Uutiset

Malawi pääsemässä eroon elintarvikeavusta

Vuonna 2005 Malawissa nähtiin nälkää. Yli viisi
miljoonaa maan 14 miljoonasta asukkaasta tarvitsi elintarvikeapua.
Kolme vuotta myöhemmin viljapulasta kärsineestä maasta on tullut viljan
viejä.

Vuonna 2005 Malawissa nähtiin nälkää. Yli viisi miljoonaa maan 14 miljoonasta asukkaasta tarvitsi elintarvikeapua. Kolme vuotta myöhemmin viljapulasta kärsineestä maasta on tullut viljan viejä.

Hallituksen maksamien tukiaisten avulla ostetut maissin siemenet ja lannoitteet ovat auttaneet tämän eteläisen Afrikan tiheimmin asutun maan 1,7 miljoonaa viljelijäperhettä kasvattamaan satojaan ja
tulojaan. Köyhät perheet ovat todistaneet, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vastustamat tukiaiset voivat oikealla tavalla suunnattuina mullistaa maan elintarviketilanteen.

Vaikka maataloustukiaiset eivät olekaan ratkaisu maailman elintarvikekriisiin, ne ovat edistäneet Malawin elintarvikeomavaraisuutta.

Kolmena viimeisenä kasvukautena Bernadette Bandan perheen maissisato on kaksinkertaistunut hallituksen tukiaisohjelman ansiosta. Banda selittää, että niiden avulla perhe on päässyt nälästä ja sillä on valoisammat tulevaisuuden näkymät.

Yli puolet köyhyysrajan alapuolella

Malawissa 60 prosenttia väestöstä eli 7,2 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Heille jokainen ylimääräinen maissisäkki ja ansaittu kwacha on kotiin päin.

Viranomaiset, yksityissektori ja tutkijat ovat sitä mieltä, että maissisatojen kasvaminen todistaa Malawin voivan luopua kansainvälisestä elintarvikeavusta oikean politiikan avulla. Tukiaisohjelman ansiosta maissisato kolminkertaistui vuoden 2005 noin 1,2 miljoonasta tonnista 3,4 miljoonaan tonniin 2006 ja 2007. Tänä vuonna sato oli 2,6 miljoonaa tonnia.

Nyt Malawi on jopa vienyt maissia elintarvikepulasta kärsivään Zimbabween.

Sääntöjen rikkominen kannatti

Myös maatalousministerinä toimiva Malawin presidentti Bingu wa Mutharika teki vastoin kansainvälisten avunantajien suosituksia ja päätti maksaa viljelijöille tukiaisia. Tänä vuonna tukiaisiin käytetään 10 miljoonaa euroa.

Pienviljelijöille jaettaan kuponkeja, joilla he voivat ostaa kaksi 50 kilon lannoitesäkkiä viidenneksellä markkinahinnasta. He saavat myös kuponkeja maissin siementen ostamiseen. Keskimääräiset hehtaarisadot ovat yli kaksinkertaistuneet.

Kansainväliset avunantajat vastustivat aluksi Malawin politiikkaa, mutta tulokset nähtyään osa on muuttanut käsityksiään.

Myös yksityissektorin toimijat ovat vakuuttuneet

Aluksi oli pelkoa siitä, että tukiaisohjelma ruokkisi budjettialijäämiä, vääristäisi markkinoita ja olisi kallis hallinnoida. Mutta maa on säästänyt miljoonia dollareita voituaan vähentää ruoan tuontia. Yksityissektorin mukaan sen toimijoilla ja hallituksella on menestyksekäs kumppanuus.

"Politiikka on ollut menestys. Aluksi ajattelimme, että sillä olisi tuhoisat seuraukset lannoiteteollisuudelle ja että hallitus hallitsisi koko prosessia. Mutta vuoropuhelun avulla kehitimme teollisuuttamme edistävän ja samalla hallitusta tukevan mallin", Malawin lannoiteyhdistyksen puheenjohtaja Dimitri Giannakis sanoo.

Viljelijät ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat, että tukiaisia on annettava yhä useammille malawilaisille.

Bunda Collegen tutkija Richard Kachule pitää tukiaisia hyvinä, mutta niistä eroon pääsemiseksi olisi laadittava kestävä strategia. Markkinoita on kehitettävä niin, että viljelijät voivat myydä ylijäämäsatonsa nykyistä korkeammilla hinnoilla ja kattaa näin lannoitteiden ja siementen kustannukset itse.

avustustyöruokataloushallinto MalawiItä-Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista