Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mies puun alla, kivi taustalla
Paul Okumu kritisoi rikkaita maita siirtomaa-aikaisten valta-asetelmien ylläpitämisestä. (Kuva: Teija Laakso)

Voisiko valtioiden kehitystä ryhtyä mittaamaan jollakin muulla kuin bruttokansantuotteella? Eikö ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitäisi olla tärkeämpiä mittareita kuin talouskasvun?

Sitä on pohdittu viime vuosina paljon etenkin länsimaisissa tutkija- ja järjestöpiireissä. Tuloksena on syntynyt esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkoston julkaisema ”onnellisuusraportti”, jossa mitataan pelkän talouskasvun sijasta ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Kuulostaa hyvältä – periaatteessa. Kenialaisen kansalaisaktivistin Paul Okumun mielestä keskustelusta on unohdettu jotakin – nimittäin se, kenen hyvinvointia mitataan ja mitä länsimaalaisten hyvinvointi maksaa muille.

”Esimerkiksi Eurooppa on pannut paljon resursseja siihen, että se mittaa omaan hyvinvointiaan. Monet Euroopan kansalaiset eivät kuitenkaan joko tiedä tai usko, että heidän hyvinvoinnistaan suuri osa tulee miljoonien muiden kustannuksella. Pitäisi pohtia myös sitä, miten muiden elämät tuhoutuvat samaan aikaan, kun itse mennään eteenpäin”, Okumu kritisoi.

Siirtomaa-aika on yhä läsnä

Okumu johtaa Africa Platformia, jonka tavoitteena on kehittää afrikkalaisia yhteiskuntia ja hallintoa. Hän vieraili tänä syksynä kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tapahtumassa, jossa käsiteltiin vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita ja jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan talouskasvun mahdottomuutta.

Tapahtuman pääpuhujiin kuului Jason Hickel, antropologi, jonka mielestä rikkaiden maiden pitäisi lopettaa talouskasvun tavoittelu, sillä se on syynä ekologiseen katastrofiin eikä tuota ihmisillekään enää hyvinvointia.

Samantyyppisiä mielipiteitä ”degrowthista”, kasvusta luopumisesta, ovat viime aikoina esittäneet myös monet muut länsimaiset tutkijat. Okumu ei pane ajatukselle paljon painoa. Hänen mielestään on syytä epäillä sen aitoutta, kun ottaa huomioon länsimaiden teot.

”Viimeisten 70 vuoden aikana Eurooppa on hyötynyt niin paljon muun maailman köyhyydestä, että se kokee nyt, että jotain pitää antaa pois. Kyse on syyllisyydestä. Mutta ihmisiä ei pitäisi auttaa syyllisyydestä. Ei tässä tarvita degrowthia vaan reilua kasvua”, Okumu sanoo.

Hän muistuttaa, että Afrikasta löytyy valtaosa maailman luonnonvaroista, mutta maanosan osuus globaalista bruttokansantuotteesta on vain noin 2,5 prosenttia. Sekin tulee vain muutamasta maasta.

”Miten niin rikas maanosa voi olla niin köyhä, eikä se näytä vaivaavan meitä?” Okumu ihmettelee.

Hänen mielestään rikkaat maat käyttävät yhä valtaansa Afrikassa siirtomaa-ajan tapaan. Esimerkiksi Ranska kontrolloi yhä 14 entisen siirtomaansa valuuttoja niin sanotun CFA-frangin kautta ja Iso-Britannia omistaa suurimman osan Kenian teeplantaaseista. Rikkaat maat pitävät valtaa niin Maailman kauppajärjestössä, YK:ssa kuin Maailmanpankissakin, Okumu luettelee.

Kun Afrikan maat yrittävät ottaa valtaa itselleen, ne vaiennetaan. Okumu kertoo esimerkin.

Kun Kenia, Tansania, Ruanda ja Uganda päättivät kieltää käytettyjen vaatteiden maahantuonnin Yhdysvalloista suojatakseen omaa vaateteollisuuttaan, presidentti Donald Trump uhkasi maita taloudellisilla seuraamuksilla. Vain Ruanda uskalsi edetä suunnitelmissa.

Mitä länsimaiden sitten pitäisi tehdä, kun talouskasvusta luopuminenkaan ei kelpaa?

”Lopettakaa sekaantuminen ja muiden maiden ryöstely. Siihen ei tarvita lakeja vaan moraalista ajattelua”, Okumu sanoo.

Kehityksestä vain pieni osa on taloutta

Okumu ei ole pelkästään eri mieltä länsimaalaisten degrowth-ajatusten kanssa. Bruttokansantuote ei hänenkään mielestään ole hyvä tapa mitata kehitystä.

Hän on mukana Africans Rising -aloitteessa, joka pyrkii haastamaan länsimaissa yleisen tavan puhua Afrikan ”noususta” tai ”kasvusta” ja muun muassa etsimään bruttokansantuotteen tilalle uuden tavan esittää Afrikan kehitys.

”Olemme juuttuneet näkemään kehityksen talouskasvun näkökulmasta. Kehitys pitäisi kuitenkin nähdä kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena mekanismina, joka edistää ihmisten hyvinvointia – ja siitä talous on vain hyvin pieni osa.”

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityseriarvoisuuspolitiikkaaktivismitalous AfrikkaKenia Fingo

Lue myös

Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta