Uutiset Unohdetut kriisit

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.
Madagaskarin eteläosan kuivuuskriisi on pahentunut kolmen peräkkäisen vuoden satojen menetyksen vuoksi. (Kuva: Tsiory Ny Aina Andriantsoarana / WFP)

Maailman ruokaohjelman (WFP) Madagaskarin-johtaja Jean-Luc Siblot on saanut viime aikoina kenttätyöntekijöiltään päivittäin uudenlaisia, huolestuttavia viestejä maan eteläosasta.

”Joillakin alueilla 75 prosenttia lapsista on keskeyttänyt koulun, koska vanhemmat lähettävät heidät kerjäämään kaupunkeihin. Ihmiset etsivät lehtiä ja muuta ruokaa luonnosta. He myös muuttavat maaseudulta kaupunkeihin, koska heillä ei ole enää ruokavarastoja. Tällaista emme ole nähneet aiempina vuosina”, pääkaupunki Antananarivossa työskentelevä Siblot kuvailee.

Peräti 1,35 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä ruoka-apua Madagaskarin eteläosassa. Määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Syynä on sitkeä kuivuus, joka on tuhonnut sadot nyt kolme vuotta peräkkäin.

WFP on kertonut tiedotteissaan, että ihmiset kaivavat hiekkaa löytääkseen edes tilkkasen vettä. Ruuaksi käytetään raakoja mangoja ja tamarindipuun hedelmää saveen sekoitettuna. Moni on myynyt kaiken omaisuutensa.

Tavallisinakin vuosina WFP jakaa alueella ruoka-apua, sillä marras-joulukuuhun mennessä edellisen vuoden sato on käytetty ja seuraavaa, huhti-toukokuussa saatavaa, vasta odotellaan. Aiempien huonojen vuosien takia tilanne on nyt kuitenkin erityisen huono, ja ihmiset ovat käyttäneet kaikki perinteiset selviytymiskeinonsa.

”Tavallisesti ihmiset lähtevät etsimään kaupungeista töitä, mutta koronapandemian takia töitä ei ole. Se tekee tämän vuoden nälkäkaudesta enemmän kuin katastrofaalisen. Jos jotain poikkeuksellista ei tehdä nyt eikä kansainvälinen yhteisö reagoi, suuri humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, Siblot sanoo.

Köyhyys pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Madagaskarin eteläosan kriisi johtuu akuutista kuivuudesta, mutta maa kärsii myös nälkäkriisistä, joka jatkuu vuodesta toiseen.

Nälkää ja aliravitsemusta tarkastelevan Global Hunger Index -raportin (pdf) mukaan lähes 42 prosenttia väestöstä ei saa ravinnostaan tarpeeksi kaloreita – enemmän nälkäisiä on vain Haitilla ja Pohjois-Koreassa. Myös lasten pienikasvuisuus on maailman korkeimpien joukossa.

Madagaskar myös kuuluu maailman köyhimpiin maihin: noin kolme neljäsosaa 25,5-miljoonaisesta väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle 1,9 dollarilla päivässä. 

Osittain se johtuu vaikeista ympäristöolosuhteista. Afrikan itäpuolella sijaitseva saarivaltio tunnetaan maailmalla parhaiten ainutlaatuisesta luonnostaan sekä eläin- ja kasvilajeista, joita ei ole missään muualla. Sen sijainti tekee siitä kuitenkin alttiin sykloneille, joita tulee useampi vuodessa. Myös tulvat ja tuhohyönteiset ovat yleisiä vitsauksia. Madagaskar on myös yksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvimmista maista, ja viime vuosina esimerkiksi kuivuuskaudet ovat lisääntyneet.

Riippuvuus luonnonvaroista ja maatalouselinkeinosta pahentaa katastrofien vaikutuksia.

”Luonnonilmiöiden vaikutukset Madagaskarilla ovat rankat, koska maa on niin äärimmäisen köyhä. Kun luonnonkatastrofit iskevät, haavoittuvuus ikään kuin eskaloituu”, kuvailee tutkijatohtori Johanna Eklund Helsingin yliopiston maantieteen osastolta.

Noin 80 prosenttia Madagaskarin väestöstä viljelee maata elääkseen eikä pysty varautumaan katastrofien vaikutuksiin. Maatalouden tuottavuus on huono, ja maa joutuu tuomaan peruselintarvikkeita muualta. Vain kymmenellä prosentilla väestöstä on kunnollinen vessa, sähköt on vain hieman useammalla. Tieverkosto on surkea.  

Korruptoitunut ja tehoton hallinto ei ole pystynyt ratkomaan ongelmia. Ranskasta vuonna 1960 itsenäistyneessä Madagaskarissa on vaihdettu valtaa moneen kertaan, usein levottomuuksien seurauksena.

Maailma.netin Unohdetut kriisit -juttusarjassa käsitellään vähemmälle huomiolle jääneiden konfliktien, humanitaaristen kriisien ja katastrofien taustoja.

Nainen kumartuneena riisikattilan ääreen, vieressä hökkeli.
WFP jakaa apua Madagaskarin eteläosissa, mutta varat eivät riitä kaikille. (Kuva: Tsiory Ny Aina Andriantsoarana / WFP)

Koronasta voi seurata metsätuho

Eklund on tehnyt väitöskirjansa Madagaskarin luonnonsuojelualueista ja tutkii parhaillaan eri rahoitusmuotojen vaikutuksia luonnonsuojeluun. Hän on seurannut kauhuissaan Madagaskarin tilannetta viime keväästä alkaen.

Koronapandemian seurauksena Madagaskar kielsi kansainväliset lennot maahan, ja nyt pelkona on, että metsätuho kiihtyy luonnonsuojelualueilla.

Madagaskarin metsistä 44 prosenttia on hävinnyt 1950-luvulta alkaen. Syynä ovat pääosin metsäpalot, joita asukkaat sytyttävät saadakseen maata viljeltäväkseen sekä puuhiiltä energianlähteekseen.

Poltettu maa kuitenkin tuottaa huonosti, ja metsää joudutaan pian raivaamaan lisää. Myös kuivuus voi pahentua. Nyt korona on kuitenkin vienyt paikallisilta turismitulot, ja siksi metsien polttaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto.

”Metsiä saatetaan alkaa polttaa elannon saamiseksi. Tämän lisäksi koronarajoitukset vaikeuttavat luonnonsuojelualueiden valvontaa, ja vaarana on, että laiton toiminta yleistyy”, Eklund sanoo.

Viitteitä metsäkadon kasvusta on jo olemassa, sillä Eklund on analysoinut kollegoidensa kanssa satelliittidataa koronapandemian ajalta. Alustavien tulosten mukaan metsäpalot kasvoivat viime keväänä 81 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Osittain se selittyy kuivuudella, osittain todennäköisesti koronan vaikutuksilla.

Luontokohteen kriisi ei ylitä uutiskynnystä

Madagaskarin eteläosien kriisiä yritetään parhaillaan torjua. WFP on jakanut syksystä alkaen ihmisille ruokaa ja käteistä. Raskaana olevien ja imettävien naisten sekä alle 2-vuotiaiden lasten aliravitsemusta yritetään ehkäistä erityisellä hoito-ohjelmalla. Järjestöllä on myös kouluruokaohjelma.

Alun perin WFP:n tavoitteena oli jakaa apua 900 000 ihmiselle huhtikuun loppuun mennessä. Varoja ei kuitenkaan ole riittävästi, ja siksi määrä on jäämässä 650 000:een, Siblot kertoo.

Määrä on kaksinkertainen verrattuna järjestön tavalliseen vuoteen, ja rahaa tarvittaisiin vielä lisääkin, sillä tänä vuonna avunjakoa ei voida lopettaa kevään sadonkorjuukauteen. Koska eteläisessä Madagaskarissa ei ole satanut vuoteen käytännössä lainkaan, seuraavakin sato luultavasti epäonnistuu.

Hätäapu ei myöskään ratkaise pitkäkestoisempia ongelmia. Tällä hetkellä etenkin etelässä ihmiset ovat niin haavoittuvassa tilanteessa, että pienkin muutos elinolosuhteissa ajaa heidät nopeasti kriisitilanteeseen.

WFP pyrkii esimerkiksi tukemaan pienviljelijöitä kestävien ratkaisujen löytämiseksi, mutta ongelmien juurisyihin puuttuminen vaatisi paljon pitkäaikaisempaa, monen eri tason ja sektorin ohjelmaa, Siblot huomauttaa. Sellaiseen esimerkiksi WFP:llä ei tällä hetkellä ole resursseja.

Yksi osa ongelmaa on myös se, ettei Madagaskar ole kansainvälisen yhteisön lemmikki. Vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen avun antajat leikkasivat kehitysapua, ja vaikka tuki on sittemmin palautunut maan demokratisoiduttua, se ei ole kenenkään tärkeyslistan kärjessä.

Myös medianäkyvyys on huono: esimerkiksi Care International -järjestön selvityksessä Madagaskar on ollut neljä kertaa kaikkein vähiten uutisoiduimpien kriisien listalla.

Miksi?

”En tiedä, miten vastata tähän. -- Olen tehnyt työtä monissa maissa, jotka eivät ole median tai avunantajien tutkassa. Maailmassa on niin paljon kriisejä, että jos maahan ei kohdistu erityistä poliittista kiinnostusta, tukea annetaan usein liian myöhään”, Siblot toteaa.

Johanna Eklund arvelee, että uutiskynnys ylittyy Madagaskarin kohdalla harvoin myös siksi, että saarivaltiona se sijaitsee muista maista erillään, pääkielenä on paikallisen malagasin lisäksi ranska eikä siellä ole ollut vaikkapa sisällissodan kaltaista ilmeistä kriisiä.

Lisäksi maan maine eksoottisena luontokohteena on niin vahva, ettei monimutkainen, krooninen kriisi oikein sovi kuvaan.

”Kaikkien tiedossa on, että luonnon monimuotoisuuden suhteen Madagaskar on aivan ainutlaatuinen maa. David Attenborough’n luontodokumenteissa se on luonnontilassa oleva ihannesaari. Ehkä tämä mielikuva vaikuttaa siihen, että muut teemat jäävät varjoon”, Eklund pohtii.

RuokaturvaUnohdetut kriisit avustustyökatastrofiapumediaympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofitmetsät Madagaskar

Lue myös

Kaupungin rakennuksia yläviistosta kuvattuna.

Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.
Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat