Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Maailman uudet kehitystavoitteet hyväksytään viikonloppuna

Kunnianhimoisena tavoitteena on muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
YK:n päämaja juhlavalaistuksessa tällä viikolla. (Kuva: UN Photo/Cia Pak)

YK:n jäsenmaiden on määrä hyväksyä uudet kestävän kehityksen tavoitteet tulevana viikonloppuna New Yorkissa järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa. Tänään alkava kokous on osa YK:n yleiskokousta.

Uudet kehitystavoitteet korvaavat vuosina 2000–2015 voimassa olleet YK:n kahdeksan vuosituhattavoitetta. Uusia kehitystavoitteita on 17, ja ne keskittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, kunnollisten työpaikkojen luomiseen, eriarvoisuuden kitkemiseen ja ympäristön kantokyvyn säilyttämiseen. Aikaa on vuoteen 2030 asti.

Tavoitteet ovat tulosta kolme vuotta kestäneistä neuvotteluista, joissa päästiin sopuun aiemmin kesällä. Nyt alkavassa huippukokouksessa on määrä hyväksyä tavoitteet lopullisesti. Suuren luokan tapahtumaa ovat tällä viikolla markkinoineet muun muassa poptähti Shakira sekä jalkapalloilija David Beckham.

Suomea edustaa kokouksessa kehitysministeri Lenita Toivakka (kok).

Uusien kehitystavoitteiden suurimpana erona vanhoihin verrattuna pidetään sitä, että tavoitteet ovat aiempaa laajemmat ja ne myös koskevat kaikkia maailman maita, toisin kuin vuosituhattavoitteet, jotka oli suunnattu kehitysmaille.

"Meillä ei enää ole pohjoinen–etelä-keskustelua siitä, mitä pohjoinen tekee etelän puolesta, vaan siitä, mitä teemme toistemme puolesta. Kaikki, mikä tapahtuu missä tahansa päin maailmaa, vaikuttaa myös monessa muussa paikassa – talouskriisistä konflikteihin ja siirtolaisiin, --- luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutokseen", sanoi YK:n pääsihteerin post 2015 -neuvonantaja Amina J. Mohammed aiemmin tällä viikolla.

Tavoitteita on kritisoitu muun muassa niiden suuresta määrästä ja hankalasta mitattavuudesta. Selvää on myös se, että niiden saavuttaminen – kuten äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä – tulee olemaan haastavaa.

Global Justice Now -järjestön mukaan uusien tavoitteiden taustalla oleva talousmalli on vanhentunut, joka pahentaa eriarvoisuutta.

"Toki haluamme kaikki eroon köyhyydestä, mutta emme voi tehdä sitä jatkamalla tavalliseen tapaan tai toivomalla, että köyhyys menee pois. Jotkut ihmiset ovat hyvin köyhiä, koska toiset ovat hyvin rikkaita. Köyhyyden haastaminen tarkoittaa myös vaurauden ja vallan haastamista", kritisoi järjestön johtaja Nick Dearden.

Suomalaiset järjestöt puolestaan muistuttivat kokouksen alla julkaisemassaan kannanotossa, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia toimia myös Suomelta.

"On ristiriitaista, että hallituksemme sitoutuu YK:ssa viemään maailmaa kestävään suuntaan ja samalla omalla politiikallaan tekee käytännössä toista – leikkaa kehitysyhteistyövaroista, joilla rakennetaan demokratiaa ja vakaita yhteiskuntia, sekä ohjaa päästökauppatuloja teollisuuden käyttöön", toteaa Kepan kehityspoliittinen neuvonantaja Jouni Nissinen.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Kepa

Lue myös

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.