Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mies puun alla, kivi taustalla
Paul Okumu kritisoi rikkaita maita siirtomaa-aikaisten valta-asetelmien ylläpitämisestä. (Kuva: Teija Laakso)

Voisiko valtioiden kehitystä ryhtyä mittaamaan jollakin muulla kuin bruttokansantuotteella? Eikö ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitäisi olla tärkeämpiä mittareita kuin talouskasvun?

Sitä on pohdittu viime vuosina paljon etenkin länsimaisissa tutkija- ja järjestöpiireissä. Tuloksena on syntynyt esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkoston julkaisema ”onnellisuusraportti”, jossa mitataan pelkän talouskasvun sijasta ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Kuulostaa hyvältä – periaatteessa. Kenialaisen kansalaisaktivistin Paul Okumun mielestä keskustelusta on unohdettu jotakin – nimittäin se, kenen hyvinvointia mitataan ja mitä länsimaalaisten hyvinvointi maksaa muille.

”Esimerkiksi Eurooppa on pannut paljon resursseja siihen, että se mittaa omaan hyvinvointiaan. Monet Euroopan kansalaiset eivät kuitenkaan joko tiedä tai usko, että heidän hyvinvoinnistaan suuri osa tulee miljoonien muiden kustannuksella. Pitäisi pohtia myös sitä, miten muiden elämät tuhoutuvat samaan aikaan, kun itse mennään eteenpäin”, Okumu kritisoi.

Siirtomaa-aika on yhä läsnä

Okumu johtaa Africa Platformia, jonka tavoitteena on kehittää afrikkalaisia yhteiskuntia ja hallintoa. Hän vieraili tänä syksynä kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tapahtumassa, jossa käsiteltiin vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita ja jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan talouskasvun mahdottomuutta.

Tapahtuman pääpuhujiin kuului Jason Hickel, antropologi, jonka mielestä rikkaiden maiden pitäisi lopettaa talouskasvun tavoittelu, sillä se on syynä ekologiseen katastrofiin eikä tuota ihmisillekään enää hyvinvointia.

Samantyyppisiä mielipiteitä ”degrowthista”, kasvusta luopumisesta, ovat viime aikoina esittäneet myös monet muut länsimaiset tutkijat. Okumu ei pane ajatukselle paljon painoa. Hänen mielestään on syytä epäillä sen aitoutta, kun ottaa huomioon länsimaiden teot.

”Viimeisten 70 vuoden aikana Eurooppa on hyötynyt niin paljon muun maailman köyhyydestä, että se kokee nyt, että jotain pitää antaa pois. Kyse on syyllisyydestä. Mutta ihmisiä ei pitäisi auttaa syyllisyydestä. Ei tässä tarvita degrowthia vaan reilua kasvua”, Okumu sanoo.

Hän muistuttaa, että Afrikasta löytyy valtaosa maailman luonnonvaroista, mutta maanosan osuus globaalista bruttokansantuotteesta on vain noin 2,5 prosenttia. Sekin tulee vain muutamasta maasta.

”Miten niin rikas maanosa voi olla niin köyhä, eikä se näytä vaivaavan meitä?” Okumu ihmettelee.

Hänen mielestään rikkaat maat käyttävät yhä valtaansa Afrikassa siirtomaa-ajan tapaan. Esimerkiksi Ranska kontrolloi yhä 14 entisen siirtomaansa valuuttoja niin sanotun CFA-frangin kautta ja Iso-Britannia omistaa suurimman osan Kenian teeplantaaseista. Rikkaat maat pitävät valtaa niin Maailman kauppajärjestössä, YK:ssa kuin Maailmanpankissakin, Okumu luettelee.

Kun Afrikan maat yrittävät ottaa valtaa itselleen, ne vaiennetaan. Okumu kertoo esimerkin.

Kun Kenia, Tansania, Ruanda ja Uganda päättivät kieltää käytettyjen vaatteiden maahantuonnin Yhdysvalloista suojatakseen omaa vaateteollisuuttaan, presidentti Donald Trump uhkasi maita taloudellisilla seuraamuksilla. Vain Ruanda uskalsi edetä suunnitelmissa.

Mitä länsimaiden sitten pitäisi tehdä, kun talouskasvusta luopuminenkaan ei kelpaa?

”Lopettakaa sekaantuminen ja muiden maiden ryöstely. Siihen ei tarvita lakeja vaan moraalista ajattelua”, Okumu sanoo.

Kehityksestä vain pieni osa on taloutta

Okumu ei ole pelkästään eri mieltä länsimaalaisten degrowth-ajatusten kanssa. Bruttokansantuote ei hänenkään mielestään ole hyvä tapa mitata kehitystä.

Hän on mukana Africans Rising -aloitteessa, joka pyrkii haastamaan länsimaissa yleisen tavan puhua Afrikan ”noususta” tai ”kasvusta” ja muun muassa etsimään bruttokansantuotteen tilalle uuden tavan esittää Afrikan kehitys.

”Olemme juuttuneet näkemään kehityksen talouskasvun näkökulmasta. Kehitys pitäisi kuitenkin nähdä kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena mekanismina, joka edistää ihmisten hyvinvointia – ja siitä talous on vain hyvin pieni osa.”

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityseriarvoisuuspolitiikkaaktivismitalous AfrikkaKenia Fingo

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi