Uutiset Unohdetut kriisit

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.
Krooninen köyhyys on suurin syy Haitin jatkuvaan ruokapulaan. Kuva maan pääkaupungista Port-au-Princestä. (Kuva: Clement Larrive / CC BY-SA 2.0)

Joku saattaa vielä muistaa Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 100 000–300 000 ihmistä ja puolitoista miljoonaa jäi kodittomiksi.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet maata vuonna 2016 runnellut hurrikaani Matthew, vuonna 2017 pahoja tulvia aiheuttaneet Irma ja Maria sekä vuoden 2018 maanjäristys. El Niño -sääilmiön aiheuttama kuivuus tuhosi satoja 2010-luvulla ja koko vuosikymmenen riehuneeseen koleraepidemiaan kuoli lähes kymmenen tuhatta ihmistä.

Haitia piinaa myös jatkuva ruokakriisi. Kroonisen aliravitsemuksen aste on yksi korkeimmista maailmassa: noin puolet 11 miljoonan asukkaan väestöstä ei saa riittävästi ruokaa. Lapsista lähes neljännes on pahasti aliravittuja.

”Tällä hetkellä neljä miljoonaa ihmistä Haitissa on nälkäisiä, se on kolmasosa väestöstä. Arviomme mukaan vakavasta ruokapulasta kärsii vähintään 1,2 miljoonaa ihmistä”, sanoo YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) Haitin maajohtaja Antoine Vallas.

Vallas'n mukaan koronaviruksen myötä vakavasta ruuanpuutteesta kärsivien ihmisten määrän pelätään nousevan 1,6 miljoonaan.

”Viruksen aiheuttamat rajoitukset vaikuttavat talouteen ja ihmisten toimeentuloon. Tartuntojen määrä on kasvanut nopeasti, se on huolestuttavaa.”

WHO:n mukaan maassa oli heinäkuun 22. päivään mennessä yli 7000 vahvistettua koronavirustartuntaa, kun niitä toukokuun lopussa oli muutama sata.

Syy nälkään ja köyhyyteen historiassa

Yksi syy nälkäisten suureen määrään on köyhyys. Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jonka väestöstä kolme neljäsosaa elää alle kahdella dollarilla päivässä ja puolet tienaa alle yhden dollarin.

Pitkäkestoinen köyhyys selittää myös Haitin nälkäisten saamaa vähäistä mediahuomiota. Vuonna 2019 Haiti oli sijalla yksi Care International -järjestön vuotuisessa listauksessa maailman vähiten uutisoiduista humanitaarisista kriiseistä.

”Haitillahan ei ole koskaan mennyt oikein hyvin. Se on epäonnistunut mutta ei romahtanut valtio, siellä ei ole massiivista sisällissotaa tai konfliktia. Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, sanoo Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.

”Huono hallinto, toimimaton valtio, korruptio ja huono talous muodostavat toisiaan tukevan kehän, jota on vaikea murtaa.”

Syyt Haitin köyhyyteen ja nälkäkriisiin löytyvät historiasta. 1790-luvun orjakapinan jälkeen suurin osa Haitin puupinta-alasta kaadettiin ja raivattiin pelloiksi vapautetuille orjille. Vuosikymmenten mittaan eroosio köyhdytti vuoristoisen ja puuttoman maaperän.

”Haiti ei ole 1800-luvun jälkeen ollut ruokaomavarainen. Siellä ei yksinkertaisesti pystytä tuottamaan ruokaa tarpeellista määrää”, Valtonen sanoo.

Siirtomaa-ajan peruina Haitista puuttuu maata viljelevä keskiluokka. Köyhillä on pieniä, heikosti tuottavia maatilkkuja, tuottoisammilla suurtiloilla kasvatetaan ruuan sijaan vientikasveja, pääosin kahvia.

”Sillä ei nälkää tyydytetä.”

Huono taloustilanne heikentää ruokahuoltoa

Kun ruokahuolto on tuontiruuan varassa, se on erityisen altis talouden heilahteluille ja kansainvälisten suhdanteiden vaikutukselle.

Nyt Haitin taloudella menee huonosti. Maailmanpankin mukaan maan valuutta menetti viime vuonna neljänneksen arvostaan ja inflaatio kasvoi kahdenkymmenen prosentin vauhtia. Kun palkat pysyvät ennallaan, rahan arvo laskee ja tuontiruuan hinta nousee, monilla ei ole enää varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Avustusjärjestöt yrittävät paikata tilannetta, mutta niiltä puuttuu rahoitusta. YK:n Haitin humanitaarisen avun rahoitustarpeesta katettiin viime vuonna ainoastaan kolmasosa, mikä on alhaisimpia lukemia maailmassa.

WFP tarjoaa vuosittain kouluateriat 300 000:lle Haitin koululaiselle. Nyt koulut ovat kiinni koronaviruksen takia, mikä vaikeuttaa aterioiden toimitusta rahapulan ohella, Vallas sanoo.

Viimeisen vuoden aikana ruokaturvaa ovat heikentäneet myös poliittiset levottomuudet. Haitissa on protestoitu presidentti Jovenel Moïselia vastaan, jota syytetään rahanpesusta ja korruptiosta. Mielenosoitukset ovat ajoittain yltyneet väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Tänä kesänä ovat lakkoilleet myös rauhantuomarit, jotka käyttävät tuomiovaltaa alimmissa oikeusistuimissa, Valtonen kertoo.

”Moïselin hallinto on budjetoinut alimmille oikeusistuimille ainoastaan 14 miljoonaa dollaria. Voi kuvitella miten hyvin tuomioistuimia tällä summalla pyöritetään ja miten luotettavia ne ovat.”

Kansainvälinen yhteisö menetti tilaisuutensa

Humanitaarista kriisiä pahentaa se, että osa vuoden 2010 maanjäristyksen tuhoista on edelleen korjaamatta. Massiivisista avustustoimista huolimatta kymmeniä tuhansia ihmisiä yhä vailla kotia.

”Kansainvälisen yhteisön häpeä on, että niiden miljardien, joita maanjäristyksen jälkeen syydettiin jälleenrakennukseen, vaikutus on ollut aika vähäinen”, Valtonen sanoo.

Syynä tähän Valtosen mukaan on, etteivät avunantajamaat halunneet antaa rahoja haitilaisten käytettäviksi, vaan toivat ihmiset ja tarvikkeet omista maistaan.

”Seurauksena oli, että iso osa avustusrahoista meni avustajamaiden ihmisten palkkoihin, päivärahoihin ja avustajamaista tilattuihin tarvikkeisiin. Kustannukset nousivat korkeiksi ja lopputulos jäi vaatimattomaksi.”

Valtosen mielestä on ymmärrettävää, ettei apumiljardeja haluttu antaa suoraan Haitin korruptoituneen hallituksen käyttöön. Jälleenrakennuksen käytännön työn olisi kuitenkin voinut teettää paikallisilla ja hankkia tarvikkeet paikan päältä.

”Se olisi kasvattanut myös Haitin talouselämää. Nyt kiertämään jäi vain pieni osa avustussummasta ja kansainvälinen yhteisö menetti hyvän tilaisuuden tukea Haitin taloutta pidempikestoisella tavalla.”

Valtosesta paras tapa auttaa Haitia olisi tukea sen omaa tuotantoa ja paikallista taloutta sekä koulutusta. Hätäapu on tärkeää ihmishenkien pelastamiseksi, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei muuta tilannetta.

Myös poliittisen eliitin korruptoituneisuus vaikeuttaa avun kohdentamista sitä eniten tarvitseville.

”Ratkaisu voisi olla ulkomaisen velan poistaminen ehdollisena, niin että sen saa anteeksi tietyt toimenpiteet tekemällä”, Valtonen sanoo.

Unohdetut kriisit avustustyöeriarvoisuuskatastrofiapuköyhyysruokahallintoluonnonkatastrofit Haiti

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen