Uutiset Ympäristö

Maailman ylikulutuspäivä aikaistunut jälleen

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää viikkoa aiemmin kuin vuosi sitten. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin niitä uusiutuu ja tuotamme päästöjä nopeammin kuin maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.
(Kuva: David Maxwell / CC BY-NC 2.0)

Maailman ylikulutuspäivää vietetään tänään 8. elokuuta viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Päivä on aikaistunut vuosi vuodelta, tiedottaa WWF.

Ylikulutuspäiväksi lasketaan päivä, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Päästöjä tuotetaan toisin sanoen nopeammin kuin esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.

Ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki johtuu muun muassa energian- ja ruoantuotannon sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,4 maapalloa.Tämän hetkisellä maailman kokonaiskulutuksella tarvitsisimme 1,6 maapalloa, jotta voisimme sanoa elävämme kestävästi.

YK:n ympäristöohjelma Unepin tutkimuksen mukaan rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna. Kaikki ylikulutuksen negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan näy länsimaissa kuten vaikkapa Suomessa, sillä suuri osa käyttämistämme tuotteista valmistetaan usein halpatuotantomaissa eli kehittyvissä talouksissa.

"Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat usein voimakkaammin kehitysmaissa.

Valinnoilla ja poliittisilla sitoumuksilla on vaikutusta

Ylikulutuspäivän laskee vuosittain kansainvälinen tutkimuslaitos Global Footprint Network. Tutkimusverkoston mukaan suunta on Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta kohti parempaa, mutta ne vaativat myös todellista sitoutumista kaikilta maailman mailta.

Jokainen voi myös yksilönä vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Omassa arjessa valintoja voi tehdä esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruokavalion suhteen.

Kasvisruokavalion suosiminen on jo askel kohti kestävämpää maailmaa, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja. Jopa 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantooon. Lihan tuotannosta syntyy myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja lihakarjan laidunmaat ovat suuri syy esimerkiksi maailman hiilinielujen eli sademetsien häviämiseen.

Ympäristö ympäristöilmastonmuutosmeretmetsätsaastuminenuusiutuva energia WWF Suomi

Lue myös

Joku luonnon keskellä, taustalla savua tupruttava tehtaanpiippu

Raportti: Euroopan vesistöt ovat huonossa kunnossa

EU on kartoittanut vesistöjensä tilaa. Varsinkaan pintavesien tilassa ei ole kehumista, EU:n ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa todetaan. Jäsenmaat luistavat itse sopimistaan suojelusäännöistä, moittii WWF.
Metsää ja suota

Suomessa aloitetaan historiallisen suuri soiden ja metsien ennallistamisohjelma – tavoitteena torjua ilmastonmuutosta

Suomalainen osuuskunta Lumimuutos ryhtyy ennallistamaan luontoarvonsa menettäneitä soita ja metsiä. Tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.