Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Mies puun alla, kivi taustalla
Paul Okumu kritisoi rikkaita maita siirtomaa-aikaisten valta-asetelmien ylläpitämisestä. (Kuva: Teija Laakso)

Voisiko valtioiden kehitystä ryhtyä mittaamaan jollakin muulla kuin bruttokansantuotteella? Eikö ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden pitäisi olla tärkeämpiä mittareita kuin talouskasvun?

Sitä on pohdittu viime vuosina paljon etenkin länsimaisissa tutkija- ja järjestöpiireissä. Tuloksena on syntynyt esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkoston julkaisema ”onnellisuusraportti”, jossa mitataan pelkän talouskasvun sijasta ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Kuulostaa hyvältä – periaatteessa. Kenialaisen kansalaisaktivistin Paul Okumun mielestä keskustelusta on unohdettu jotakin – nimittäin se, kenen hyvinvointia mitataan ja mitä länsimaalaisten hyvinvointi maksaa muille.

”Esimerkiksi Eurooppa on pannut paljon resursseja siihen, että se mittaa omaan hyvinvointiaan. Monet Euroopan kansalaiset eivät kuitenkaan joko tiedä tai usko, että heidän hyvinvoinnistaan suuri osa tulee miljoonien muiden kustannuksella. Pitäisi pohtia myös sitä, miten muiden elämät tuhoutuvat samaan aikaan, kun itse mennään eteenpäin”, Okumu kritisoi.

Siirtomaa-aika on yhä läsnä

Okumu johtaa Africa Platformia, jonka tavoitteena on kehittää afrikkalaisia yhteiskuntia ja hallintoa. Hän vieraili tänä syksynä kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon tapahtumassa, jossa käsiteltiin vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita ja jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan talouskasvun mahdottomuutta.

Tapahtuman pääpuhujiin kuului Jason Hickel, antropologi, jonka mielestä rikkaiden maiden pitäisi lopettaa talouskasvun tavoittelu, sillä se on syynä ekologiseen katastrofiin eikä tuota ihmisillekään enää hyvinvointia.

Samantyyppisiä mielipiteitä ”degrowthista”, kasvusta luopumisesta, ovat viime aikoina esittäneet myös monet muut länsimaiset tutkijat. Okumu ei pane ajatukselle paljon painoa. Hänen mielestään on syytä epäillä sen aitoutta, kun ottaa huomioon länsimaiden teot.

”Viimeisten 70 vuoden aikana Eurooppa on hyötynyt niin paljon muun maailman köyhyydestä, että se kokee nyt, että jotain pitää antaa pois. Kyse on syyllisyydestä. Mutta ihmisiä ei pitäisi auttaa syyllisyydestä. Ei tässä tarvita degrowthia vaan reilua kasvua”, Okumu sanoo.

Hän muistuttaa, että Afrikasta löytyy valtaosa maailman luonnonvaroista, mutta maanosan osuus globaalista bruttokansantuotteesta on vain noin 2,5 prosenttia. Sekin tulee vain muutamasta maasta.

”Miten niin rikas maanosa voi olla niin köyhä, eikä se näytä vaivaavan meitä?” Okumu ihmettelee.

Hänen mielestään rikkaat maat käyttävät yhä valtaansa Afrikassa siirtomaa-ajan tapaan. Esimerkiksi Ranska kontrolloi yhä 14 entisen siirtomaansa valuuttoja niin sanotun CFA-frangin kautta ja Iso-Britannia omistaa suurimman osan Kenian teeplantaaseista. Rikkaat maat pitävät valtaa niin Maailman kauppajärjestössä, YK:ssa kuin Maailmanpankissakin, Okumu luettelee.

Kun Afrikan maat yrittävät ottaa valtaa itselleen, ne vaiennetaan. Okumu kertoo esimerkin.

Kun Kenia, Tansania, Ruanda ja Uganda päättivät kieltää käytettyjen vaatteiden maahantuonnin Yhdysvalloista suojatakseen omaa vaateteollisuuttaan, presidentti Donald Trump uhkasi maita taloudellisilla seuraamuksilla. Vain Ruanda uskalsi edetä suunnitelmissa.

Mitä länsimaiden sitten pitäisi tehdä, kun talouskasvusta luopuminenkaan ei kelpaa?

”Lopettakaa sekaantuminen ja muiden maiden ryöstely. Siihen ei tarvita lakeja vaan moraalista ajattelua”, Okumu sanoo.

Kehityksestä vain pieni osa on taloutta

Okumu ei ole pelkästään eri mieltä länsimaalaisten degrowth-ajatusten kanssa. Bruttokansantuote ei hänenkään mielestään ole hyvä tapa mitata kehitystä.

Hän on mukana Africans Rising -aloitteessa, joka pyrkii haastamaan länsimaissa yleisen tavan puhua Afrikan ”noususta” tai ”kasvusta” ja muun muassa etsimään bruttokansantuotteen tilalle uuden tavan esittää Afrikan kehitys.

”Olemme juuttuneet näkemään kehityksen talouskasvun näkökulmasta. Kehitys pitäisi kuitenkin nähdä kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena mekanismina, joka edistää ihmisten hyvinvointia – ja siitä talous on vain hyvin pieni osa.”

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityseriarvoisuuspolitiikkaaktivismitalous AfrikkaKenia Fingo

Lue myös

Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Värikkäitä varvastossuja

Raportti: Vuonna 2030 yli puolet köyhistä on Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia – Hallituksia moititaan toimimattomuudesta

Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu