Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.
Hampurissa osoitettiin maaliskuussa 2020 mieltä Kreikkaan saapuvien siirtolaisten puolesta. (Kuva: Rasande Tyskar / CC BY-NC 2.0)

Kreikan viranomaiset pakottavat yhä turvapaikanhakijoita palaamaan Turkkiin ilman, että näille annetaan mahdollisuutta jättää turvapaikkahakemusta, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuoreessa raportissaan.

Se vaatii EU:ta puuttumaan asiaan, sillä toimenpide on kansainvälisen oikeuden ja EU:n omienkin lakien mukaan laiton. Rajan yli tulleilla pitää käytännössä aina olla mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus, ja se on myös käsiteltävä.

”Jos ihminen tulee hakemaan maasta turvaa, vaikka sääntöjen vastaisestikin, hänellä on oikeus yksilölliseen arvioon turvan tarpeesta. Pakottamalla turvapaikanhakijat takaisin rikotaan tätä oikeutta”, sanoi Amnestyn tutkija Jennifer Foster eilen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Raportti keskittyy Kreikan ja Turkin maarajaan, jolla virtaa Evros-joki. Turvapaikanhakijoita on pakotettu palaamaan joen yli takaisin Turkkiin ennen kuin he ehtivät jättää turvapaikkahakemusta. Käytäntöä kutsutaan englanniksi termillä pushback.

Tutkijat haastattelivat 16:ta turvapaikanhakijaa, joista suurin osa syyrialaisia. He kertoivat yhteensä 45 tapauksesta kesä- ja joulukuun välillä vuonna 2020. Amnesty on tutkinut tarkemmin 21:tä tapausta.

Tutkijat ovat erityisen huolissaan siitä, että todistajien tarinat muistuttivat toisiaan, sillä se kertoo käytännön systemaattisuudesta.

”Kaava on selkeä. Ihmiset otettiin kiinni, usein heidän tavaransa, etenkin puhelimet, takavarikoitiin ja sitten heidät joko siirrettiin joelle tai otettiin säilöön ennen palaamaan pakottamista”, kertoi Amnestyn tutkija Adriana Tidona.

Turvapaikanhakijoihin on kohdistettu myös väkivaltaa. Osaa oli hakattu jopa niin paljon, että seurauksena oli luunmurtumia.

”Etenkin pushback-operaatioiden loppuvaiheessa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat joissakin tapauksissa ylittäneet kidutuksen tunnusmerkit”, Foster kertoi.

Tarinat ovat karuja: eräässä tapauksessa turvapaikanhakijat kertoivat veden vieneen mukanaan uimataidottoman miehen, mutta Kreikan poliisi ei vahvistanut tarinaa.

Kahdessa tapauksessa rajan yli pakotetuilla oli jo suojeluasema Kreikassa.

”Siitä huolimatta eräs mies kertoi poliisin repineen hänen turvapaikanhakijakorttinsa ja pakottaneen hänet bussiin, joka vei hänet rajalle”, Foster kertoi.

Haastatellut kertoivat, että rajan yli pakottamisessa oli yleensä mukana Kreikan viranomaisia sekä tunnistamattomia siviilejä.

Myös EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex toimii alueella, mutta sen rooli on epäselvä. Vastauksessaan Amnestylle se kiisti vastuunsa tapahtumista.

”Rakenteellinen ongelma”

Kreikan tilanne ei ole ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaista pushback-toimintaa on raportoitu paitsi jo aiemmin Kreikassa, myös monissa muissa Euroopan maissa, kuten Bosniassa.

Esimerkiksi The Guardian -lehti laski toukokuussa, että EU:n jäsenmaat ovat käyttäneet laittomia operaatioita pakottaakseen ainakin 40 000 turvapaikanhakijaa pois rajoilta koronapandemian aikana.

Kreikan tilanne on kuitenkin herättänyt erityistä kritiikkiä, sillä sen taustalla on EU:n ja Turkin vuonna 2016 solmima sopimus.

Sopimuksen nojalla EU maksaa Turkille siitä hyvästä, että maa pitää pakolaiset ja turvapaikanhakijat rajojensa sisäpuolella. Kreikkaan asti päässeet pyritään pääosin palauttamaan takaisin Turkkiin sillä perusteella, että Turkki katsotaan turvalliseksi maaksi.

Viime vuoden maaliskuussa Turkki kuitenkin sanoi sopimuksen käytännössä irti ja jopa kuljetti siirtolaisia rajalle. Tuolloin raportoitiin myös Kreikan käännyttäneen turvapaikanhakijoita merelle. Myös Frontexin on epäilty peitelleen Kreikan viranomaisten laittomuuksia ja jopa osallistuneen niihin.

”Nämä tapaukset esitettiin maailmalle silloin vakavina ja poikkeuksellisina, mutta raporttimme osoittaa, että ne ovat niin rutiininomaisia, että niitä voi kutsua rajapolitiikaksi”, Tidona huomautti.

Uusia keskuksia suunnitteilla

Monet siirtolaiset saapuvat Kreikkaan meriteitse ja päätyvät jollekin Kreikan saarista. Myös heidän asemansa on heikentynyt Turkki-sopimuksen myötä, sillä sen seurauksena Kreikan järjestelmä on viritetty torjumaan turvapaikanhakijat mahdollisimman nopeasti.

Turvapaikanhakijat lajitellaan kansallisuuden mukaan, ja useimpien katsotaan olevan turvassa Turkissa. Vain harvalla on siis mahdollisuutta saada turvapaikkaa Kreikasta.

Verkkoaita, jonka toisella puolella parakkeja.
Upouusi vastaanottokeskus Vathyn kaupungin ulkopuolella, Samoksen saarella. Keskus on suunniteltu 3 000 ihmiselle. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön potilaat ja keskuksen asukkaat kuvailevat sitä ulkoilmavankilaksi. (Kuva: Dora Vangi / Lääkärit Ilman Rajoja)

Leirit ovat ylikuormittuneet, ja kymmeniä tuhansia ihmisiä elää alkeellisissa olosuhteissa pääosin teltoissa vankilamaisissa olosuhteissa. Moni kärsii vaikeista mielenterveysongelmista.

”Ruokaa joutuu jonottamaan, ja kun sitä saa, se voi olla pilalla tai syömäkelvotonta. On mahdotonta huolehtia hyvästä hygieniasta. Täällä tehdään aika paljon keisarileikkauksia ja on kamalaa ajatella, että ihmiset joutuvat sen jälkeen menemään leireille”, kuvaili Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) kätilönä Lesboksella työskentelevä Pirianna Laukkanen tiedotustilaisuudessa.

Ongelma on koko järjestelmän rakenteissa, totesi MSF:n pakolaisasiantuntija Reem Mussa.

”Viimeisten viiden vuoden aikana olemme nähneet hyvin vaarallista politiikkaa, joka aiheuttaa ihmisille paljon haittaa. Yritämme antaa ansassa oleville ihmisille apua, mutta näiden haittojen taustalla ovat rakenteelliset elementit, se, miten nämä politiikat suunnitellaan. Emme voi tehdä muuta kuin antaa terveydellistä apua”, hän sanoi.

Nyt EU suunnittelee Kreikan saarille uusia vastaanottokeskuksia, joiden olosuhteet ovat vieläkin vankilamaisemmat.

”Tällaisen politiikan pitää loppua, ja sitä on vaatinut myös EU:n perusoikeusvirasto. Turvapaikkaprosessin pitää olla reilu ja läpinäkyvä. Uusien keskuksien perustaminen vain toistaa vanhaa tilannetta”, Mussa sanoi.

Hökkelikylän rakenteita.
Hökkeli leirillä Samoksen saarella, Kreikassa. Leirillä asuu noin 2 000 ihmistä, vaikka se on suunniteltu 650 ihmiselle. (Kuva: Evgenia Chorou)

Uusi sopimus voi parantaa tai pahentaa tilannetta

Amnestyn vaatimuksiin kuuluu pushback-käytännön lopettaminen, Frontexin operaation vetäminen Kreikasta sekä rikkomusmenettelyn aloittaminen Kreikkaa vastaan.

Varsinaisesti ongelma pitäisi kuitenkin ratkaista EU:n maahanmuuttopolitiikan tasolla. Siihen on juuri nyt mahdollisuus, sillä EU neuvottelee parhaillaan uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Amnesty on ehdottanut esimerkiksi riippumatonta monitorointimekanismia, jolla olisi laaja mandaatti tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä.

Järjestöt ovat kuitenkin huolissaan, sillä komissio on muun muassa ehdottanut, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti rajalla, jos hakija on kotoisin maasta, josta vain harva on oikeutettu turvapaikkaan. Ne pelkäävät, että luvassa on lisää tiukasti valvottuja pidätyskeskuksia ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien polkemista.

Neuvottelut ovat mutkikkaat, sillä kysymys on politisoitunut eikä EU:n jäsenmailla ole halua ottaa pakolaisia vastaan.

”On selvää, että vastuunjaossa on jännitteitä. Mutta vaikka ihmisiä tulisi massiivinen määrä, heillä on silti oikeus hakea turvapaikkaa ja vastaanottajamaan pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia”, Foster muistutti.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Kreikka Lääkärit Ilman RajojaAmnesty International

Kommentit

Lähettänyt Rauha Kreikkaan (ei varmistettu) 23.6.2021 - 16:58

Näissä jutuissa ei koskaan kerrota, miksi pakolaiset haluavat Eurooppaan. Miksi esim. Syyrian sotaa ei saada loppumaan, ettei olisi tarvetta lähteä pois kotimaastaan? Miksi arabimaista lähdetään alueelle, jossa on erilainen ilmasto, kulttuuri, uskonto ja kieli? Uskotellaanko heille, että Eurooppa on joku paratiisi? Täällä on pelkkää rikkautta ja hyvinvointia? Miksi pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä? Heidänhän pitäisi olla armeijassa puolustamassa maataan? Miten suomen olisi käynyt, jos kaikki nuoret miehet olisi lähteneet Ruotsiin sodan aikana? Miten Suomi käyttäytyisi, jos maahamme kohdistuisi samanlainen pakolaisvirta? Minun sympatiani on Kreikan puolella, EU:n pitäisi ottaa yhteinen kanta tähän asiaan, eikä pakoilla vastuutaan.

Lähettänyt qwerty (ei varmistettu) 1.7.2021 - 11:54

Kommentista päätellen kyllä saattaisi tarvetta esim taustoitukseen Syyrian suhteen, sillä tuollaista ulinaa miesten armeijassa olemisesta ja tyystin tilanteeseen sopimattomista talvisotavertauksista ei voi tehdä ellei ole joko täysin pihalla Syyrian sodan todellisuudesta ja taustoista tai sitten kuuluu maahanmuuttokriittisten trollijoukkoihin

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kengät asvaltilla, taustalla meri.

Tuhannet siirtolaiset elävät surkeissa oloissa kuukausi Morian vastaanottokeskuksen palon jälkeen – Ihmiset pesytyvät meressä eikä kaikissa teltoissa ole lattiaa

Lesboksen saaren uudessa hätämajoituskeskuksessa ei ole suihkuja ja asukkaat kaivavat itse ojia välttääkseen telttojen tulvimisen. Järjestöt vaativat lisäämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden siirtoja Manner-Kreikkaan ja muualle Eurooppaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.