Uutiset Yritysvastuu

Lisää suomalais-uruguaylaista sellua?

"Jos olit Botniaa vastaan, olit isänmaata vastaan", muistelee paperitehdasta vastustanut Ayelen Borgogno.
Botnian sellutehdas Uruguayssa. (Kuva: Noora Ojala)

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Siemenpuun blogissa. Lue lisää täältä.

 Uruguayn presidentti José Mujica vieraili Suomessa 16.-17.9.2014 keskustelemassa kolmannen sellutehtaan rakentamisesta maahan. Metsä-Botnian rakentaman UPM-omisteisen Fray Bentosissa sijaitsevan tehtaan aiheuttamia diplomaattisia kiistoja on ratkottu Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa asti. Stora Enson ja chileläisen Araucon yhdessä omistaman Montes del Platan tehtaan käynnistyminen viivästyi lähes vuoden työtaistelujen vuoksi.

Kolme vuotta sitten olin Siemenpuu-säätiön Latinalaisen Amerikan ryhmän aktiivien kanssa kumppanuustapaamismatkalla, jonka yhtenä kohteena oli Uruguay.

Tapasimme World Rainforest Movementin paikallisia aktivisteja ja pääsimme heidän kanssaan tutustumaan paitsi käynnissä olleeseen lakkoon, myös lähemmin siihen, mitä selluteollisuus tarkoittaa niille, jotka joutuvat elämään eukalyptusplantaasien keskellä ja tehtaiden varjossa.

Matkan aikana teimme Noora Ojalan kanssa Taistelemme yhdessä! -julistenäyttelyn naisten kokemuksista. Kolmen haastatellun naisen tarinat kietoutuvat suomalaiseen selluun Uruguayssa.

Maria Enriqueta Martínez (Kuva: Noora Ojala)
Juustotilallinen Maria Enriqueta Martínez meni naimisiin ja lähti maalle 20-vuotiaana.

"Miestäni viehätti aina maaseutu ja hän opiskeli maatalousoppilaitoksessa. Mieheni vanhemmat olivat aikanaan ostaneet hänelle nämä maat. Minä en tiennyt mistään mitään. Meillä oli vain vähän lehmiä ja vain hieman maitoa ja teimme juustoa. Olen aina kehitellyt juustoa. Kaikkina päivinä, jokaisena kuukautena. Eräänä päivänä meille kerrottiin, että maitomme ja juustomme on laadultaan jopa vientikelpoista."

2011 tilaa ympäröivät soija- ja eukalyptusplantaasit. "Vesiongelmamme alkoivat vuosina 1994–1996. Pihassa kaivon luona oli mylly, joka lakkasi toimimasta, kun vesi loppui. Aiemmin mylly ei koskaan pysähtynyt. Keväällä oli vaikeaa, koska juuston tekeminen vaatii paljon vettä. Hygienian on oltava kunnossa ja eläimet juovat paljon. Teimme uuden kaivon, joka myös kuivui. Läheisen plantaasin puut kasvoivat ja imivät kaiken. Tehtiin vielä yksi kaivo. Vettä on kesäisin vähän, mutta näin nyt on. Vesi on loppunut kahdesti. Olemme myös joutuneet kantamaan vettä. Jos veden taso alenee, meillä on perheessä katastrofi! Veden vähyys voi rikkoa sähköllä käyvän pumpun. Tämä kaikki aiheuttaa paineita, ja olemme alkaneet stressaantua."

"Mekin olemme päättäneet myydä tilan. Emme haluaisi lähteä, koska tämä talo on kaikki, mitä meillä on. Teimme lähtöpäätöksen, koska kaikki muutkin ovat menneet ja meillä ei ole ketään, jonka saisimme tilalle avuksi."

Ayelen Borgogno (Kuva: Noora Ojala)
Puuseppä Ayelen Borgogno asui 2011 osin kaupungissa ja osin maalla. Fray Bentosin tehdas vaikutti hänen elämäänsä ja hän oli järjestäytynyt Guayubira-ryhmässä.

"Minulla on tavallaan kaksi elämää. Maalla minulla on perheeni kanssa puuviljelmä, luonnonmukainen kasvitarha ja puutarhoja isovanhempieni ajoilta. On persikoita, päärynöitä ja sitrushedelmiä."

Vuodesta 2007, jolloin tänne päätettiin rakentaa tehdas, aloimme järjestäytyä. Meidän kamppailumme on ennen kaikkea tiedotuskampanja. Menimme kouluihin kertomaan asioista, koska virallinen viesti oli, että tehtaan mukana tulee paljon rahaa ja hyötyä ja edistystä. Aloimme järjestää tiedotustilaisuuksia, kokouksia, joihin kutsuimme maanviljelijän ja insinöörin, esittelemään kaksi puolta: käytännöllisen ja teoreettisen. Siitä oli paljon apua. Järjestimme mielenosoituksen Fray Bentosissa. Sellutehtaan vastustaminen ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä. Jos olit Botniaa vastaan, olit isänmaata vastaan. Saimme erittäin hyvän vastaanoton ihmisiltä, koska puhuimme omalla äänellämme. Jaoimme pamfletteja ja tietoa, että ihmiset kuulisivat toisenkin puolen tarinaa. Ihmiset eivät välttämättä ole hankkeen puolella, heillä vaan ei ole tietoa siitä, mitä tapahtuu."

Lizzie Diaz (Kuva: Noora Ojala)
Aktivisti Lizzie Diaz on mukana World Rainforest Movementissa ja Guayubira-ryhmässä.

"Synnyin kaupungissa, mutta vietin maalla lapsuuteni. Meillä oli kaksi lehmää, kolme kania, muutamia kanoja... Tilalla viljeltiin sipulia, perunaa, maissia ja tupakkaa. Viljely oli pienimuotoista kiertoviljelyä. Olen aina tuntenut vetoa maaseutuun. Olen saanut lapsuudestani tietynlaista herkkyyttä käsitellä aiheita: terveellistä ruuan tuotantoa, pieniä perhetiloja, pienimuotoista karjataloutta. Omilla kokemuksilla on tietenkin paljon merkitystä sille, kuka olet ja millaisen tien elämällesi valitset."

"Tulin Montevideoon opiskelemaan ja monien muiden tavoin jäin. Meillä on täällä Uruguayssa viime vuosina suurten yritysten tultua maahan ollut sellainen muutos, että sana ’aktivisti’ on saanut huonon sävyn. Sitä käytetään loukkauksena. 'Ympäristöaktivistit! Ne ei halua tänne ulkomaisia yrityksiä, jotka luovat maahan työpaikkoja!' Me haluamme, että meitä kuvaillaan yhteiskunta- ja ympäristöaktivisteina. Tämä on suuri kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet yhdistyvät: yhteiskunta, ympäristö, politiikka ja talous.”

Yritysvastuu kehitysyhtiötympäristö SuomiUruguay Siemenpuu-säätiö

Lue myös

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Lähikuva palasta suklaata sormien välissä.

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen

Kahdeksan malilaista syyttää kansainvälisiä suklaajättejä lapsityövoimasta hyötymisestä. Yhdysvalloissa jätetyn kanteen taustalla on ihmiskaupan uhreja suojeleva laki.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Suomi pian ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n TSS-komitean arvioitavana – Kansalaisjärjestöt kritisoivat UPM:n toimia Uruguayssa

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea arvioi pian Suomen ihmisoikeustilannetta. Kansalaisjärjestöjen mielestä myös suomalaisen metsäyhtiön UPM:n tehdasprojekti Uruguayssa vaatisi kriittistä tarkastelua.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani