Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Maailman uudet kehitystavoitteet hyväksytään viikonloppuna

Kunnianhimoisena tavoitteena on muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
YK:n päämaja juhlavalaistuksessa tällä viikolla. (Kuva: UN Photo/Cia Pak)

YK:n jäsenmaiden on määrä hyväksyä uudet kestävän kehityksen tavoitteet tulevana viikonloppuna New Yorkissa järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa. Tänään alkava kokous on osa YK:n yleiskokousta.

Uudet kehitystavoitteet korvaavat vuosina 2000–2015 voimassa olleet YK:n kahdeksan vuosituhattavoitetta. Uusia kehitystavoitteita on 17, ja ne keskittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, kunnollisten työpaikkojen luomiseen, eriarvoisuuden kitkemiseen ja ympäristön kantokyvyn säilyttämiseen. Aikaa on vuoteen 2030 asti.

Tavoitteet ovat tulosta kolme vuotta kestäneistä neuvotteluista, joissa päästiin sopuun aiemmin kesällä. Nyt alkavassa huippukokouksessa on määrä hyväksyä tavoitteet lopullisesti. Suuren luokan tapahtumaa ovat tällä viikolla markkinoineet muun muassa poptähti Shakira sekä jalkapalloilija David Beckham.

Suomea edustaa kokouksessa kehitysministeri Lenita Toivakka (kok).

Uusien kehitystavoitteiden suurimpana erona vanhoihin verrattuna pidetään sitä, että tavoitteet ovat aiempaa laajemmat ja ne myös koskevat kaikkia maailman maita, toisin kuin vuosituhattavoitteet, jotka oli suunnattu kehitysmaille.

"Meillä ei enää ole pohjoinen–etelä-keskustelua siitä, mitä pohjoinen tekee etelän puolesta, vaan siitä, mitä teemme toistemme puolesta. Kaikki, mikä tapahtuu missä tahansa päin maailmaa, vaikuttaa myös monessa muussa paikassa – talouskriisistä konflikteihin ja siirtolaisiin, --- luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutokseen", sanoi YK:n pääsihteerin post 2015 -neuvonantaja Amina J. Mohammed aiemmin tällä viikolla.

Tavoitteita on kritisoitu muun muassa niiden suuresta määrästä ja hankalasta mitattavuudesta. Selvää on myös se, että niiden saavuttaminen – kuten äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä – tulee olemaan haastavaa.

Global Justice Now -järjestön mukaan uusien tavoitteiden taustalla oleva talousmalli on vanhentunut, joka pahentaa eriarvoisuutta.

"Toki haluamme kaikki eroon köyhyydestä, mutta emme voi tehdä sitä jatkamalla tavalliseen tapaan tai toivomalla, että köyhyys menee pois. Jotkut ihmiset ovat hyvin köyhiä, koska toiset ovat hyvin rikkaita. Köyhyyden haastaminen tarkoittaa myös vaurauden ja vallan haastamista", kritisoi järjestön johtaja Nick Dearden.

Suomalaiset järjestöt puolestaan muistuttivat kokouksen alla julkaisemassaan kannanotossa, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia toimia myös Suomelta.

"On ristiriitaista, että hallituksemme sitoutuu YK:ssa viemään maailmaa kestävään suuntaan ja samalla omalla politiikallaan tekee käytännössä toista – leikkaa kehitysyhteistyövaroista, joilla rakennetaan demokratiaa ja vakaita yhteiskuntia, sekä ohjaa päästökauppatuloja teollisuuden käyttöön", toteaa Kepan kehityspoliittinen neuvonantaja Jouni Nissinen.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Kepa

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Suuri kivirakennus, jonka yllä pilviä.

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia

Tšadin presidentti kuoli viime keväänä yllättäen taistelukentällä. Maan jatkuva epävakauden kierre voi periaatteessa nyt katketa, mutta asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat olla arvaamattomat.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti