Uutiset Yritysvastuu

Lisää suomalais-uruguaylaista sellua?

"Jos olit Botniaa vastaan, olit isänmaata vastaan", muistelee paperitehdasta vastustanut Ayelen Borgogno.
Botnian sellutehdas Uruguayssa. (Kuva: Noora Ojala)

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Siemenpuun blogissa. Lue lisää täältä.

 Uruguayn presidentti José Mujica vieraili Suomessa 16.-17.9.2014 keskustelemassa kolmannen sellutehtaan rakentamisesta maahan. Metsä-Botnian rakentaman UPM-omisteisen Fray Bentosissa sijaitsevan tehtaan aiheuttamia diplomaattisia kiistoja on ratkottu Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa asti. Stora Enson ja chileläisen Araucon yhdessä omistaman Montes del Platan tehtaan käynnistyminen viivästyi lähes vuoden työtaistelujen vuoksi.

Kolme vuotta sitten olin Siemenpuu-säätiön Latinalaisen Amerikan ryhmän aktiivien kanssa kumppanuustapaamismatkalla, jonka yhtenä kohteena oli Uruguay.

Tapasimme World Rainforest Movementin paikallisia aktivisteja ja pääsimme heidän kanssaan tutustumaan paitsi käynnissä olleeseen lakkoon, myös lähemmin siihen, mitä selluteollisuus tarkoittaa niille, jotka joutuvat elämään eukalyptusplantaasien keskellä ja tehtaiden varjossa.

Matkan aikana teimme Noora Ojalan kanssa Taistelemme yhdessä! -julistenäyttelyn naisten kokemuksista. Kolmen haastatellun naisen tarinat kietoutuvat suomalaiseen selluun Uruguayssa.

Maria Enriqueta Martínez (Kuva: Noora Ojala)
Juustotilallinen Maria Enriqueta Martínez meni naimisiin ja lähti maalle 20-vuotiaana.

"Miestäni viehätti aina maaseutu ja hän opiskeli maatalousoppilaitoksessa. Mieheni vanhemmat olivat aikanaan ostaneet hänelle nämä maat. Minä en tiennyt mistään mitään. Meillä oli vain vähän lehmiä ja vain hieman maitoa ja teimme juustoa. Olen aina kehitellyt juustoa. Kaikkina päivinä, jokaisena kuukautena. Eräänä päivänä meille kerrottiin, että maitomme ja juustomme on laadultaan jopa vientikelpoista."

2011 tilaa ympäröivät soija- ja eukalyptusplantaasit. "Vesiongelmamme alkoivat vuosina 1994–1996. Pihassa kaivon luona oli mylly, joka lakkasi toimimasta, kun vesi loppui. Aiemmin mylly ei koskaan pysähtynyt. Keväällä oli vaikeaa, koska juuston tekeminen vaatii paljon vettä. Hygienian on oltava kunnossa ja eläimet juovat paljon. Teimme uuden kaivon, joka myös kuivui. Läheisen plantaasin puut kasvoivat ja imivät kaiken. Tehtiin vielä yksi kaivo. Vettä on kesäisin vähän, mutta näin nyt on. Vesi on loppunut kahdesti. Olemme myös joutuneet kantamaan vettä. Jos veden taso alenee, meillä on perheessä katastrofi! Veden vähyys voi rikkoa sähköllä käyvän pumpun. Tämä kaikki aiheuttaa paineita, ja olemme alkaneet stressaantua."

"Mekin olemme päättäneet myydä tilan. Emme haluaisi lähteä, koska tämä talo on kaikki, mitä meillä on. Teimme lähtöpäätöksen, koska kaikki muutkin ovat menneet ja meillä ei ole ketään, jonka saisimme tilalle avuksi."

Ayelen Borgogno (Kuva: Noora Ojala)
Puuseppä Ayelen Borgogno asui 2011 osin kaupungissa ja osin maalla. Fray Bentosin tehdas vaikutti hänen elämäänsä ja hän oli järjestäytynyt Guayubira-ryhmässä.

"Minulla on tavallaan kaksi elämää. Maalla minulla on perheeni kanssa puuviljelmä, luonnonmukainen kasvitarha ja puutarhoja isovanhempieni ajoilta. On persikoita, päärynöitä ja sitrushedelmiä."

Vuodesta 2007, jolloin tänne päätettiin rakentaa tehdas, aloimme järjestäytyä. Meidän kamppailumme on ennen kaikkea tiedotuskampanja. Menimme kouluihin kertomaan asioista, koska virallinen viesti oli, että tehtaan mukana tulee paljon rahaa ja hyötyä ja edistystä. Aloimme järjestää tiedotustilaisuuksia, kokouksia, joihin kutsuimme maanviljelijän ja insinöörin, esittelemään kaksi puolta: käytännöllisen ja teoreettisen. Siitä oli paljon apua. Järjestimme mielenosoituksen Fray Bentosissa. Sellutehtaan vastustaminen ei ollut sosiaalisesti hyväksyttyä. Jos olit Botniaa vastaan, olit isänmaata vastaan. Saimme erittäin hyvän vastaanoton ihmisiltä, koska puhuimme omalla äänellämme. Jaoimme pamfletteja ja tietoa, että ihmiset kuulisivat toisenkin puolen tarinaa. Ihmiset eivät välttämättä ole hankkeen puolella, heillä vaan ei ole tietoa siitä, mitä tapahtuu."

Lizzie Diaz (Kuva: Noora Ojala)
Aktivisti Lizzie Diaz on mukana World Rainforest Movementissa ja Guayubira-ryhmässä.

"Synnyin kaupungissa, mutta vietin maalla lapsuuteni. Meillä oli kaksi lehmää, kolme kania, muutamia kanoja... Tilalla viljeltiin sipulia, perunaa, maissia ja tupakkaa. Viljely oli pienimuotoista kiertoviljelyä. Olen aina tuntenut vetoa maaseutuun. Olen saanut lapsuudestani tietynlaista herkkyyttä käsitellä aiheita: terveellistä ruuan tuotantoa, pieniä perhetiloja, pienimuotoista karjataloutta. Omilla kokemuksilla on tietenkin paljon merkitystä sille, kuka olet ja millaisen tien elämällesi valitset."

"Tulin Montevideoon opiskelemaan ja monien muiden tavoin jäin. Meillä on täällä Uruguayssa viime vuosina suurten yritysten tultua maahan ollut sellainen muutos, että sana ’aktivisti’ on saanut huonon sävyn. Sitä käytetään loukkauksena. 'Ympäristöaktivistit! Ne ei halua tänne ulkomaisia yrityksiä, jotka luovat maahan työpaikkoja!' Me haluamme, että meitä kuvaillaan yhteiskunta- ja ympäristöaktivisteina. Tämä on suuri kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet yhdistyvät: yhteiskunta, ympäristö, politiikka ja talous.”

Yritysvastuu kehitysyhtiötympäristö SuomiUruguay Siemenpuu-säätiö

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.
Kasvonsa peittänyt mies ohittaa poliisin kadulla ja kantaa kahta autonrengasta.

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa

Irakia kaksi vuotta sitten ravistellut protestiliike sai osan vaatimuksistaan läpi. Vaaleja aikaistettiin ja vaalilakia on uudistettu. Tutkija Mariette Hägglund ja kansanedustaja Hussein al-Taee eivät kuitenkaan usko vaalien tuovan suuria muutoksia.

Luetuimmat

”Korruptiosta puolet pois, niin elämä olisi siedettävää” – Irakissa äänestetään sunnuntaina parlamenttivaaleissa
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tšadissa on odotettu vakaampia aikoja yli kuusi vuosikymmentä – Presidentin yllättävä kuolema luo sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia
Satelliittiteknologia auttaa Tyynenmeren saarivaltioita sopeutumaan myrskytuhoihin
YK: Jemenin sodassa kuollut tai haavoittunut kahden vuoden aikana yli 2 600 lasta
Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu