemaan”, Lappalainen sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro on vaalituloksen suhteen varovaisen optimistinen.

”Haluan olla toiveikas. Perussuomalaisia lukuun ottamatta etenkin vaalivoiton saaneilla puolueilla oli aika paljon ihmisoikeuskirjauksia. Kaikki riippuu tietenkin hallituksen lopullisessa kokoonpanosta ja siitä, miten tärkeänä ihmisoikeuksia pidetään hallitusneuvotteluissa”, hän toteaa.

Amnesty kampanjoi vaalien alla etenkin perheenyhdistämisen, turvapaikanhakijoiden oikeuksien, translakiuudistuksen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn puolesta. Esimerkiksi translakiuudistusta kannattavat kaikki paitsi kristilliset ja perussuomalaiset, Laajapuro huomauttaa.

Osaamista lähti

Kehitysyhteistyö, ihmisoikeudet tai globaalit teemat eivät yleensä nouse vaaliteemoiksi, eikä niin käynyt tälläkään kertaa.

Lappalainen pitää harmillisena, että globaaleista teemoista puhuttiin vaalien alla niin vähän. Oikeastaan vain ilmastonmuutos ja maahanmuutto nousivat esiin ja niissäkin sorruttiin eipäs-juupas-keskusteluun, hän huomauttaa. Hän olisi toivonut globaaleista teemoista rakenteellisempaa ja argumentteihin pohjautuvaa keskustelua.

Häntä hirvittää myös se, että monen eduskunnasta pois jääneen ehdokkaan mukana katosi paljon osaamista, vaikka uusien kansanedustajien mukaantulo politiikkaan onkin hyvä asia. Kansanedustajien kokemattomuus on hankala asia esimerkiksi europarlamenttivaalien ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden takia.

”Eduskunnasta jäi nyt niin paljon pois ulkopoliittista osaamista ja kokeneita ihmisiä, että siitä näkökulmasta minua pelottaa, mihin suuntaan tämä menee. Kokemus tulee vain iän myötä: ulkomailla opiskelu ja muu on hyvä pohja, mutta se ei kerro vielä siitä, miten Suomi pystyy eurooppalaisessa kontekstissa toimimaan. Se on aikamoinen haaste.”

Myös ihmisoikeusteemojen käsittely jäi vaaleissa pintapuoliseksi. Amnestyn Niina Laajapuro toivoo, että etenkin maahanmuuttopolitiikasta olisi keskusteltu toisenlaisesta lähtökohdasta ja toimittajat olisivat haastaneet ehdokkaita enemmän.

”Tuntuu, että reunaehdot unohtuivat kokonaan: ajateltiin, että hallitus voi tehdä turvapaikkapolitiikalle ihan mitä haluaa, vaikka kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet kuitenkin asettavat rajoitteita. Keskusteluissa annettiin myös kuvaa, että Suomen turvapaikkapolitiikka olisi hirveän löysää, mikä ei pidä paikkaansa millään mittareilla mitattuna”, hän muistuttaa.

Suomen kehityspolitiikka ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi FingoAmnesty International

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.