Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Maailman uudet kehitystavoitteet hyväksytään viikonloppuna

Kunnianhimoisena tavoitteena on muun muassa äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
YK:n päämaja juhlavalaistuksessa tällä viikolla. (Kuva: UN Photo/Cia Pak)

YK:n jäsenmaiden on määrä hyväksyä uudet kestävän kehityksen tavoitteet tulevana viikonloppuna New Yorkissa järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa. Tänään alkava kokous on osa YK:n yleiskokousta.

Uudet kehitystavoitteet korvaavat vuosina 2000–2015 voimassa olleet YK:n kahdeksan vuosituhattavoitetta. Uusia kehitystavoitteita on 17, ja ne keskittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, kunnollisten työpaikkojen luomiseen, eriarvoisuuden kitkemiseen ja ympäristön kantokyvyn säilyttämiseen. Aikaa on vuoteen 2030 asti.

Tavoitteet ovat tulosta kolme vuotta kestäneistä neuvotteluista, joissa päästiin sopuun aiemmin kesällä. Nyt alkavassa huippukokouksessa on määrä hyväksyä tavoitteet lopullisesti. Suuren luokan tapahtumaa ovat tällä viikolla markkinoineet muun muassa poptähti Shakira sekä jalkapalloilija David Beckham.

Suomea edustaa kokouksessa kehitysministeri Lenita Toivakka (kok).

Uusien kehitystavoitteiden suurimpana erona vanhoihin verrattuna pidetään sitä, että tavoitteet ovat aiempaa laajemmat ja ne myös koskevat kaikkia maailman maita, toisin kuin vuosituhattavoitteet, jotka oli suunnattu kehitysmaille.

"Meillä ei enää ole pohjoinen–etelä-keskustelua siitä, mitä pohjoinen tekee etelän puolesta, vaan siitä, mitä teemme toistemme puolesta. Kaikki, mikä tapahtuu missä tahansa päin maailmaa, vaikuttaa myös monessa muussa paikassa – talouskriisistä konflikteihin ja siirtolaisiin, --- luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutokseen", sanoi YK:n pääsihteerin post 2015 -neuvonantaja Amina J. Mohammed aiemmin tällä viikolla.

Tavoitteita on kritisoitu muun muassa niiden suuresta määrästä ja hankalasta mitattavuudesta. Selvää on myös se, että niiden saavuttaminen – kuten äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä – tulee olemaan haastavaa.

Global Justice Now -järjestön mukaan uusien tavoitteiden taustalla oleva talousmalli on vanhentunut, joka pahentaa eriarvoisuutta.

"Toki haluamme kaikki eroon köyhyydestä, mutta emme voi tehdä sitä jatkamalla tavalliseen tapaan tai toivomalla, että köyhyys menee pois. Jotkut ihmiset ovat hyvin köyhiä, koska toiset ovat hyvin rikkaita. Köyhyyden haastaminen tarkoittaa myös vaurauden ja vallan haastamista", kritisoi järjestön johtaja Nick Dearden.

Suomalaiset järjestöt puolestaan muistuttivat kokouksen alla julkaisemassaan kannanotossa, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii konkreettisia toimia myös Suomelta.

"On ristiriitaista, että hallituksemme sitoutuu YK:ssa viemään maailmaa kestävään suuntaan ja samalla omalla politiikallaan tekee käytännössä toista – leikkaa kehitysyhteistyövaroista, joilla rakennetaan demokratiaa ja vakaita yhteiskuntia, sekä ohjaa päästökauppatuloja teollisuuden käyttöön", toteaa Kepan kehityspoliittinen neuvonantaja Jouni Nissinen.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYK Kepa

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.

Tuoreimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan