Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa
Lentäminen aiheuttaa noin neljä prosenttia ilmaston lämpenemisestä. (Kuva: Cycling Man / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Lentoveroa vaativaa kansalaisaloitetta on kritisoitu Suomessa kosmeettiseksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Jos siitä tulisi Ruotsin mallin mukainen, kyse olisi korkeintaan muutamasta kymmenestä eurosta lippua kohti.

Aloitteen alullepanijoihin kuuluva Janne Kilpinen on toista mieltä.

”Kun Eurooppa yhtenäisesti alkaa verottaa lentämistä, se on selvä viesti, että asioihin halutaan konkreettista muutosta”, hän sanoo.

”Kaukolentonsa Ruotsista lopettava Norwegian on hyvä esimerkki siitä, kuinka verotuksella voidaan vaikuttaa halpalentoyhtiöiden toimintaan ja muuttaa kulttuuria”, hän huomauttaa.

Ruotsi otti lentoveron käyttöön viime vuonna. Pari viikkoa sitten halpalentoyhtiö Norwegian ilmoitti lopettavansa talousvaikeuksien vuoksi kaukolennot Tukholmasta ja Kööpenhaminasta Yhdysvaltoihin ja Thaimaahan.

Suomessa kansalaisaloite lentoverosta saavutti vaadittavat 50 000 nimeä lokakuussa. Sen uskotaan etenevän eduskuntaan tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Tuotto ekologiseen matkustamiseen?

Lentoliikenne kasvaa vuosittain noin viisi prosenttia. Tällä hetkellä sen arvioidaan aiheuttavan noin neljä prosenttia ilmakehän lämpenemisestä.

Lentoveroaloitteen tarkoituksena on vähentää matkustajamääriä ja lentämisestä aiheutuvia päästöjä verottamalla sitä.

”Lentäminen on ylellisyystuote ja suhteessa ympäristövaikutuksiin liian halpaa, koska verotusta ei tällä hetkellä ole”, Kilpinen muistuttaa.

Aloitteen alullepanijat haluaisivat ohjata lentoveron tuottoja ekologisesti kannattavaan matkustamiseen, kuten ympäristöhankkeisiin tai raideliikenteen parantamiseen.

”Aloitteessa ei ollut mainintaa verotulojen ohjauksesta. Selvitimme kuitenkin, että niin sanottu verojen korvamerkintä on mahdollista, ja tämän myös lisäämme aloitteeseen ennen sen toimittamista eduskuntaan”, Kilpinen sanoo.

Aloitteen hyväksyntä eduskunnassa ei ole selvää, sillä lentovero jakaa mielipiteitä puolueiden kesken. Eniten aloitetta tukevat vasemmisto ja vihreät, vähiten kokoomus. Vero nauttii Helsingin Sanomien toukokuussa 2018 teettämän kyselyn mukaan kansan enemmistön suosiota.

Ruotsissa lentohäpeä vähentänyt lentämistä

Lentovero on tällä hetkellä käytössä ainakin kuudessa Euroopan maassa: Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa. Myös joissakin muissa maissa vero on ollut käytössä epäsäännöllisesti.

Kolmessa portaassa oleva Ruotsin lentomatkavero on puolesta eurosta noin 39 euroon. Veron suuruus määräytyy lennettävän etäisyyden mukaan: mitä pidempi matka, sitä korkeampi vero.

Maan lentokenttien ylläpitäjän Swedavian mukaan matkustajamäärät ovatkin maassa laskeneet. Syynä pidetään ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa lentohäpeää.

The International Council on Clean Transportation -järjestön mukaan suomalaiset lentävät henkeä kohti toiseksi eniten maailmassa. Toisena listalla on Singapore.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

IlmastonmuutosTulevaisuuden toimittajat -juttusarja liikennepolitiikkatalousilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat