Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pakolaisia ristikon takana
Idomenin pakolaisleiri Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: Julian Buijzen / CC BY-NC-ND 2.0)

Tänään tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Turkki ja EU solmivat pakolaissopimuksen, jonka mukaan Turkki estää turvaa hakevien pääsyn Eurooppaan ja saa siitä vastineeksi rahaa.

Syyriassa sotiva Turkki käytännössä sanoi sopimuksen irti maaliskuun alussa ilmoittamalla, ettei se enää estä turvapaikanhakijoiden saapumista Kreikkaan. Samaan aikaan Kreikka on ilmoittanut, ettei se ota vastaan uusia turvapaikkahakemuksia ainakaan kuukauteen ja on muun muassa käyttänyt kyynelkaasua tulijoita vastaan.

Turkissa on noin 3,7 miljoonaa pakolaista, joista valtaosa on syyrialaisia. Kreikan saarille puolestaan on pakkautunut kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita ja lisäksi heitä tulee nyt myös Turkin kautta.

Kriisi on seurausta epäonnistuneesta sopimuksesta, sanovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Pakolaisneuvonta kritisoivat eilen julkaistussa tiedotteessaan. Ne kritisoivat EU:ta siitä, että se syyttelee tilanteesta Turkkia ja tukee Kreikan päätöstä, joka on kansainvälisten sopimusten vastainen.

”Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina”, järjestöjen tiedotteessa todetaan.

Järjestöjen mukaan EU:n pitäisi nyt tarkastella omaa toimintaansa ja sopia yhteisesti vastuunjaosta sekä turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta niin, ettei Kreikka jää yksin hakijoiden kanssa. Kreikan päätöstä ei tule tukea.

”Nyt jo nähdään, miten Kreikan esimerkki on rohkaissut Suomessakin oppositiopuolueita ehdottamaan, että kyllähän mekin voisimme laittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen katkolle poikkeustilanteessa. Tämä kehityssuunta on kestämätön”, sanoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Turkki palauttaa turvapaikanhakijoita Syyriaan

EU:n ja Turkin välisen sopimuksen alkuperäisenä ajatuksena oli vähentää Kreikkaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrää. Siinä sovittiin, että Turkki estää turvapaikanhakijoita saapumasta Kreikkaan ja Kreikasta myös palautetaan Turkkiin turvapaikanhakijoita. Vastineeksi luvattiin ottaa Turkista syyrialaisia kiintiöpakolaisia EU:n alueelle sekä maksaa Turkille rahaa. Järjestöt kritisoivat sopimusta tuoreeltaan laittomaksi.

Amnesty ja Pakolaisneuvonta muistuttavat, että sopimus on kansainvälisen oikeuden vastainen muun muassa siitä syystä, että jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä voi odottaa hengenvaara, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus. Ihmistä ei saa palauttaa myöskään maahan, joka palauttaa ihmisiä tällaisiin olosuhteisiin.

”Amnestyn tutkimuksen mukaan Turkki on palauttanut pakolaisia hengenvaarallisiin oloihin Syyriaan. Tästä huolimatta kreikkalaisviranomaiset ovat palauttaneet ihmisiä Turkkiin ilman heidän tilanteensa käsittelyä ja mahdollisen vainon vaaran selvittämistä”, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Periaatteessa sopimus myös edellytti turvapaikkahakemusten käsittelyä yksilöllisesti, mutta käytännössä tulijat aiottiin palauttaa turvallisena pidettyyn Turkkiin. Asiantuntijoiden mukaan Turkkia ei  kuitenkaan voi pitää turvallisena maana, sillä se ei sovella täysin YK:n pakolaissopimusta vaan myöntää pakolaisasemia ainoastaan eurooppalaisille.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU TurkkiKreikka Amnesty InternationalPakolaisneuvonta

Lue myös

Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.