Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa
Lentäminen aiheuttaa noin neljä prosenttia ilmaston lämpenemisestä. (Kuva: Cycling Man / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Lentoveroa vaativaa kansalaisaloitetta on kritisoitu Suomessa kosmeettiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Jos siitä tulisi Ruotsin mallin mukainen, kyse olisi korkeintaan muutamasta kymmenestä eurosta lippua kohti.

Aloitteen alullepanijoihin kuuluva Janne Kilpinen on toista mieltä.

”Kun Eurooppa yhtenäisesti alkaa verottaa lentämistä, se on selvä viesti, että asioihin halutaan konkreettista muutosta”, hän sanoo.

”Kaukolentonsa Ruotsista lopettava Norwegian on hyvä esimerkki siitä, kuinka verotuksella voidaan vaikuttaa halpalentoyhtiöiden toimintaan ja muuttaa kulttuuria”, hän huomauttaa.

Ruotsi otti lentoveron käyttöön viime vuonna. Pari viikkoa sitten halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti lopettavansa talousvaikeuksien vuoksi kaukolennot Tukholmasta ja Kööpenhaminasta Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan.

Suomessa kansalaisaloite lentoverosta saavutti vaadittavat 50 000 nimeä lokakuussa. Sen uskotaan etenevän eduskuntaan tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Tuotto ekologiseen matkustamiseen?

Lentoliikenne kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia. Tällä hetkellä sen arvioidaan aiheuttavan noin neljä prosenttia ilmakehän lämpenemisestä.

Lentoveroaloitteen tarkoituksena on vähentää matkustajamääriä ja lentämisestä aiheutuvia päästöjä verottamalla sitä.

”Lentäminen on ylellisyystuote ja suhteessa ympäristövaikutuksiin liian halpaa, koska verotusta ei tällä hetkellä ole”, Kilpinen muistuttaa.

Aloitteen alullepanijat haluaisivat ohjata lentoveron tuottoja ekologisesti kannattavaan matkustamiseen, kuten ympäristöhankkeisiin tai raideliikenteen parantamiseen.

”Aloitteessa ei ollut mainintaa verotulojen ohjauksesta. Selvitimme kuitenkin, että niin sanottu verojen korvamerkintä on mahdollista, ja tämän myös lisäämme aloitteeseen ennen sen toimittamista eduskuntaan”, Kilpinen sanoo.

Aloitteen hyväksyntä eduskunnassa ei ole selvää, sillä lentovero jakaa mielipiteitä puolueiden kesken. Eniten aloitetta tukevat vasemmisto ja vihreät, vähiten kokoomus. Vero nauttii Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kansan enemmistön suosiota.

Ruotsissa lentohäpeä vähentänyt lentämistä

Lentovero on tällä hetkellä käytössä ainakin kuudessa Euroopan maassa: Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös joissakin muissa maissa vero on ollut käytössä epäsäännöllisesti.

Kolmessa portaassa oleva Ruotsin lentomatkavero on puolesta eurosta noin 39 euroon. Veron suuruus määräytyy lennettävän etäisyyden mukaan: mitä pidempi matka, sitä korkeampi vero.

Maan lentokenttien ylläpitäjän Swedavian mukaan matkustajamäärät ovatkin maassa laskeneet. Syynä pidetään ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa lentohäpeää.

The International Council on Clean Transportation -järjestön mukaan suomalaiset lentävät henkeä kohti toiseksi eniten maailmassa. Toisena listalla on Singapore.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja liikennepolitiikkatalousilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi