Uutiset Ilmastopolitiikka

Liman ilmastokokous testaa ilmastosopimuksen mahdollisuudet

Järjestöt vaativat päästöjen vähentämistä nollaan.
(Kuva: Scott Hamlin / cc 2.0)

Kansainväliset ilmastoneuvottelut alkavat Perun pääkaupungissa Limassa ensi maanantaina. Kaksiviikkoisia neuvotteluja pidetään keskeisinä, sillä niissä on tarkoitus hahmotella ensi vuonna Pariisissa solmittavan ilmastosopimuksen ääriviivat.

Vuonna 2020 voimaan tulevan sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen. Sopimusteksti luonnostellaan jo toukokuussa.

Suomalaisten järjestöjen mukaan Limassa on jätettävä jäähyväiset fossiilisille polttoaineille ja sovittava päästöjen vähentämisestä nollaan vuoteen 2050 mennessä.

EU lupasi syksyllä leikata päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Sitoumusta on pidetty liian pienenä. Myös Kiina ja Yhdysvallat ovat syksyn mittaan tehneet uusia päästövähennyssitoumuksia.

Järjestöt moittivat kannanotossaan Suomen ilmastopolitiikkaa passiiviseksi. Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli ilmastoneuvotteluissa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, ne sanovat.

Kannanotossa vaaditaan myös, että rikkaat maat päästövähennysten lisäksi tukevat kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista kunnianhimoisesti.

"Ilmastonmuutoksen ratkaisut voivat kuulostaa teknisiltä, mutta ilmastonmuutoksessa on mitä suurimmassa määrin kyse ihmisistä ja arvoista. Ilmastopäästöjen seurauksista kärsivät kaikki, mutta kaikkein eniten ne, jotka päästöjä vähiten aiheuttavat", muistuttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

Rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta lupauksen toteutumisesta ollaan vielä kaukana. YK:n vihreä ilmastorahasto sai viime viikolla vajaan kahdeksan miljardin euron rahoituslupaukset.

Varoitukset ilmastonmuutoksesta ovat viime aikoina kiihtyneet. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa julkaiseman raportin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Myös Maailmanpankki varoitti taannoin ilmastonmuutoksen vaikutuksista köyhyyden vastaiseen taisteluun.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos GreenpeaceKehys ryKepaLuonto-Liitto ryMaan ystävätNatur och miljöSuomen luonnonsuojeluliittoWWF Suomi

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.