Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Miten vaalitulos vaikuttaa Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan? – Järjestöväen mukaan se on ”tuhannen taalan kysymys”

Vielä on mahdotonta tietää, tuleeko seuraavasta hallituskaudesta ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan kannalta voittoisa. Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista hirvittää se, että eduskunnasta katosi paljon ulkopoliittista osaamista.
Eduskuntatalo pimeällä
Eduskuntavaalien tulos oli niin täpärä, ettei vaikutuksia ihmisoikeus- ja kehityspolitiikkaan voida vielä arvioida. (Kuva: Janne Hellsten / CC BY 2.0)

Kansalaisjärjestöt eivät uskalla vielä arvioida tarkasti, mitä eduskuntavaalien tulos tarkoittaa ihmisoikeuksien sekä kehityspolitiikan ja muiden globaalien teemojen kannalta.

”Se on tuhannen taalan kysymys. Nyt kun tulos meni noin älyttömän täpärälle, kukaan ei oikeastaan voittanut vaaleja tai voittajia on monenlaisia. Vastaus riippuu siitä, millainen hallitus lopulta saadaan aikaiseksi”, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Rilli Lappalainen.

Fingo kampanjoi vaaleissa muun muassa kehitysyhteistyövarojen noston puolesta ja sai mukaansa noin 40 nyt valituksi tullutta kansanedustajaa.

Fingolla ja muilla järjestöillä oli kampanjoinnissa paljon pelissä, sillä viime hallituskausi alkoi historiallisen suurilla kehitysyhteistyöleikkauksilla. Nyt suurimmaksi puolueeksi näyttää nousseen sdp, joka perinteisesti on ollut kehitysyhteistyömyönteisempi kuin oikeistopuolueet.

Sdp on myös maininnut, että hallitusohjelma voitaisiin rakentaa Agenda 2030:n eli YK:ssa hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden logiikan mukaiseksi.

”Jos tästä lupauksesta pidettäisiin kiinni, se olisi aivan loistava tilanne. Mutta siihen vaikuttaa juuri se, millainen kokoonpano tulee olemaan”, Lappalainen sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro on vaalituloksen suhteen varovaisen optimistinen.

”Haluan olla toiveikas. Perussuomalaisia lukuun ottamatta etenkin vaalivoiton saaneilla puolueilla oli aika paljon ihmisoikeuskirjauksia. Kaikki riippuu tietenkin hallituksen lopullisessa kokoonpanosta ja siitä, miten tärkeänä ihmisoikeuksia pidetään hallitusneuvotteluissa”, hän toteaa.

Amnesty kampanjoi vaalien alla etenkin perheenyhdistämisen, turvapaikanhakijoiden oikeuksien, translakiuudistuksen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn puolesta. Esimerkiksi translakiuudistusta kannattavat kaikki paitsi kristilliset ja perussuomalaiset, Laajapuro huomauttaa.

Osaamista lähti

Kehitysyhteistyö, ihmisoikeudet tai globaalit teemat eivät yleensä nouse vaaliteemoiksi, eikä niin käynyt tälläkään kertaa.

Lappalainen pitää harmillisena, että globaaleista teemoista puhuttiin vaalien alla niin vähän. Oikeastaan vain ilmastonmuutos ja maahanmuutto nousivat esiin ja niissäkin sorruttiin eipäs-juupas-keskusteluun, hän huomauttaa. Hän olisi toivonut globaaleista teemoista rakenteellisempaa ja argumentteihin pohjautuvaa keskustelua.

Häntä hirvittää myös se, että monen eduskunnasta pois jääneen ehdokkaan mukana katosi paljon osaamista, vaikka uusien kansanedustajien mukaantulo politiikkaan onkin hyvä asia. Kansanedustajien kokemattomuus on hankala asia esimerkiksi europarlamenttivaalien ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden takia.

”Eduskunnasta jäi nyt niin paljon pois ulkopoliittista osaamista ja kokeneita ihmisiä, että siitä näkökulmasta minua pelottaa, mihin suuntaan tämä menee. Kokemus tulee vain iän myötä: ulkomailla opiskelu ja muu on hyvä pohja, mutta se ei kerro vielä siitä, miten Suomi pystyy eurooppalaisessa kontekstissa toimimaan. Se on aikamoinen haaste.”

Myös ihmisoikeusteemojen käsittely jäi vaaleissa pintapuoliseksi. Amnestyn Niina Laajapuro toivoo, että etenkin maahanmuuttopolitiikasta olisi keskusteltu toisenlaisesta lähtökohdasta ja toimittajat olisivat haastaneet ehdokkaita enemmän.

”Tuntuu, että reunaehdot unohtuivat kokonaan: ajateltiin, että hallitus voi tehdä turvapaikkapolitiikalle ihan mitä haluaa, vaikka kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet kuitenkin asettavat rajoitteita. Keskusteluissa annettiin myös kuvaa, että Suomen turvapaikkapolitiikka olisi hirveän löysää, mikä ei pidä paikkaansa millään mittareilla mitattuna”, hän muistuttaa.

Suomen kehityspolitiikka ihmisoikeudetvähemmistöpolitiikkakehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta Suomi FingoAmnesty International

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Ihmisiä mielenosoituskyltit käsissä.

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin

Ugandan tiukan homovastainen lainsäädäntö sai paljon huomiota vuonna 2014. Perustuslakituomioistuin kumosi lain, mutta nyt maassa on menossa läpi uusi lakimuutos.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.

Tuoreimmat

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”