Uutiset Unohdetut kriisit

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.
Krooninen köyhyys on suurin syy Haitin jatkuvaan ruokapulaan. Kuva maan pääkaupungista Port-au-Princestä. (Kuva: Clement Larrive / CC BY-SA 2.0)

Joku saattaa vielä muistaa Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen, jossa kuoli eri arvioiden mukaan 100 000–300 000 ihmistä ja puolitoista miljoonaa jäi kodittomiksi.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet maata vuonna 2016 runnellut hurrikaani Matthew, vuonna 2017 pahoja tulvia aiheuttaneet Irma ja Maria sekä vuoden 2018 maanjäristys. El Niño -sääilmiön aiheuttama kuivuus tuhosi satoja 2010-luvulla ja koko vuosikymmenen riehuneeseen koleraepidemiaan kuoli lähes kymmenen tuhatta ihmistä.

Haitia piinaa myös jatkuva ruokakriisi. Kroonisen aliravitsemuksen aste on yksi korkeimmista maailmassa: noin puolet 11 miljoonan asukkaan väestöstä ei saa riittävästi ruokaa. Lapsista lähes neljännes on pahasti aliravittuja.

”Tällä hetkellä neljä miljoonaa ihmistä Haitissa on nälkäisiä, se on kolmasosa väestöstä. Arviomme mukaan vakavasta ruokapulasta kärsii vähintään 1,2 miljoonaa ihmistä”, sanoo YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) Haitin maajohtaja Antoine Vallas.

Vallas'n mukaan koronaviruksen myötä vakavasta ruuanpuutteesta kärsivien ihmisten määrän pelätään nousevan 1,6 miljoonaan.

”Viruksen aiheuttamat rajoitukset vaikuttavat talouteen ja ihmisten toimeentuloon. Tartuntojen määrä on kasvanut nopeasti, se on huolestuttavaa.”

WHO:n mukaan maassa oli heinäkuun 22. päivään mennessä yli 7000 vahvistettua koronavirustartuntaa, kun niitä toukokuun lopussa oli muutama sata.

Syy nälkään ja köyhyyteen historiassa

Yksi syy nälkäisten suureen määrään on köyhyys. Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jonka väestöstä kolme neljäsosaa elää alle kahdella dollarilla päivässä ja puolet tienaa alle yhden dollarin.

Pitkäkestoinen köyhyys selittää myös Haitin nälkäisten saamaa vähäistä mediahuomiota. Vuonna 2019 Haiti oli sijalla yksi Care International -järjestön vuotuisessa listauksessa maailman vähiten uutisoiduista humanitaarisista kriiseistä.

”Haitillahan ei ole koskaan mennyt oikein hyvin. Se on epäonnistunut mutta ei romahtanut valtio, siellä ei ole massiivista sisällissotaa tai konfliktia. Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, sanoo Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.

”Huono hallinto, toimimaton valtio, korruptio ja huono talous muodostavat toisiaan tukevan kehän, jota on vaikea murtaa.”

Syyt Haitin köyhyyteen ja nälkäkriisiin löytyvät historiasta. 1790-luvun orjakapinan jälkeen suurin osa Haitin puupinta-alasta kaadettiin ja raivattiin pelloiksi vapautetuille orjille. Vuosikymmenten mittaan eroosio köyhdytti vuoristoisen ja puuttoman maaperän.

”Haiti ei ole 1800-luvun jälkeen ollut ruokaomavarainen. Siellä ei yksinkertaisesti pystytä tuottamaan ruokaa tarpeellista määrää”, Valtonen sanoo.

Siirtomaa-ajan peruina Haitista puuttuu maata viljelevä keskiluokka. Köyhillä on pieniä, heikosti tuottavia maatilkkuja, tuottoisammilla suurtiloilla kasvatetaan ruuan sijaan vientikasveja, pääosin kahvia.

”Sillä ei nälkää tyydytetä.”

Huono taloustilanne heikentää ruokahuoltoa

Kun ruokahuolto on tuontiruuan varassa, se on erityisen altis talouden heilahteluille ja kansainvälisten suhdanteiden vaikutukselle.

Nyt Haitin taloudella menee huonosti. Maailmanpankin mukaan maan valuutta menetti viime vuonna neljänneksen arvostaan ja inflaatio kasvoi kahdenkymmenen prosentin vauhtia. Kun palkat pysyvät ennallaan, rahan arvo laskee ja tuontiruuan hinta nousee, monilla ei ole enää varaa ostaa riittävästi ruokaa.

Avustusjärjestöt yrittävät paikata tilannetta, mutta niiltä puuttuu rahoitusta. YK:n Haitin humanitaarisen avun rahoitustarpeesta katettiin viime vuonna ainoastaan kolmasosa, mikä on alhaisimpia lukemia maailmassa.

WFP tarjoaa vuosittain kouluateriat 300 000:lle Haitin koululaiselle. Nyt koulut ovat kiinni koronaviruksen takia, mikä vaikeuttaa aterioiden toimitusta rahapulan ohella, Vallas sanoo.

Viimeisen vuoden aikana ruokaturvaa ovat heikentäneet myös poliittiset levottomuudet. Haitissa on protestoitu presidentti Jovenel Moïselia vastaan, jota syytetään rahanpesusta ja korruptiosta. Mielenosoitukset ovat ajoittain yltyneet väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Tänä kesänä ovat lakkoilleet myös rauhantuomarit, jotka käyttävät tuomiovaltaa alimmissa oikeusistuimissa, Valtonen kertoo.

”Moïselin hallinto on budjetoinut alimmille oikeusistuimille ainoastaan 14 miljoonaa dollaria. Voi kuvitella miten hyvin tuomioistuimia tällä summalla pyöritetään ja miten luotettavia ne ovat.”

Kansainvälinen yhteisö menetti tilaisuutensa

Humanitaarista kriisiä pahentaa se, että osa vuoden 2010 maanjäristyksen tuhoista on edelleen korjaamatta. Massiivisista avustustoimista huolimatta kymmeniä tuhansia ihmisiä yhä vailla kotia.

”Kansainvälisen yhteisön häpeä on, että niiden miljardien, joita maanjäristyksen jälkeen syydettiin jälleenrakennukseen, vaikutus on ollut aika vähäinen”, Valtonen sanoo.

Syynä tähän Valtosen mukaan on, etteivät avunantajamaat halunneet antaa rahoja haitilaisten käytettäviksi, vaan toivat ihmiset ja tarvikkeet omista maistaan.

”Seurauksena oli, että iso osa avustusrahoista meni avustajamaiden ihmisten palkkoihin, päivärahoihin ja avustajamaista tilattuihin tarvikkeisiin. Kustannukset nousivat korkeiksi ja lopputulos jäi vaatimattomaksi.”

Valtosen mielestä on ymmärrettävää, ettei apumiljardeja haluttu antaa suoraan Haitin korruptoituneen hallituksen käyttöön. Jälleenrakennuksen käytännön työn olisi kuitenkin voinut teettää paikallisilla ja hankkia tarvikkeet paikan päältä.

”Se olisi kasvattanut myös Haitin talouselämää. Nyt kiertämään jäi vain pieni osa avustussummasta ja kansainvälinen yhteisö menetti hyvän tilaisuuden tukea Haitin taloutta pidempikestoisella tavalla.”

Valtosesta paras tapa auttaa Haitia olisi tukea sen omaa tuotantoa ja paikallista taloutta sekä koulutusta. Hätäapu on tärkeää ihmishenkien pelastamiseksi, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei muuta tilannetta.

Myös poliittisen eliitin korruptoituneisuus vaikeuttaa avun kohdentamista sitä eniten tarvitseville.

”Ratkaisu voisi olla ulkomaisen velan poistaminen ehdollisena, niin että sen saa anteeksi tietyt toimenpiteet tekemällä”, Valtonen sanoo.

Unohdetut kriisit avustustyöeriarvoisuuskatastrofiapuköyhyysruokahallintoluonnonkatastrofit Haiti

Lue myös

Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta