Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.
Beirutin katuja siivottiin räjähdyksen jäljiltä elokuun alussa. (Kuva: Dar Al Mussawir / UN Women Arab States / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Libanonissa siirtotyöläiset ja pakolaiset kärsivät eniten, kun maan ruokaturva uhkaa romuttua Beirutin satamaräjähdyksen seurauksena.

”Ihmiset, jotka jo valmiiksi elävät köyhyydessä, väistämättä kärsivät eniten. Jo ennen räjähdystä noin 62 prosenttia siirtolaisista ja pakolaisista ilmoitti, etteivät he heinäkuussa saaneet riittävästi ruokaa”, kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tiedottaja Angela Wells kertoo.

Jos Libanon ei välittömästi saa apua, ruokatilanne muuttuu erittäin vakavaksi. ”Viljaa on vain neljäksi viikoksi”, YK:n Libanonin humanitaarinen koordinaattori Najat Rochdi korostaa.

Itsekin räjähdyksen kokenut Rochdi sanoo sen olleen taas yksi isku vasten Libanonin kasvoja. Kuluneen vuoden aikana köyhyys ja työttömyys ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet ja maa on syöksynyt ennen kokemattomaan talous- ja rahoituskriisiin.

Siirtotyöläisten määrä kasvaa

Suuri osa Beirutin siirtotyöläisistä on elänyt räjähdyksen tuhoalueella. Koronapandemian vuoksi säädettyjen matkustusrajoitusten vuoksi Beirutiin juuttuneiden siirtotyöläisten määrä todennäköisesti vielä kasvaa, sillä liikenne maan sisällä jatkuu.

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Moni siirtotyöläinen on jäänyt rahatta kadulle, kun työnantajat ovat jättäneet palkan maksamatta.

”Siirtotyöläisten ja pakolaisten pitäisi pikimmiten saada ruokaa, katto päänsä päälle tai rahaa vuokranmaksuun. Fyysiseltä tai psyykkiseltä terveydeltään järkkyneiden tulisi päästä hoitoon”, Wells vaatii.

Wells ja Rochdi korostavat kansainvälisen avun tärkeyttä.

”Me haluamme, että libanonilaiset pääsisivät jälleen jaloilleen. Rohkaisen ja kehotan lahjoittajia olemaan edelleen avokätisiä, jotta ketään ei hylättäisi ja jotta libanonilaiset ja beirutilaiset tietäisivät, etteivät he ole yksin”, Rochdi sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus köyhyyspakolaisetruokasiirtolaisuus Libanon Suomen IPS

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.