Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mies puun alla, kivi taustalla
Paul Okumu kritisoi rikkaita maita siirtomaa-aikaisten valta-asetelmien ylläpitämisestä. (Kuva: Teija Laakso)

Voisiko valtioiden kehitystä ryhtyä mittaamaan jollakin muulla kuin bruttokansantuotteella? Eikö ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitäisi olla tärkeämpiä mittareita kuin talouskasvun?

Sitä on pohdittu viime vuosina paljon etenkin länsimaisissa tutkija- ja järjestöpiireissä. Tuloksena on syntynyt esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkoston julkaisema ”onnellisuusraportti”, jossa mitataan pelkän talouskasvun sijasta ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Kuulostaa hyvältä – periaatteessa. Kenialaisen kansalaisaktivistin Paul Okumun mielestä keskustelusta on unohdettu jotakin – nimittäin se, kenen hyvinvointia mitataan ja mitä länsimaalaisten hyvinvointi maksaa muille.

”Esimerkiksi Eurooppa on pannut paljon resursseja siihen, että se mittaa omaan hyvinvointiaan. Monet Euroopan kansalaiset eivät kuitenkaan joko tiedä tai usko, että heidän hyvinvoinnistaan suuri osa tulee miljoonien muiden kustannuksella. Pitäisi pohtia myös sitä, miten muiden elämät tuhoutuvat samaan aikaan, kun itse mennään eteenpäin”, Okumu kritisoi.

Siirtomaa-aika on yhä läsnä

Okumu johtaa Africa Platformia, jonka tavoitteena on kehittää afrikkalaisia yhteiskuntia ja hallintoa. Hän vieraili tänä syksynä kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tapahtumassa, jossa käsiteltiin vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita ja jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan talouskasvun mahdottomuutta.

Tapahtuman pääpuhujiin kuului Jason Hickel, antropologi, jonka mielestä rikkaiden maiden pitäisi lopettaa talouskasvun tavoittelu, sillä se on syynä ekologiseen katastrofiin eikä tuota ihmisillekään enää hyvinvointia.

Samantyyppisiä mielipiteitä ”degrowthista”, kasvusta luopumisesta, ovat viime aikoina esittäneet myös monet muut länsimaiset tutkijat. Okumu ei pane ajatukselle paljon painoa. Hänen mielestään on syytä epäillä sen aitoutta, kun ottaa huomioon länsimaiden teot.

”Viimeisten 70 vuoden aikana Eurooppa on hyötynyt niin paljon muun maailman köyhyydestä, että se kokee nyt, että jotain pitää antaa pois. Kyse on syyllisyydestä. Mutta ihmisiä ei pitäisi auttaa syyllisyydestä. Ei tässä tarvita degrowthia vaan reilua kasvua”, Okumu sanoo.

Hän muistuttaa, että Afrikasta löytyy valtaosa maailman luonnonvaroista, mutta maanosan osuus globaalista bruttokansantuotteesta on vain noin 2,5 prosenttia. Sekin tulee vain muutamasta maasta.

”Miten niin rikas maanosa voi olla niin köyhä, eikä se näytä vaivaavan meitä?” Okumu ihmettelee.

Hänen mielestään rikkaat maat käyttävät yhä valtaansa Afrikassa siirtomaa-ajan tapaan. Esimerkiksi Ranska kontrolloi yhä 14 entisen siirtomaansa valuuttoja niin sanotun CFA-frangin kautta ja Iso-Britannia omistaa suurimman osan Kenian teeplantaaseista. Rikkaat maat pitävät valtaa niin Maailman kauppajärjestössä, YK:ssa kuin Maailmanpankissakin, Okumu luettelee.

Kun Afrikan maat yrittävät ottaa valtaa itselleen, ne vaiennetaan. Okumu kertoo esimerkin.

Kun Kenia, Tansania, Ruanda ja Uganda päättivät kieltää käytettyjen vaatteiden maahantuonnin Yhdysvalloista suojatakseen omaa vaateteollisuuttaan, presidentti Donald Trump uhkasi maita taloudellisilla seuraamuksilla. Vain Ruanda uskalsi edetä suunnitelmissa.

Mitä länsimaiden sitten pitäisi tehdä, kun talouskasvusta luopuminenkaan ei kelpaa?

”Lopettakaa sekaantuminen ja muiden maiden ryöstely. Siihen ei tarvita lakeja vaan moraalista ajattelua”, Okumu sanoo.

Kehityksestä vain pieni osa on taloutta

Okumu ei ole pelkästään eri mieltä länsimaalaisten degrowth-ajatusten kanssa. Bruttokansantuote ei hänenkään mielestään ole hyvä tapa mitata kehitystä.

Hän on mukana Africans Rising -aloitteessa, joka pyrkii haastamaan länsimaissa yleisen tavan puhua Afrikan ”noususta” tai ”kasvusta” ja muun muassa etsimään bruttokansantuotteen tilalle uuden tavan esittää Afrikan kehitys.

”Olemme juuttuneet näkemään kehityksen talouskasvun näkökulmasta. Kehitys pitäisi kuitenkin nähdä kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena mekanismina, joka edistää ihmisten hyvinvointia – ja siitä talous on vain hyvin pieni osa.”

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityseriarvoisuuspolitiikkaaktivismitalous AfrikkaKenia Fingo

Lue myös

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.