Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Eduskuntatalo
Melkein kaksi kolmesta kansanedustajaehdokkaasta haluaa helpottaa perheenyhdistämistä. (Kuva: Lauri Rantala / CC BY 2.0)

Melkein kaksi kolmasosaa tulevien eduskuntavaalien kansanedustajaehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä tulevalla hallituskaudella. Asia selviää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Suomessa on viime vuosina kiristetty useampaan otteeseen maahanmuuttajien perheenyhdistämisen ehtoja. Vuonna 2016 eduskunta päätti, että myös kansainvälistä suojelua saaneelta vaaditaan tiettyä toimeentuloa, jotta hän saisi perheensä Suomeen. Perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 euron kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen. Jos maahanmuuttaja on saanut pakolaisaseman, hänen perheensä on haettava oleskelulupaa kolmen kuukauden sisällä, jotta toimeentuloedellytys ei astuisi voimaan.

Järjestöt ovat arvostelleet muutoksia muun muassa lapsen edun vastaisina, sillä kiristysten seurauksena myös yksin Suomeen tulleita lapsia koskevat samanlaiset toimeentulovaatimukset kuin muitakin perheenkokoajia.

Amnestyn kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia nyt ehdolla olevista kansanedustajaehdokkaista olisi valmiita helpottamaan perheenyhdistämistä sekä lain että käytäntöjen tasolla tulevalla hallituskaudella. 67 prosenttia vastanneista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että toimeentuloedellytys pitäisi poistaa kokonaan lapsen kohdalta.

Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän puoluetta. Niistä seitsemässä yli puolet eduskuntavaaliehdokkaista asettui kannattamaan perheenyhdistämisen helpottamista. Korkeinta kannatus oli vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n riveissä. Myös keskustassa ja kokoomuksessa yli puolet ehdokkaista kannatti helpotuksia, vaikka ne ajoivat hallituskauden aikana kiristyksiä. Perussuomalaisista vain neljä prosenttia kannatti helpotuksia, kyselystä selviää.

Perheenyhdistämisen helpottaminen on esillä myös useiden puolueiden vaaliohjelmissa. Sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp mainitsevat sen yhdeksi tavoitteekseen tulevalle hallituskaudelle.

Tutkimuksen teki tammikuussa Aula Research, ja siihen osallistui 415 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueista kyselyssä oli mukana keskusta, kokoomus, vasemmistoliitto, sdp, perussuomalaiset, vihreät ja kristillisdemokraatit, sininen tulevaisuus ja rkp.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkalaki Suomi Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat