Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa
Lentäminen aiheuttaa noin neljä prosenttia ilmaston lämpenemisestä. (Kuva: Cycling Man / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Lentoveroa vaativaa kansalaisaloitetta on kritisoitu Suomessa kosmeettiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Jos siitä tulisi Ruotsin mallin mukainen, kyse olisi korkeintaan muutamasta kymmenestä eurosta lippua kohti.

Aloitteen alullepanijoihin kuuluva Janne Kilpinen on toista mieltä.

”Kun Eurooppa yhtenäisesti alkaa verottaa lentämistä, se on selvä viesti, että asioihin halutaan konkreettista muutosta”, hän sanoo.

”Kaukolentonsa Ruotsista lopettava Norwegian on hyvä esimerkki siitä, kuinka verotuksella voidaan vaikuttaa halpalentoyhtiöiden toimintaan ja muuttaa kulttuuria”, hän huomauttaa.

Ruotsi otti lentoveron käyttöön viime vuonna. Pari viikkoa sitten halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti lopettavansa talousvaikeuksien vuoksi kaukolennot Tukholmasta ja Kööpenhaminasta Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan.

Suomessa kansalaisaloite lentoverosta saavutti vaadittavat 50 000 nimeä lokakuussa. Sen uskotaan etenevän eduskuntaan tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Tuotto ekologiseen matkustamiseen?

Lentoliikenne kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia. Tällä hetkellä sen arvioidaan aiheuttavan noin neljä prosenttia ilmakehän lämpenemisestä.

Lentoveroaloitteen tarkoituksena on vähentää matkustajamääriä ja lentämisestä aiheutuvia päästöjä verottamalla sitä.

”Lentäminen on ylellisyystuote ja suhteessa ympäristövaikutuksiin liian halpaa, koska verotusta ei tällä hetkellä ole”, Kilpinen muistuttaa.

Aloitteen alullepanijat haluaisivat ohjata lentoveron tuottoja ekologisesti kannattavaan matkustamiseen, kuten ympäristöhankkeisiin tai raideliikenteen parantamiseen.

”Aloitteessa ei ollut mainintaa verotulojen ohjauksesta. Selvitimme kuitenkin, että niin sanottu verojen korvamerkintä on mahdollista, ja tämän myös lisäämme aloitteeseen ennen sen toimittamista eduskuntaan”, Kilpinen sanoo.

Aloitteen hyväksyntä eduskunnassa ei ole selvää, sillä lentovero jakaa mielipiteitä puolueiden kesken. Eniten aloitetta tukevat vasemmisto ja vihreät, vähiten kokoomus. Vero nauttii Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kansan enemmistön suosiota.

Ruotsissa lentohäpeä vähentänyt lentämistä

Lentovero on tällä hetkellä käytössä ainakin kuudessa Euroopan maassa: Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös joissakin muissa maissa vero on ollut käytössä epäsäännöllisesti.

Kolmessa portaassa oleva Ruotsin lentomatkavero on puolesta eurosta noin 39 euroon. Veron suuruus määräytyy lennettävän etäisyyden mukaan: mitä pidempi matka, sitä korkeampi vero.

Maan lentokenttien ylläpitäjän Swedavian mukaan matkustajamäärät ovatkin maassa laskeneet. Syynä pidetään ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa lentohäpeää.

The International Council on Clean Transportation -järjestön mukaan suomalaiset lentävät henkeä kohti toiseksi eniten maailmassa. Toisena listalla on Singapore.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja liikennepolitiikkatalousilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita