Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa
Lentäminen aiheuttaa noin neljä prosenttia ilmaston lämpenemisestä. (Kuva: Cycling Man / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Lentoveroa vaativaa kansalaisaloitetta on kritisoitu Suomessa kosmeettiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Jos siitä tulisi Ruotsin mallin mukainen, kyse olisi korkeintaan muutamasta kymmenestä eurosta lippua kohti.

Aloitteen alullepanijoihin kuuluva Janne Kilpinen on toista mieltä.

”Kun Eurooppa yhtenäisesti alkaa verottaa lentämistä, se on selvä viesti, että asioihin halutaan konkreettista muutosta”, hän sanoo.

”Kaukolentonsa Ruotsista lopettava Norwegian on hyvä esimerkki siitä, kuinka verotuksella voidaan vaikuttaa halpalentoyhtiöiden toimintaan ja muuttaa kulttuuria”, hän huomauttaa.

Ruotsi otti lentoveron käyttöön viime vuonna. Pari viikkoa sitten halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti lopettavansa talousvaikeuksien vuoksi kaukolennot Tukholmasta ja Kööpenhaminasta Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan.

Suomessa kansalaisaloite lentoverosta saavutti vaadittavat 50 000 nimeä lokakuussa. Sen uskotaan etenevän eduskuntaan tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Tuotto ekologiseen matkustamiseen?

Lentoliikenne kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia. Tällä hetkellä sen arvioidaan aiheuttavan noin neljä prosenttia ilmakehän lämpenemisestä.

Lentoveroaloitteen tarkoituksena on vähentää matkustajamääriä ja lentämisestä aiheutuvia päästöjä verottamalla sitä.

”Lentäminen on ylellisyystuote ja suhteessa ympäristövaikutuksiin liian halpaa, koska verotusta ei tällä hetkellä ole”, Kilpinen muistuttaa.

Aloitteen alullepanijat haluaisivat ohjata lentoveron tuottoja ekologisesti kannattavaan matkustamiseen, kuten ympäristöhankkeisiin tai raideliikenteen parantamiseen.

”Aloitteessa ei ollut mainintaa verotulojen ohjauksesta. Selvitimme kuitenkin, että niin sanottu verojen korvamerkintä on mahdollista, ja tämän myös lisäämme aloitteeseen ennen sen toimittamista eduskuntaan”, Kilpinen sanoo.

Aloitteen hyväksyntä eduskunnassa ei ole selvää, sillä lentovero jakaa mielipiteitä puolueiden kesken. Eniten aloitetta tukevat vasemmisto ja vihreät, vähiten kokoomus. Vero nauttii Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kansan enemmistön suosiota.

Ruotsissa lentohäpeä vähentänyt lentämistä

Lentovero on tällä hetkellä käytössä ainakin kuudessa Euroopan maassa: Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös joissakin muissa maissa vero on ollut käytössä epäsäännöllisesti.

Kolmessa portaassa oleva Ruotsin lentomatkavero on puolesta eurosta noin 39 euroon. Veron suuruus määräytyy lennettävän etäisyyden mukaan: mitä pidempi matka, sitä korkeampi vero.

Maan lentokenttien ylläpitäjän Swedavian mukaan matkustajamäärät ovatkin maassa laskeneet. Syynä pidetään ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa lentohäpeää.

The International Council on Clean Transportation -järjestön mukaan suomalaiset lentävät henkeä kohti toiseksi eniten maailmassa. Toisena listalla on Singapore.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja liikennepolitiikkatalousilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.
Kirjahylly ja ihmisiä pöytien ääressä

Suomalaisten lukeminen eriarvoistuu – Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan viidesosalla 15-vuotiaista pojista on heikko lukutaito, ja syy on mysteeri

Heikosti lukevien osuus on noussut jo 13,5 prosenttiin oppilaista. Myös sukupuoli vaikuttaa lukutaitoon: ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Tutkija Kaisa Leino uskoo esimerkin voimaan lukuinnon kasvattamisessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu